Maa- ja metsätalousministeriön asetus b- ja c-luokan eläintautien vastustamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Date of publication
- Statutes of Finland
- Säädösteksti
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (76/2021) sekä eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) 9 §:n 2 ja 3 momentin nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään b- ja c-luokan taudeiksi nimettyjen eläintautien vastustamisesta.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
virallisella eläintautiepäilyllä tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) 74 artiklan 1 kohdassa tai 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua eläintautiepäilyä, jonka aluehallintovirasto on todennut; ja
sentinelliporsailla sikaeläimiä, jotka eläintaudin hävittämistoimenpiteiden jälkeen sijoitetaan tyhjennettyyn pitopaikkaan ennen varsinaisen eläintuotannon käynnistämistä ja joille tehtävillä tutkimuksilla pyritään varmistumaan siitä, ettei tautia enää esiinny pitopaikassa.
Tässä asetuksessa käytetään myös eläintautilain (76/2021) 3 §:n, eläinterveyssäännöstön 4 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä unionissa tapahtuviin maaeläinten ja siitosmunien siirtoihin sovellettavien eläinterveyttä koskevien vaatimusten osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/688 määritelmiä.
2 lukuTaudista vapaa asema ja hävittämisohjelmat
3 §B-luokan taudista vapaat alueet
Suomella on seuraavista b-luokan taudeista vapaa asema:
Brucella abortus-, B. melitensis-, B. suis -tartunta , jäljempänä bruselloosi ;
Mycobacterium tuberculosis complex ( M. bovis, M. caprae, M. tuberculosis ) -tartunta, jäljempänä MTBC-tartunta ;
raivotautiviruksen aiheuttama tartunta, jäljempänä raivotauti .
4 §C-luokan taudista vapaat alueet
Suomella on seuraavista c-luokan taudeista vapaa asema:
Echinococcus multilocularis -loisen esiintyminen;
sinikieliviruksen aiheuttama tartunta (serotyypit 1–24), jäljempänä sinikielitauti ;
naudan tarttuva rinotrakeiitti/tarttuva pustulaarinen vulvovaginiitti, jäljempänä IBR-tauti ;
naudan virusripuli, jäljempänä BVD-tauti ;
nautojen tarttuva leukoosi, jäljempänä leukoosi ;
Aujeszkyn tautiviruksen aiheuttama tartunta, jäljempänä ADV-tartunta ;
ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttama tartunta, jäljempänä ISA-tauti .
Seuraavilla Suomen alueilla tai eläintautilain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla lokeroilla on c-luokan taudeista vapaa asema:
Ahvenanmaan maakunta Varroa spp . -punkin esiintymisen osalta;
Koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa, virusperäisen verenvuotoseptikemian, jäljempänä VHS-tauti , esiintymisen osalta;
Koko Suomi, lukuun ottamatta liitteessä 1 mainittuja alueita, tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion, jäljempänä IHN-tauti , esiintymisen osalta.
5 §B- ja c-luokan taudin hävittämisohjelmat
Seuraavilla Suomen alueilla tai seuraavissa eläintautilain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa lokeroissa toteutetaan c-luokan taudin vastustamiseksi hävittämisohjelmaa:
Ahvenanmaan maakunta VHS-taudin esiintymisen osalta;
Liitteessä 1 mainitut alueet IHN-taudin osalta.
3 lukuMaaeläimissä esiintyvien b- ja c-luokan tautien torjunta taudista vapaan aseman saaneella alueella
6 §Tutkimus, alustavat taudintorjuntatoimenpiteet ja epidemiologinen selvitys alueella, jolla on taudista vapaa asema
Maaeläimissä esiintyvän b- tai c-luokan taudin epäilyn vuoksi suoritettavasta tutkimuksesta, alustavasta taudintorjunnasta ja epidemiologisesta selvityksestä alueella, jolla on taudista vapaa asema, säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen tautien ehkäisemistä ja torjuntaa koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 68 artiklassa ja siinä viitatuissa säännöksissä.
Lisäksi noudatetaan, mitä mainituista toimenpiteistä säädetään 5–9 luvussa kyseessä olevan eläintaudin osalta.
7 §Taudintorjuntatoimenpiteet, kun tauti on todettu alueella, jolla on taudista vapaa asema
Maaeläimissä esiintyvän b- tai c-luokan taudin torjuntatoimenpiteistä alueella, jolla on taudista vapaa asema, säädetään komission delegoidun asetuksen 2020/687 69 artiklassa ja siinä viitatuissa säännöksissä.
Lisäksi noudatetaan, mitä mainituista toimenpiteistä säädetään 5–9 luvussa kyseessä olevan eläintaudin osalta. Jos taudin esiintymisen vuoksi laaditaan hävittämisohjelma, kyseiset toimenpiteet tulee sisällyttää siihen.
8 §Maaeläimiä ja niistä saatuja tuotteita koskevat maan sisäiset siirtorajoitukset taudista vapaan aseman suojaamiseksi
Varroa spp . -punkin leviämisen estämiseksi tarhamehiläisten siirto kaikissa niiden elinkaaren vaiheissa, mukaan lukien niiden jälkeläiset, muualta Suomesta Ahvenanmaan maakuntaan on kielletty.
4 lukuVesieläimissä esiintyvien b- ja c-luokan tautien torjunta taudista vapaan aseman saaneella alueella
9 §Tutkimus, alustavat taudintorjuntatoimenpiteet ja epidemiologinen selvitys alueella, jolla on taudista vapaa asema
Vesieläimissä esiintyvän b- tai c-luokan taudin epäilyn vuoksi suoritettavasta tutkimuksesta, alustavasta taudintorjunnasta ja epidemiologisesta selvityksestä alueella, jolla on taudista vapaa asema, säädetään komission delegoidun asetuksen 2020/687 110 artiklassa ja siinä viitatuissa säännöksissä.
Lisäksi noudatetaan, mitä mainituista toimenpiteistä säädetään 10 luvussa kyseessä olevan eläintaudin osalta.
10 §Taudintorjuntatoimenpiteet, kun tauti on todettu alueella, jolla on taudista vapaa asema
Vesieläimissä esiintyvän b- tai c-luokan taudin torjuntatoimenpiteistä alueella, jolla on taudista vapaa asema, säädetään komission delegoidun asetuksen 2020/687 111 artiklassa ja siinä viitatuissa säännöksissä.
Lisäksi noudatetaan, mitä mainituista toimenpiteistä säädetään 10 luvussa kyseessä olevan eläintaudin osalta. Jos taudin esiintymiseksi vuoksi laaditaan hävittämisohjelma, kyseiset toimenpiteet tulee sisällyttää siihen.
5 lukuBruselloosin torjunta nauta-, lammas- ja vuohieläimissä
11 §Tautitilanteen selvittäminen todettaessa bruselloosia
Jos pitopaikan nauta-, lammas- tai vuohieläimessä todetaan bruselloosia, pitopaikan kaikki sorkkaeläinlajit on tutkittava tartunnan varalta ja niiden terveydentilaa on seurattava.
12 §Bruselloosin leviämisen estäminen
Jos pitopaikan nauta-, lammas- tai vuohieläimessä todetaan bruselloosia tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläinterveyssäännöstön 74 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen ja uusien tautien seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 21 artiklan 2 kohdassa, 26 ja 28 artiklassa sekä eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla:
kielletään sorkkaeläinten tuominen pitopaikkaan ja niiden vieminen sieltä pois;
velvoitetaan pitämään pitopaikan sorkkaeläimet eläinsuojissa tai muussa paikassa, jossa ne voidaan eristää;
velvoitetaan eristämään sairastuneiksi epäillyt ja todetut sorkkaeläimet pitopaikan muista eläimistä;
velvoitetaan sen lisäksi, mitä muualla säädetään sorkkaeläinten luetteloinnista, pitämään ryhmittäin luetteloa kaikista pitopaikassa kuolleista ja sairastuneista sorkkaeläimistä;
velvoitetaan ilmoittamaan kunnaneläinlääkärille, jos pitopaikan sorkkaeläin luo sikiönsä ja huolehtimaan siitä, että luoneesta eläimestä otettu näyte tai luotu sikiö toimitetaan Ruokavirastoon tutkittavaksi bruselloosin varalta;
kielletään sorkkaeläinten sukusolujen ja alkioiden, sorkkaeläimistä saatujen sivutuotteiden sekä bruselloosia mahdollisesti levittävien muiden aineiden ja välineiden vieminen pois pitopaikasta, lukuun ottamatta raatojen viemistä hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa;
kielletään sorkkaeläimistä saadun maidon ja maitotuotteiden vieminen pois pitopaikasta, muualle kuin elintarvikelain (297/2021) tai muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 nojalla hyväksyttyyn laitokseen pastöroitavaksi tai kuumennettavaksi vähintään pastörointia vastaavalla tavalla;
kielletään sorkkaeläinten pastöroimattoman ja kuumentamattoman maidon käyttö pitopaikassa elintarvikkeeksi;
kielletään sairastuneiksi epäiltyjen ja todettujen sorkkaeläinten pastöroimattoman ja kuumentamattoman maidon käyttö pitopaikassa eläinten rehuksi;
velvoitetaan huolehtimaan ajoneuvojen ja henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta sekä toimenpiteistä tartunnan leviämisen estämiseksi eläinsuojien ja pitopaikan sisään- ja uloskäyntien yhteydessä; sekä
velvoitetaan pitämään piha-alueilla koirat kytkettyinä tai ulkotarhassa, estämään kissojen ja koirien pääsy eläinsuojiin sekä toteuttamaan tarvittavia haittaeläinten ja hyönteisten hävittämistoimenpiteitä.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, päätöstä taudin leviämisen estämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa bruselloosia epäillään tai todetaan esiintyvän, on teurastamo.
13 §Poikkeaminen bruselloosin leviämisen estämistä koskevasta päätöksestä
Eläintautilain 25 §:n 3 momentissa ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 29 artiklassa tarkoitettu poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa 12 §:n 1 momentin 1–11 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.
Lupaa ei kuitenkaan voida myöntää sorkkaeläinten viemiseen pois pitopaikasta, ellei niitä kuljeteta suoraan:
lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu bruselloosin leviämisen vaaraa;
teurastettaviksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa säädetyllä tavalla; tai
toiseen pitopaikkaan, jossa ei ennestään ole sorkkaeläimiä.
Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa eläinten määränpäänä olevasta pitopaikasta vastuussa olevalle toimijalle on osoitettava 12 §:ssä tarkoitettu päätös, jos siirrettävät eläimet olivat nauta-, lammas- tai vuohieläimiä, eräiden muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi nimettyjen eläintautien torjunnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (326/2021) 21 §:ssä tarkoitettu päätös, jos siirrettävät eläimet olivat sikaeläimiä, ja eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jos siirrettävät eläimet olivat muita sorkkaeläimiä kuin nauta-, lammas-, vuohi- tai sikaeläimiä.
14 §Bruselloosin hävittäminen pitopaikasta
Bruselloosin toteamisen jälkeen Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 3–6 kohdassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä teurastettaviksi ainakin ne pitopaikan sorkkaeläimet, joissa bruselloosia epäillään tai on todettu. Kaikki pitopaikan sorkkaeläimet on määrättävä teurastettaviksi, jos todettu bruselloosi on Brucella melitensis -tartunta taikka taudin esiintymisen laajuuden tai muiden seikkojen perusteella on todennäköistä, että suurin osa pitopaikan sorkkaeläimistä on saanut tartunnan. Kuljetuksessa ja teurastuksessa on noudatettava, mitä asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa. Jos eläimet eivät ole teuraskokoisia tai niitä ei muusta syystä kuten bruselloosin leviämisvaaran vuoksi voida teurastaa, eläimet on teurastamisen sijasta määrättävä lopetettaviksi ja raadot hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu bruselloosin leviämisen vaaraa. Kaikki pitopaikassa olevat, taudin todennäköisesti saastuttamat sukusolut ja alkiot, eläimistä saadut sivutuotteet, eläinperäiset tuotteet sekä aineet ja jätteet on määrättävä hävitettäviksi tai käsiteltäviksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat.
Rakennukset, joissa eläimiä on pidetty, eläinten tai raatojen kuljetukseen käytetyt ajoneuvot, eläinten hoidossa käytetyt työvälineet ja varusteet sekä muu todennäköisesti saastunut kalusto ja laitteisto on määrättävä puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi sen jälkeen, kun 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on suoritettu taikka toimenpiteiden kohteiksi määrätyt eläimet ja tuotteet on kuljetettu pois. Jos välineitä ja laitteita ei ole mahdollista desinfioida, on ne määrättävä hävitettäviksi. Päätöstä täytäntöön panevan eläinterveysviranomaisen tulee pitää yksityiskohtaista luetteloa hävitetystä omaisuudesta.
Jos kaikkia nauta-, lammas- ja vuohieläimiä ei määrätä lopetettaviksi tai teurastettaviksi, eloon jätettävät eläimet on määrättävä tutkittaviksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla.
Jos kaikkia muita sorkkaeläimiä kuin nauta-, lammas- ja vuohieläimiä ei määrätä lopetettaviksi tai teurastettaviksi, eloon jätettävät eläimet on määrättävä tutkittaviksi bruselloosin varalta aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua nauta-, lammas- ja vuohieläinten poistamisen jälkeen. Jos bruselloosia on todettu myös sikaeläimissä, sovelletaan, mitä asiasta säädetään eräiden muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi nimettyjen eläintautien torjunnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 23 §:ssä.
Jos kaikki pitopaikan sorkkaeläimet määrätään lopetettaviksi tai teurastettaviksi, pitopaikkaan taudin hävittämistoimenpiteiden loppuun saattamisen jälkeen tuotavat uudet sorkkaeläimet on määrättävä tutkittaviksi bruselloosin varalta aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua tuonnista.
Päätöstä taudin hävittämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa bruselloosia todetaan esiintyvän, on teurastamo.
15 §Bruselloosi suljetussa pitopaikassa
Ruokavirasto voi 14 §:ssä säädetystä poiketen päättää, ettei pitopaikan sorkkaeläimiä tai osaa niistä määrätä teurastettaviksi tai lopetettaviksi, jos eläinten eloon jättäminen ei aiheuta vaaraa bruselloosin leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ja jos pitopaikka on eläinterveyssäännöstön 4 artiklan 48 kohdassa määritelty suljettu pitopaikka.
Edellä 1 momentissa mainitussa tilanteessa on kuitenkin soveltuvin osin noudatettava, mitä 14 §:ssä säädetään. Pitopaikan eloon jätetyt sorkkaeläimet on määrättävä tutkittaviksi ja niitä koskeva kirjanpito tarkastettavaksi, jotta voitaisiin varmistaa, ettei vaaraa tartunnan leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ole.
Jos pitopaikan sorkkaeläimiä tai osaa niistä ei lopeteta, pitopaikkaa koskevan eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen voimassaolon osalta noudatetaan, mitä 16 §:ssä säädetään. Päätöksellä määrättyihin ihmisten ja ajoneuvojen liikkumista koskeviin kieltoihin, rajoituksiin ja toimenpiteisiin voidaan myös tehdä tarvittavia muutoksia ottaen huomioon pitopaikan toiminta sekä taudin leviämisvaara. Ruokaviraston on ilmoitettava 1 momentin soveltamisesta viipymättä maa- ja metsätalousministeriölle.
16 §Bruselloosin leviämisen estämiseksi tehtävän päätöksen voimassaolo
Eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan kumota, kun virallinen eläintautiepäily on suljettu pois.
Jos pitopaikan kaikki sorkkaeläimet on lopetettu tai teurastettu, päätös voidaan kumota osittain, kun taudin hävittämiseksi määrätyt toimenpiteet on saatettu loppuun. Päätös on jätettävä voimaan siltä osin kuin sillä kielletään sorkkaeläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden vieminen pois pitopaikasta.
Päätös voidaan kumota kokonaan, kun:
pitopaikka täyttää komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimukset bruselloosista vapaan aseman saavuttamiseksi; sekä
pitopaikkaan jätetyt eläimet ja pitopaikkaan otetut uudet eläimet on tutkittu bruselloosin varalta 14 §:n 3–5 momentissa säädetyllä tavalla ja kaikki tutkimustulokset ovat olleet kielteisiä.
Päätös voidaan myös kumota kokonaan, kun pitopaikka on ollut tyhjillään sorkkaeläimistä kuusi kuukautta sorkkaeläinten tuontia koskevan kiellon voimassaolon päättymisestä.
6 lukuMTBC-tartunnan torjunta nautaeläimissä
17 §Tautitilanteen selvittäminen todettaessa MTBC-tartuntaa
Jos pitopaikan nautaeläimessä todetaan MTBC-tartuntaa, pitopaikan kaikki sorkkaeläinlajit on tutkittava tartunnan varalta ja niiden terveydentilaa on seurattava.
18 §MTBC-tartunnan leviämisen estäminen
Jos pitopaikan nautaeläimessä todetaan MTBC-tartuntaa tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläinterveyssäännöstön 74 artiklassa, komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 21 artiklan 2 kohdassa, 26 ja 28 artiklassa sekä eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla:
kielletään sorkkaeläinten tuominen pitopaikkaan ja niiden vieminen sieltä pois;
velvoitetaan pitämään pitopaikan sorkkaeläimet eläinsuojissa tai muussa paikassa, jossa ne voidaan eristää;
velvoitetaan sen lisäksi, mitä muualla säädetään sorkkaeläinten luetteloinnista, pitämään ryhmittäin luetteloa kaikista pitopaikassa kuolleista ja sairastuneista sorkkaeläimistä;
kielletään sorkkaeläinten sukusolujen ja alkioiden, sorkkaeläimistä saatujen sivutuotteiden sekä MTBC-tartuntaa mahdollisesti levittävien muiden aineiden ja välineiden vieminen pois pitopaikasta, lukuun ottamatta raatojen viemistä hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa;
velvoitetaan huolehtimaan ajoneuvojen ja henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta sekä toimenpiteistä tartunnan leviämisen estämiseksi eläinsuojien ja pitopaikan sisään- ja uloskäyntien yhteydessä;
kielletään sorkkaeläimistä saadun maidon ja maitotuotteiden vieminen pois pitopaikasta muualle kuin elintarvikelain tai muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 nojalla hyväksyttyyn laitokseen pastöroitavaksi tai kuumennettavaksi vähintään pastörointia vastaavalla tavalla;
kielletään sorkkaeläinten pastöroimattoman ja kuumentamattoman maidon käyttö pitopaikassa elintarvikkeeksi;
kielletään sairastuneiksi epäiltyjen ja todettujen sorkkaeläinten pastöroimattoman ja kuumentamattoman maidon käyttö pitopaikassa eläinten rehuksi; sekä
velvoitetaan pitämään piha-alueilla koirat kytkettyinä tai ulkotarhassa, estämään kissojen ja koirien pääsy eläinsuojiin sekä toteuttamaan tarvittavia haittaeläinten ja hyönteisten hävittämistoimenpiteitä.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, päätöstä taudin leviämisen estämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa MTBC-tartuntaa epäillään tai todetaan esiintyvän, on teurastamo.
19 §Poikkeaminen MTBC-tartunnan leviämisen estämistä koskevasta päätöksestä
Eläintautilain 25 §:n 3 momentissa ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 29 artiklassa tarkoitettu poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa 18 §:n 1 momentin 1–9 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.
Lupaa ei kuitenkaan voida myöntää sorkkaeläinten viemiseen pois pitopaikasta, ellei niitä kuljeteta suoraan:
lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu MTBC-tartunnan leviämisen vaaraa;
teurastettaviksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa säädetyllä tavalla; tai
toiseen pitopaikkaan, jossa ei ennestään ole sorkkaeläimiä.
Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa eläinten määränpäänä olevasta pitopaikasta vastuussa olevalle toimijalle on osoitettava 18 §:ssä tarkoitettu päätös, jos siirrettävät eläimet olivat nautaeläimiä, ja eräiden muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi nimettyjen eläintautien torjunnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 29 §:ssä tarkoitettu päätös, jos siirrettävät eläimet olivat muita sorkkaeläimiä kuin nautaeläimiä.
20 §MTBC-tartunnan hävittäminen pitopaikasta
MTBC-tartunnan toteamisen jälkeen Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 3–6 kohdassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä ne sorkkaeläimet, joissa MTBC-tartuntaa epäillään tai on todettu, lopetettaviksi ja raadot hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu tartunnan leviämisen vaaraa. Kaikki pitopaikan sorkkaeläimet on määrättävä lopetettaviksi, jos MTBC-tartunnan esiintymisen laajuuden tai muiden seikkojen perusteella on todennäköistä, että suurin osa niistä on saanut tartunnan. Jos pitopaikan eläinten teurastaminen ei oleellisesti lisää vaaraa taudin leviämisestä eikä aiheuta riskiä ihmisten terveydelle, oireettomat eläimet voidaan määrätä lopettamisen sijaan teurastettaviksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa säädetyllä tavalla. Kaikki pitopaikassa olevat, taudin todennäköisesti saastuttamat sukusolut ja alkiot, eläimistä saadut sivutuotteet ja eläinperäiset tuotteet sekä aineet ja jätteet on määrättävä hävitettäviksi tai käsiteltäviksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat.
Rakennukset, joissa eläimiä on pidetty, eläinten tai raatojen kuljetukseen käytetyt ajoneuvot, eläinten hoidossa käytetyt työvälineet ja varusteet sekä muu todennäköisesti saastunut kalusto ja laitteisto on määrättävä puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi sen jälkeen, kun 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on suoritettu taikka toimenpiteiden kohteiksi määrätyt eläimet ja tuotteet on kuljetettu pois. Jos välineitä ja laitteita ei ole mahdollista desinfioida, on ne määrättävä hävitettäviksi. Päätöstä täytäntöön panevan eläinterveysviranomaisen tulee pitää yksityiskohtaista luetteloa hävitetystä omaisuudesta.
Jos kaikkia nautaeläimiä ei määrätä lopetettaviksi tai teurastettaviksi, eloon jätettävät eläimet on määrättävä tutkittaviksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla.
Jos kaikkia muita sorkkaeläimiä kuin nautaeläimiä ei määrätä lopetettaviksi tai teurastettaviksi, eloon jätettävät eläimet on määrättävä tutkittaviksi eräiden muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi nimettyjen eläintautien torjunnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 30 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla.
Jos kaikki pitopaikan sorkkaeläimet määrätään lopetettaviksi tai teurastettaviksi, pitopaikkaan taudin hävittämistoimenpiteiden loppuun saattamisen jälkeen tuotavat uudet sorkkaeläimet on määrättävä tutkittaviksi MTBC-tartunnan varalta aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua tuonnista.
Päätöstä taudin hävittämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa MTBC-tartuntaa todetaan esiintyvän, on teurastamo.
21 §MTBC-tartunta nautaeläimessä suljetussa pitopaikassa
Ruokavirasto voi 20 §:ssä säädetystä poiketen päättää, ettei pitopaikan sorkkaeläimiä tai osaa niistä määrätä lopetettaviksi, jos eläinten eloon jättäminen ei aiheuta vaaraa MTBC-tartunnan leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ja jos pitopaikka on eläinterveyssäännöstön 4 artiklan 48 kohdassa määritelty suljettu pitopaikka.
Edellä 1 momentissa mainitussa tilanteessa on kuitenkin soveltuvin osin noudatettava, mitä 20 §:ssä säädetään. Pitopaikan eloon jätetyt eläimet on määrättävä tutkittaviksi ja niitä koskeva kirjanpito tarkastettavaksi, jotta voitaisiin varmistaa, ettei vaaraa tartunnan leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ole.
Jos pitopaikan sorkkaeläimiä tai osaa niistä ei lopeteta, pitopaikkaa koskevan eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen voimassaolon osalta noudatetaan, mitä 22 §:ssä säädetään. Päätöksellä määrättyihin ihmisten ja ajoneuvojen liikkumista koskeviin kieltoihin, rajoituksiin ja toimenpiteisiin voidaan myös tehdä tarvittavia muutoksia ottaen huomioon pitopaikan toiminta sekä taudin leviämisvaara. Ruokaviraston on ilmoitettava 1 momentin soveltamisesta viipymättä maa- ja metsätalousministeriölle.
22 §MTBC-tartunnan leviämisen estämiseksi tehtävän päätöksen voimassaolo
Eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan kumota, kun virallinen eläintautiepäily on suljettu pois.
Jos pitopaikan kaikki sorkkaeläimet on lopetettu tai teurastettu, päätös voidaan kumota osittain, kun taudin hävittämiseksi määrätyt toimenpiteet on saatettu loppuun. Päätös on jätettävä voimaan siltä osin kuin sillä kielletään sorkkaeläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden vieminen pois pitopaikasta.
Päätös voidaan kumota kokonaan, kun:
pitopaikka täyttää komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimukset MTBC-tartunnasta vapaan aseman saavuttamiseksi; sekä
pitopaikkaan jätetyt sorkkaeläimet ja pitopaikkaan tuodut uudet sorkkaeläimet on tutkittu MTBC-tartunnan varalta 20 §:n 3–5 momentissa säädetyllä tavalla ja kaikki tutkimustulokset ovat olleet kielteisiä.
Päätös voidaan myös kumota kokonaan, kun pitopaikka on ollut tyhjillään sorkkaeläimistä kuusi kuukautta sorkkaeläinten tuontia koskevan kiellon voimassaolon päättymisestä.
7 lukuRaivotaudin torjunta sikaeläimissä, hirvieläimissä ja kamelieläimissä sekä eläimissä, jotka kuuluvat Bovidae- tai Equidae-heimoon taikka Carnivora-lahkoon
23 §Tutkimus, alustavat taudintorjuntatoimenpiteet ja epidemiologinen selvitys epäiltäessä raivotautia
Eläintautilaissa tarkoitetun eläinterveysviranomaisen on eläinterveyssäännöstön 73 artiklassa ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 35 artiklassa tarkoitetun tutkimuksen yhteydessä selvitettävä, onko eläimellä raivotautiin viittaavia oireita tai puremajälkiä ja onko viranomaisen saamien tietojen mukaan eläimellä syytä epäillä raivotautia. Toimijalle tai lemmikkieläimen pitäjälle on kerrottava, että raivotauti voi tarttua eläimestä ihmiseen.
Jos tautiin sairastuneeksi epäilty eläin on kuollut tai se lopetetaan tai teurastetaan, eläimen pää ja osa kaularankaa on otettava näytteiksi raivotaudin varalta tehtäviä tutkimuksia varten.
Poikkeuksellisesti käyttäytyneen luonnonvaraisen ketun, supikoiran, suden, mäyrän tai muun luonnonvaraisen nisäkkään raato on pyrittävä saamaan näytteeksi raivotaudin varalta tehtävää tutkimusta varten.
Jos Suomen ja Venäjän välisen rajan lähettyviltä irrallaan tavatun koiran tai kissan tiedetään tai epäillään ylittäneen rajan vapaana, eläin on tutkittava 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla ja eläinterveysviranomaisen on pyrittävä selvittämään eläimen alkuperä. Jos kyseessä on virallinen eläintautiepäily eikä eläintä voida palauttaa omistajalleen Venäjällä, noudatetaan mitä 24 §:ssä säädetään.
Eläinterveysviranomaisen on eläinterveyssäännöstön 74 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua epidemiologista selvitystä tehdessään yhdessä terveysviranomaisten kanssa pyrittävä hankkimaan tieto siitä, onko raivotautiin sairastuneeksi epäilty eläin altistanut muita eläimiä tai ihmisiä mahdolliselle taudille, onko altistuneilla eläimillä komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 liitteessä V olevan I osan 1 luvun 1 jakson 1 kohdan mukaisesti annettu rokotus raivotautia vastaan ( raivotautirokotus ) ja milloin rokotukset on annettu.
24 §Toimenpiteet raivotaudin virallisen epäilyn yhteydessä
Jos pidettävään eläimeen kohdistuu virallinen raivotautiepäily, on tehtävä eläinterveyssäännöstön 74 artiklassa, komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 35 artiklassa ja eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla määrätään epäilyn kohteena oleva eläin eristettäväksi, sen terveydentilaa seurattavaksi sekä eläin uudestaan tutkittavaksi raivotaudin oireiden varalta ennen eristyksen päättymistä. Eristyksen tulee kestää vähintään kaksi viikkoa, jos eläimellä on raivotautiin viittaavia oireita, ja vähintään kuusi kuukautta, jos eläimellä ei ole raivotautiin viittaavia oireita. Päätöksessä tulee antaa tarkemmat määräykset eristyksen toteuttamisesta. Päätöksellä tulee lisäksi kieltää eläimen maidon käyttö pitopaikassa elintarvikkeena ja eläinten rehuna sekä sen vieminen pois pitopaikasta. Jos eläimen oireet ovat sen laatuisia, ettei eristämistä voida vaaratta toteuttaa tai jatkaa, toimijalla tai lemmikkieläinten pitäjällä ei ole osoittaa eläimen eristämiseen soveltuvia tiloja tai jos eläimen mahdollisesti tartuttaneessa eläimessä todetaan raivotauti, eläin on eristämisen sijasta määrättävä eläintautilain 25 §:n 2 momentin nojalla lopetettavaksi ja tutkittavaksi 23 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
Jos virallisen eläintautiepäilyn kohteena olevalla eläimellä on raivotautirokotus ja sillä katsotaan olleen riittävä suoja raivotautia vastaan mahdollisella tartuntahetkellä, eikä eläimellä ole raivotaudin oireita, eläinterveysviranomaisen päätöksellä on 1 momentissa säädetystä poiketen määrättävä:
eläin välittömästi uudelleen rokotettavaksi;
eläin pidettäväksi kytkettynä toimijan tai lemmikkieläimen pitäjän valvonnassa;
eläin eristettäväksi muista kuin pitopaikassa pidettävistä eläimistä sekä ihmisistä, jotka eivät asu pitopaikassa tai osallistu eläimen hoitoon; sekä
eläin tutkittavaksi uudelleen raivotaudin oireiden varalta, kun eristyksen alkamisesta on kulunut 45 päivää, ellei päätöstä ole sitä ennen kumottu.
Aluehallintovirasto voi eläintautilain 25 §:n 3 momentin nojalla myöntää luvan poiketa 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä eläimen kuljettamiseksi teurastettavaksi. Jos eläin kuolee eristyksen aikana, se on tutkittava 23 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
Taudin leviämisen estämiseksi tehty päätös kumotaan, jos epäily suljetaan pois eristysaikana tai jos eläimellä ei uusintatutkimuksessa voida todeta raivotautiin viittaavia oireita.
25 §Toimenpiteet vahvistetun raivotaudin yhteydessä
Eläinterveysviranomaisen on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 36 artiklan a alakohdassa tarkoitettua selvitystä tehdessään yhdessä terveysviranomaisten kanssa pyrittävä hankkimaan tieto siitä, mistä raivotautiin sairastunut eläin on saanut tartunnan, ja kaikista niistä eläimistä ja ihmisistä, jotka ovat altistuneet tartunnalle. Eläinterveysviranomaisen on lisäksi pyrittävä selvittämään, onko altistuneilla eläimillä raivotautirokotukset ja milloin rokotukset on annettu.
Altistuneiden eläinten osalta noudatetaan, mitä 24 §:ssä säädetään.
Jos raivotauti todetaan luonnonvaraisessa eläimessä tai kotieläimessä, joka on ollut vähintään kuusi kuukautta Suomessa tai jonka oletetaan saaneen tartunnan Suomessa, Ruokavirasto ryhtyy toimenpiteisiin tartunnan hävittämiseksi:
määräämällä koiria, kissoja ja frettejä pidettäviksi sisällä tai ulkoilutettaviksi kytkettyinä, jos niillä ei ole raivotautirokotusta tai jos rokotuksen ei katsota antavan riittävää suojaa raivotautia vastaan;
määräämällä muita raivotaudille alttiita pidettäviä eläimiä pidettäväksi sisällä tai ulkoilutettavaksi valvotusti, jos niillä ei ole raivotautirokotusta tai jos rokotuksen ei katsota antavan riittävää suojaa raivotautia vastaan, ja jos niitä pidetään alueilla, joilla epäillään raivotautia esiintyvän luonnonvaraisissa eläimissä; sekä
laatimalla komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 32 artiklassa tarkoitettu raivotaudin hävittämisohjelma.
8 lukuIBR-taudin, BVD-taudin ja leukoosin torjunta nautaeläimissä
26 §Tautitilanteen selvittäminen todettaessa eräitä c-luokan nautaeläintauteja
Jos pitopaikan nautaeläimessä todetaan IBR-tautia, pitopaikan nautaeläimet on tutkittava IBR-taudin varalta.
Jos pitopaikan nautaeläimessä todetaan BVD-tautia, pitopaikan nautaeläimet on tutkittava sen selvittämiseksi, erittävätkö eläimet BVD-taudin virusta.
Jos pitopaikan nautaeläimessä todetaan leukoosia, pitopaikan yli 12 kuukauden ikäiset nautaeläimet on tutkittava leukoosin varalta.
27 §IBR- tai BVD-taudin leviämisen estämiseksi tehtävä päätös
Jos pitopaikan nautaeläimessä todetaan IBR- tai BVD-tautia tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläinterveyssäännöstön 76 artiklassa, komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 21 artiklan 2 kohdassa ja 26 artiklassa sekä eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla:
kielletään nautaeläinten tuominen pitopaikkaan ja niiden vieminen sieltä pois;
velvoitetaan pitämään pitopaikan nautaeläimet eläinsuojissa tai muussa paikassa, jossa ne voidaan eristää;
velvoitetaan sen lisäksi, mitä muualla säädetään nautaeläinten luetteloinnista, pitämään ryhmittäin luetteloa kaikista pitopaikassa kuolleista ja sairastuneista nautaeläimistä;
kielletään nautaeläinten sukusolujen ja alkioiden vieminen pois pitopaikasta; sekä
velvoitetaan huolehtimaan henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta ja toimenpiteistä tartunnan leviämisen estämiseksi eläinsuojien ja pitopaikan sisään- ja uloskäyntien yhteydessä.
Eläintautilain 25 §:n 3 momentissa ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 29 artiklassa tarkoitettu poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.
Lupaa ei kuitenkaan voida myöntää nautaeläinten viemiseen pois pitopaikasta, ellei niitä kuljeteta suoraan:
lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu asianomaisen taudin leviämisen vaaraa;
teurastettaviksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa säädetyllä tavalla; tai
toiseen pitopaikkaan, jossa ei ennestään ole nautaeläimiä.
Edellä 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa eläinten määränpäänä olevasta pitopaikasta vastuussa olevalle toimijalle on osoitettava 1 momentissa tarkoitettu päätös.
28 §Leukoosin leviämisen estämiseksi tehtävä päätös
Jos pitopaikan nautaeläimessä todetaan leukoosia tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläinterveyssäännöstön 76 artiklassa, komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 21 artiklan 2 kohdassa ja 26 artiklassa sekä eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla:
kielletään nautaeläinten vieminen pois pitopaikasta;
kielletään nautaeläinten sukusolujen ja alkioiden vieminen pois pitopaikasta; sekä
kielletään nautaeläinten pastöroimattoman maidon luovuttaminen pitopaikasta käytettäväksi nautaeläinten ravinnoksi.
Eläintautilain 25 §:n 3 momentissa ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 29 artiklassa tarkoitettu poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.
Lupaa ei kuitenkaan voida myöntää nautaeläinten viemiseen pois pitopaikasta, ellei niitä kuljeteta suoraan:
lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu asianomaisen taudin leviämisen vaaraa;
teurastettaviksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa säädetyllä tavalla; tai
toiseen pitopaikkaan, jossa ei ennestään ole nautaeläimiä.
Edellä 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa eläinten määränpäänä olevasta pitopaikasta vastuussa olevalle toimijalle on osoitettava 1 momentissa tarkoitettu päätös.
29 §IBR-taudin hävittäminen pitopaikasta
IBR-taudin toteamisen jälkeen Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 3–6 kohdassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä teurastettaviksi ainakin ne nautaeläimet, joissa IBR-tautia epäillään tai on todettu. Kaikki pitopaikan nautaeläimet on määrättävä teurastettaviksi, jos taudin esiintymisen laajuuden tai muiden seikkojen perusteella on todennäköistä, että suurin osa niistä on saanut tartunnan. Kuljetuksessa ja teurastuksessa on noudatettava, mitä asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa. Jos eläimet eivät ole teuraskokoisia tai niitä ei muusta syystä voida teurastaa, eläimet on teurastamisen sijasta määrättävä lopetettaviksi ja raadot hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa.
Kaikki pitopaikassa olevat, taudin todennäköisesti saastuttamat sukusolut ja alkiot, eläimistä saatavat sivutuotteet ja eläinperäiset tuotteet sekä aineet ja jätteet on määrättävä hävitettäviksi tai käsiteltäviksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Rakennukset, joissa eläimiä on pidetty, eläinten tai raatojen kuljetukseen käytetyt ajoneuvot, eläinten hoidossa käytetyt työvälineet ja varusteet sekä muu todennäköisesti saastunut kalusto ja laitteisto on määrättävä puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi sen jälkeen, kun 1 ja 2 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on suoritettu taikka toimenpiteiden kohteiksi määrätyt eläimet ja tuotteet on kuljetettu pois. Jos välineitä ja laitteita ei ole mahdollista desinfioida, on ne määrättävä hävitettäviksi. Päätöstä täytäntöön panevan eläinterveysviranomaisen tulee pitää yksityiskohtaista luetteloa hävitetystä omaisuudesta.
Jos kaikkia nautaeläimiä ei määrätä lopetettaviksi tai teurastettaviksi, eloon jätettävät eläimet on määrättävä tutkittaviksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla.
Jos pitopaikan kaikki nautaeläimet on lopetettu tai teurastettu, pitopaikka on määrättävä pidettäväksi tyhjillään kuukauden ajan ennen uusien eläinten ottamista.
30 §BVD-taudin hävittäminen pitopaikasta
BVD-taudin toteamisen jälkeen Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 3–6 kohdassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä teurastettaviksi ainakin ne nautaeläimet, jotka erittävät BVD-taudin virusta. Kaikki tiineet lehmät, jotka ovat voineet siirtää BVD-tautia kohdussa olevaan vasikkaan, on eristettävä poikimisen ajaksi ja vasikat on pidettävä eristyksessä siihen asti, kun ne on testattu BVD-viruksen varalta ja tulos on ollut kielteinen. Kuljetuksessa ja teurastuksessa on noudatettava, mitä asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa. Jos eläimet eivät ole teuraskokoisia tai niitä ei muusta syystä voida teurastaa, eläimet on teurastamisen sijasta määrättävä lopetettaviksi ja raadot hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu BVD-taudin leviämisen vaaraa.
Kaikki pitopaikassa olevat, taudin todennäköisesti saastuttamat sukusolut ja alkiot, eläimistä saatavat sivutuotteet ja eläinperäiset tuotteet sekä aineet ja jätteet on määrättävä hävitettäviksi tai käsiteltäviksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat.
Eloon jätettävät eläimet on määrättävä tutkittaviksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla.
31 §Leukoosin hävittäminen pitopaikasta
Leukoosin toteamisen jälkeen Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 3–6 kohdassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä teurastettaviksi ainakin ne nautaeläimet, joissa leukoosia epäillään tai on todettu. Jos tauti on todettu lehmässä, on kaikki sen jälkeläiset määrättävä teurastettaviksi mukaan luettuina ne jälkeläiset, jotka on viety toisiin pitopaikkoihin. Kaikki pitopaikan nautaeläimet on määrättävä teurastettaviksi, jos taudin esiintymisen laajuuden tai muiden seikkojen perusteella on todennäköistä, että suurin osa niistä on saanut tartunnan. Kuljetuksessa ja teurastuksessa on noudatettava, mitä asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa. Jos eläimet eivät ole teuraskokoisia tai niitä ei muusta syystä voida teurastaa, eläimet on teurastamisen sijasta määrättävä lopetettaviksi ja raadot hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu leukoosin leviämisen vaaraa.
Kaikki pitopaikassa olevat, taudin todennäköisesti saastuttamat sukusolut ja alkiot on määrättävä hävitettäviksi tai käsiteltäviksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat.
Jos kaikkia nautaeläimiä ei määrätä lopetettaviksi tai teurastettaviksi, eloon jätettävät eläimet on määrättävä tutkittaviksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla.
32 §Toimenpiteet todettaessa eräitä c-luokan nautaeläintauteja suljetussa pitopaikassa
Ruokavirasto voi 29–31 §:ssä säädetystä poiketen päättää, ettei pitopaikan nautaeläimiä tai osaa niistä määrätä teurastettaviksi tai lopetettaviksi, jos eläinten eloon jättäminen ei aiheuta vaaraa IBR-taudin, BVD-taudin tai leukoosin leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ja jos pitopaikka on eläinterveyssäännöstön 4 artiklan 48 kohdassa määritelty suljettu pitopaikka.
Edellä 1 momentissa mainitussa tilanteessa on kuitenkin soveltuvin osin noudatettava, mitä 29–31§:ssä säädetään. Pitopaikan eloon jätetyt nautaeläimet on määrättävä tutkittaviksi ja niitä koskeva kirjanpito tarkastettavaksi, jotta voitaisiin varmistaa, ettei vaaraa tartunnan leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ole.
Jos pitopaikan nautaeläimiä tai osaa niistä ei lopeteta, pitopaikkaa koskevan eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen voimassaolon osalta noudatetaan, mitä 34 §:ssä säädetään. Päätöksellä määrättyihin ihmisten ja ajoneuvojen liikkumista koskeviin kieltoihin, rajoituksiin ja toimenpiteisiin voidaan myös tehdä tarvittavia muutoksia ottaen huomioon pitopaikan toiminta sekä taudin leviämisvaara. Ruokaviraston on ilmoitettava 1 momentin soveltamisesta viipymättä maa- ja metsätalousministeriölle.
33 §Toimenpiteet epäiltäessä tai todettaessa eräitä c-luokan nautaeläintauteja teurastamossa
Poiketen siitä, mitä 27 tai 28 §:ssä säädetään, päätöstä taudin leviämisen estämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa IBR-tautia, BVD-tautia tai leukoosia epäillään tai todetaan esiintyvän, on teurastamo.
Edellä 29–31 §:ssä tarkoitettua päätöstä taudin hävittämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa IBR-tautia, BVD-tautia tai leukoosia todetaan esiintyvän, on teurastamo.
34 §Eräiden c-luokan nautaeläintautien leviämisen estämiseksi tehtävien päätösten voimassaolo
Eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan kumota, kun virallinen eläintautiepäily on suljettu pois tai 29–31 §:ssä määrätyt toimenpiteet on suoritettu ja pitopaikka täyttää komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimukset asianomaisen taudin vapaan aseman saavuttamiseksi.
Päätös voidaan myös kumota kokonaan, kun pitopaikka on ollut tyhjillään nautaeläimistä kuusi kuukautta.
9 lukuADV-tartunnan torjunta sikaeläimissä
35 §ADV-tartunnan leviämisen estäminen
Jos pitopaikan sikaeläimessä todetaan ADV-tartuntaa tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläinterveyssäännöstön 76 artiklassa, komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 21 artiklan 2 kohdassa ja 26 artiklassa sekä eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla:
kielletään sikaeläinten tuominen pitopaikkaan ja niiden vieminen sieltä pois;
velvoitetaan pitämään pitopaikan sikaeläimet eläinsuojissa tai muussa paikassa, jossa ne voidaan eristää;
velvoitetaan sen lisäksi, mitä muualla säädetään sikaeläinten luetteloinnista, pitämään ryhmittäin luetteloa kaikista pitopaikassa kuolleista ja sairastuneista sikaeläimistä;
kielletään sikaeläinten sukusolujen ja alkioiden ja sikaeläimistä saatujen sivutuotteiden sekä ADV-tartuntaa mahdollisesti levittävien muiden aineiden ja välineiden vieminen pois pitopaikasta, lukuun ottamatta raatojen viemistä hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa;
velvoitetaan huolehtimaan ajoneuvojen ja henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta sekä toimenpiteistä tartunnan leviämisen estämiseksi eläinsuojien ja pitopaikan sisään- ja uloskäyntien yhteydessä;
kielletään henkilöiden liikkuminen ja ajoneuvojen siirtäminen pitopaikasta toiseen sikojen pitopaikkaan ennen kuin pitopaikasta poistumisesta on kulunut vähintään kaksi vuorokautta; sekä
velvoitetaan pitämään piha-alueilla koirat kytkettyinä tai ulkotarhassa, estämään kissojen ja koirien pääsy eläinsuojiin sekä toteuttamaan tarvittavia haittaeläinten ja hyönteisten hävittämistoimenpiteitä.
Edellä 1 momentin kohdassa 6 säädetty velvoite ei kuitenkaan koske eläintautilaissa säädettyjä toimenpiteitä varten pitopaikkaan tulevia henkilöitä ja ajoneuvoja.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, päätöstä taudin leviämisen estämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa ADV-tartuntaa epäillään tai todetaan esiintyvän, on teurastamo.
36 §Poikkeaminen ADV-tartunnan leviämisen estämistä koskevasta päätöksestä
Eläintautilain 25 §:n 3 momentissa ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 29 artiklassa tarkoitettu poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa 35 §:n 1 momentin 1–7 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.
Lupaa ei kuitenkaan voida myöntää sikaeläinten viemiseen pois pitopaikasta, ellei niitä kuljeteta suoraan:
lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu ADV-tartunnan leviämisen vaaraa;
teurastettaviksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa säädetyllä tavalla; tai
toiseen pitopaikkaan, jossa ei ennestään ole sikaeläimiä.
Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa eläinten määränpäänä olevasta pitopaikasta vastuussa olevalle toimijalle on osoitettava 35 §:ssä tarkoitettu päätös.
37 §ADV-tartunnan hävittäminen pitopaikasta
ADV-tartunnan toteamisen jälkeen Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 3–6 kohdassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä pitopaikan sikaeläimet teurastettaviksi. Kuljetuksessa ja teurastuksessa on noudatettava, mitä asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 4 kohdassa. Jos eläimet eivät ole teuraskokoisia tai niitä ei muusta syystä voida teurastaa, eläimet on teurastamisen sijasta määrättävä lopetettaviksi ja raadot hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa. Kaikki pitopaikassa olevat, taudin todennäköisesti saastuttamat sukusolut ja alkiot, eläimistä saadut sivutuotteet ja eläinperäiset tuotteet sekä aineet ja jätteet on määrättävä hävitettäviksi tai käsiteltäviksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat.
Rakennukset, joissa sikaeläimiä on pidetty, sikaeläinten tai raatojen kuljetukseen käytetyt ajoneuvot, eläinten hoidossa käytetyt työvälineet ja varusteet sekä muu todennäköisesti saastunut kalusto ja laitteisto on määrättävä puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi sen jälkeen, kun 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on suoritettu taikka toimenpiteiden kohteiksi määrätyt eläimet ja tuotteet on kuljetettu pois. Jos välineitä ja laitteita ei ole mahdollista desinfioida, on ne määrättävä hävitettäviksi. Päätöstä täytäntöön panevan eläinterveysviranomaisen tulee pitää yksityiskohtaista luetteloa hävitetystä omaisuudesta.
Ruokaviraston päätöksellä on asetettava ehdoksi uusien eläinten ottamiselle pitopaikkaan 1 ja 2 momentissa säädettyjen toimenpiteiden loppuun saattamisen jälkeen, että rakennukset, joissa sikoja on pidetty, ovat olleet tyhjillään eläimistä riittävän pitkän ajan ADV-tartunnan aiheuttajan hävittämiseksi ja että uudet eläimet ovat sentinelliporsaita, jotka sijoitetaan kattavasti pitopaikan eri osiin ja tutkitaan ADV-tartunnan varalta aikaisintaan 40 vuorokauden kuluttua eläinten saapumisesta.
Jos pitopaikassa ei ole ulkotiloja sikaeläimiä varten, voidaan 3 momentista poiketen ehdoksi asettaa, että pitopaikka täytetään 20 vuorokaudessa ja että uudet sikaeläimet tutkitaan ADV-tartunnan taudin varalta aikaisintaan 40 vuorokauden kuluttua viimeksi tulleiden eläinten saapumisesta. Lisäksi on edellytettävä, ettei pitopaikkaan tuoda muita uusia sikaeläimiä ennen tutkimustulosten valmistumista.
Päätöstä taudin hävittämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa ADV-tartuntaa todetaan esiintyvän, on teurastamo.
38 §ADV-tartunnan hävittämistoimenpiteet pitopaikan erillisessä tuotantoyksikössä
Jos pitopaikka muodostuu kahdesta tai useammasta tuotantoyksiköstä, Ruokavirasto voi 37 §:ssä säädetystä poiketen päättää, ettei sellaisissa tuotantoyksiköissä olevia sikaeläimiä teurasteta tai lopeteta, joissa tautia ei esiinny. Tällöin tuotantoyksiköiden osalta ei myöskään muutoin sovelleta, mitä 37 §:ssä säädetään.
Edellytyksenä 1 momentin soveltamiselle on, että yksiköt ovat ennen taudin pitopaikkaan tuloa täyttäneet ja edelleen täyttävät seuraavat vaatimukset:
yksiköt ovat toiminnallisesti ja rakenteellisesti täysin erillään tartunnan saaneita eläimiä sisältävistä yksiköistä;
yksiköissä pidettävien sikaeläinten hoidossa käytetään eri henkilökuntaa, välineitä ja laitteita kuin niissä tuotantoyksiköissä pidettävien sikaeläinten hoidossa, joissa tartuntaa esiintyy; sekä
eläinsuojissa käyvät henkilöt käyttävät suojavaatteita ja -jalkineita, joita ei käytetä eläinsuojan ulkopuolella.
Eloon jätettävät eläimet on määrättävä tutkittaviksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 27 artiklan 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla.
39 §ADV-tartunta suljetussa pitopaikassa
Ruokavirasto voi 37 §:ssä säädetystä poiketen päättää, ettei pitopaikan sikaeläimiä tai osaa niistä määrätä teurastettaviksi tai lopetettaviksi, jos eläinten eloon jättäminen ei aiheuta vaaraa ADV-tartunnan leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ja jos pitopaikka on eläinterveyssäännöstön 4 artiklan 48 kohdassa määritelty suljettu pitopaikka.
Edellä 1 momentissa mainitussa tilanteessa on kuitenkin soveltuvin osin noudatettava, mitä 37 §:ssä säädetään. Pitopaikan eloon jätetyt sikaeläimet on määrättävä tutkittaviksi ja niitä koskeva kirjanpito tarkastettavaksi, jotta voitaisiin varmistaa, ettei vaaraa tartunnan leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ole.
Jos pitopaikan sikaeläimiä tai osaa niistä ei lopeteta, pitopaikkaa koskevan eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen voimassaolon osalta noudatetaan, mitä 40 §:ssä säädetään. Päätöksellä määrättyihin ihmisten ja ajoneuvojen liikkumista koskeviin kieltoihin, rajoituksiin ja toimenpiteisiin voidaan myös tehdä tarvittavia muutoksia ottaen huomioon pitopaikan toiminta sekä taudin leviämisvaara. Ruokaviraston on ilmoitettava 1 momentin soveltamisesta viipymättä maa- ja metsätalousministeriölle.
40 §ADV-tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi tehtävän päätöksen voimassaolo
Eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan kumota, kun virallinen eläintautiepäily on suljettu pois.
Kun pitopaikan tai tuotantoyksikön kaikki sikaeläimet on lopetettu tai teurastettu, päätös voidaan kumota osittain, kun taudin hävittämiseksi määrätyt toimenpiteet on saatettu loppuun. Päätös on jätettävä voimaan siltä osin kuin sillä kielletään sikaeläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden vieminen pois pitopaikasta.
Päätös voidaan kumota kokonaan, kun:
pitopaikka täyttää komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimukset ADV-tartunnan vapaan aseman saavuttamiseksi; sekä
pitopaikkaan tuodut uudet sikaeläimet ja pitopaikkaan jätetyt sikaeläimet on tutkittu ADV-tartunnan varalta 37 §:n 3–4 momentissa ja 38 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla ja kaikki tutkimustulokset ovat olleet kielteisiä.
Päätös voidaan myös kumota kokonaan, kun pitopaikka on ollut tyhjillään sikaeläimistä kuusi kuukautta sikaeläinten tuontia koskevan kiellon voimassaolon päättymisestä.
10 lukuISA-taudin, IHN-taudin ja VHS-taudin torjunta
41 §Vesieläintaudin leviämisen estämiseksi tehtävä päätös
Jos pitopaikan vesiviljelyeläimissä todetaan ISA-, IHN- tai VHS-tautia tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläinterveyssäännöstön 76 artiklassa, komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 55 artiklan 2 kohdassa ja 60 artiklassa sekä eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla:
kielletään vesiviljelyeläinten tuominen pitopaikkaan ja niiden vieminen sieltä pois;
velvoitetaan riittävällä tarkkuudella luetteloimaan pitopaikassa olevat vesiviljelyeläimet ja niiden kuolleisuus altaittain sekä pitämään luettelo ajan tasalla;
kielletään sellaisten vesieläimistä saatujen sivutuotteiden, aineiden tai välineiden vieminen pois pitopaikasta, jotka voivat levittää tautia; sekä
velvoitetaan huolehtimaan työvälineiden ja henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.
Eläintautilain 25 §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää siten, kun asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 57 ja 61 artiklassa.
42 §Päätös vesieläintaudin hävittämiseksi pitopaikasta
ISA-, IHN- tai VHS-taudin toteamisen jälkeen Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 62 artiklassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä pitopaikan vesiviljelyeläimet lopetettaviksi viipymättä ja raadot hävitettäviksi luokkaan 1 tai 2 kuuluvana aineksena asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 tai 13 artiklan mukaisesti. Myyntikoon saavuttaneet vesiviljelyeläimet, joissa ei ole taudin oireita, voidaan kuitenkin määrätä lopettamisen sijaan teurastettaviksi. Teurastus ja perkaaminen on tehtävä siten kuin asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 62 artiklan 3 ja 6 kohdassa.
Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 63 artiklassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä kaikki pitopaikassa olevat, kyseessä olevan taudin todennäköisesti saastuttamat eläimistä saadut sivutuotteet ja eläinperäiset tuotteet, aineet ja jätteet hävitettäviksi tai käsiteltäviksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Altaat, verkkokassit ja muut rakenteet, joissa vesiviljelyeläimiä on pidetty, niiden ympäristö, vesiviljelyeläinten tai sivutuotteiden kuljetukseen käytetyt ajoneuvot sekä vesiviljelyeläinten hoidossa käytetyt työvälineet, varusteet ja muu todennäköisesti saastunut kalusto ja laitteisto on määrättävä puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi. Jos välineitä ja laitteita ei ole mahdollista desinfioida, on ne määrättävä hävitettäviksi. Päätöstä täytäntöön panevan eläinterveysviranomaisen tulee pitää yksityiskohtaista luetteloa hävitetystä omaisuudesta.
Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 64 artiklassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä pitopaikka pidettäväksi tyhjillään siten kuin asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 64 artiklan 2 ja 3 kohdassa.
Ruokaviraston on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 65 artiklassa tarkoitettuna toimenpiteenä määrättävä tarvittavista toimenpiteistä uudelleentartuntojen estämiseksi ja uudet vesiviljelyeläimet tutkittaviksi tavalla, joka on tauti ja tuotantomuoto huomioon ottaen riittävä tartunnan häviämisen varmistamiseksi.
43 §Vesieläintaudin leviämisen estämiseksi tehtävän päätöksen voimassaolo
Eläintautilain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan kumota, kun virallinen eläintautiepäily on suljettu pois. Päätös voidaan kumota osittain, kun 42 §:n 1–2 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on saatettu loppuun. Päätös on jätettävä voimaan siltä osin kuin sillä kielletään vesiviljelyeläinten vieminen pois pitopaikasta. Päätös voidaan kumota kokonaan, kun 42 §:n 3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on saatettu loppuun ja uusia vesiviljelyeläimiä koskevista tutkimustuloksista on saatu kielteinen tulos tai kun pitopaikka on ollut tyhjillään vesiviljelyeläimistä vähintään kahden vuoden ajan.
44 §Vesieläintaudin leviämisen estämiseksi perustettava rajoitusvyöhyke
ISA-, IHN- tai VHS-taudin toteamisen jälkeen Ruokaviraston on eläintautilain 27 §:ssä ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 58 artiklassa tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään perustettava rajoitusvyöhyke. Ruokavirasto voi kuitenkin jättää rajoitusvyöhykkeen perustamatta komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 58 artiklan 3 kohdassa säädetyin edellytyksin. Rajoitusvyöhykkeen perustamiseen ja peruuttamiseen sovelletaan, mitä asiasta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 liitteen VI II osan 1 luvun 3 jaksossa.
Ruokaviraston on määrättävä noudatettavaksi 1 momentissa tarkoitetulla rajoitusvyöhykkeellä komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 58 artiklan 2 kohdassa ja 60 artiklassa säädettyjä kieltoja, ehtoja, rajoituksia ja toimenpiteitä. Ruokavirasto voi myös määrätä noudatettavaksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 58 artiklan 4 kohdassa säädettyjä kieltoja, ehtoja, rajoituksia ja toimenpiteitä, jos se on välttämätöntä taudin leviämisen estämiseksi. Jos taudin esiintyminen vahvistetaan luonnonvaraisissa vesieläimissä, Ruokavirasto voi toteuttaa tai määrätä toteutettaviksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 58 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.
11 lukuErinäiset säännökset
45 §Rokotuskiellot
Eläinten rokottaminen seuraavia b- ja c-luokan tauteja vastaan on kielletty:
bruselloosi;
IBR-tauti;
BVD-tauti;
ADV-tartunta;
sinikielitauti;
ISA-tauti;
IHN-tauti;
VHS-tauti.
46 §Pakolliset rokotukset
Toimijan tai lemmikkieläimen pitäjän on eläintautilain 15 §:n mukaisesti huolehdittava, että metsästykseen käytettävillä koirilla ja viranomaisen palveluskoirilla on voimassa oleva rokotus raivotautia vastaan.
Ensimmäinen rokotus on annettava vähintään 21 vuorokautta ennen koiran käyttöä metsästyksessä tai palvelutehtävissä.
Rokotuksen suorittaneen eläinlääkärin on annettava toimijalle tai lemmikkieläimen pitäjälle päiväyksellä ja allekirjoituksella vahvistettu todistus suoritetusta rokotuksesta. Todistuksessa on oltava merkintä rokotuksen voimassaoloajasta. Eläinlääkärin velvollisuudesta tehdä rokotuksesta merkintä potilaskortistoonsa säädetään potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (421/2000) 3 §:ssä. Eläimistä vastuussa olevan toimijan on säilytettävä rokotusta koskevat tiedot sisältävä todistus.
47 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä huhtikuuta 2021.
Helsingissä 13.4.2021
Maa- ja metsätalousministeriJari LeppäNeuvotteleva virkamiesKajsa Hakulin