398/2020

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään taimiaineistolain (1205/1994) nojalla:

Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2020/177, annettu 11 päivänä helmikuuta 2020, neuvoston direktiivien 66/401/ETY, 66/402/ETY, 68/193/EY, 2002/55/EY, 2002/56/EY ja 2002/57/EY, komission direktiivien 93/49/ETY ja 93/61/ETY sekä täytäntöönpanodirektiivien 2014/21/EU ja 2014/98/EU muuttamisesta siemenissä ja muussa kasvien lisäysaineistossa olevien kasvintuhoojien osalta

Liite 1

Hedelmä- ja marjakasvien suvut ja lajit

A OSA

Hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien taimien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan annetussa neuvoston direktiivissä (2008/90/EY) mainittujen hedelmä- ja marjakasvien suvut ja lajit

B OSA

Muiden hedelmä- ja marjakasvien suvut

Liite 2

Tuotantopaikkakohtainen menettelyohje

Tuotantopaikkakohtainen menettelyohje laaditaan soveltuvin osin vapaamuotoisesti tai Ruokaviraston lomakkeelle. Menettelyohjeesta tulee ilmetä seuraavat seikat ja niiden soveltaminen tuotannossa:

1) tuotettavan taimiaineiston laatuluokka;

2) varmennetusta tuotannosta vastaavan yrityksen yhteystiedot; tarvittaessa täydennettynä vastuuhenkilöiden nimillä;

3) varmennettuina tuotettavat kasvilajit;

4) kartta ja selostus tuotantoon käytettävien tuotantoalueiden, muiden tuotantotilojen ja varastojen sijainnista ja asianmukaisuudesta;

5) esiperusemokasvien ylläpitomenetelmät ja muussa varmennetussa taimituotannossa olevien emokasvien ylläpito sekä aineistojen uusimismenettelyt;

6) tuotannossa käytettävät lisäysmenetelmät;

7) rajoitukset tuotantopaikalla liikkumiselle, työhygienia, välineiden desinfiointi;

8) tapa, jolla siementaimien muodostuminen estetään kasvullisessa lisäyksessä;

9) muu kasvintuotanto tuotantopaikalla ja varmennetun taimituotannon soveltuvuus viljelykiertoon;

10) tuotantotietojen kirjaaminen ja taimiaineistotiedoston ylläpito maa- ja metsätalousministeriön asetuksen hedelmä- ja marjakasvien taimiaineiston tuottamisesta, markkinoinnista ja maahantuonnista (XXX/2020) mukaisesti. Taimiaineistotiedostosta tulee ilmetä varastoitavien, tuotannossa olevien ja markkinoitavien taimien osto- ja myyntitiedot sekä kemialliset käsittelyt;

11) esiperusemokasvien osalta käytössä olevat puhdistus- ja testausmenetelmät,

12) lajikeaitouden todentaminen esiperusemokasvien, esiperusmateriaalin, perusemokasvien ja perusmateriaalin tuotannossa ottaen huomioon käytetty lisäysmenetelmä;

13) kasvilajeittain esiperusemokasvin enimmäiskäyttöikä ennen uusimista;

14) taimien laadun ja terveyden tarkastus ennen toimitusajankohtaa; sekä

15) kasvintuhoojien ja rikkakasvien tunnistaminen, esiintymisen seuranta ja torjuntavalmiudet.

Liite 3

Kasvintuhoojatutkimukset

Esiperus-, perus- ja varmennettu taimiaineisto ja hedelmäkasvit on tuotantotiloissa, avomaalla ja lohkoilla tutkittava tämän liitteen taulukoissa 1-4 asetettujen kasvisuku- ja lajikohtaisten vaatimusten mukaisesti.

Näytteenotto ja testaus on tehtävä siihen parhaiten soveltuvana vuotuisena ajankohtana ottaen huomioon ilmasto-olot ja kasvin kasvuolot sekä kyseiseen kasvilajiin tai -sukuun liittyvien tämän liitteen taulukoissa 1-3 lueteltujen kasvintuhoojien biologia. Näytteenotto ja testaus on tehtävä myös mihin aikaan tahansa vuodesta, jos kasvintuhoojien esiintymisestä on epäilyksiä. Jollei toisin ilmoiteta, taulukon 3 näytteenottoa ja testausta ei tarvitse tehdä, jos kyseessä ovat varmennetut hedelmäkasvit.

Näytteenoton ja testauksen osalta on sovellettava Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestön (EPPO) protokollia tai muita kansainvälisesti tunnustettuja protokollia. Jos tällaisia protokollia ei ole, Ruokaviraston on sovellettava kansallisella tasolla laadittuja asiaa koskevia protokollia. Kansalliset protokollat on pyynnöstä asetettava muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja komission saataville.

Esiperusemokasviehdokkaiden testaukseen virusten, viroidien, virusten kaltaisten tautien ja fytoplasmojen varalta sovelletaan biologista indeksointia indikaattorikasveilla. Muitakin testausmenetelmiä voidaan soveltaa, jos tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut osoittavat, että niistä saadaan yhtä luotettavia tuloksia kuin biologisesta indeksoinnista indikaattorikasveilla. Kasvintuhoojatutkimukset tulee tehdä Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa.

Taulukko 1. Luettelo säännellyistä muista kuin unionikaranteenituhoojista, joiden esiintymisen osalta vaaditaan silmämääräinen tarkastus ja, jos on epäilyksiä, näytteenotto ja testaus.

Taulukko 4. Esiperus-, perus- ja varmennetun luokan on täytettävä seuraavat asianomaista sukua tai lajia ja luokkaa koskevat vaatimukset.

1. Castanea sativa Mill.

a) Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

b) Perusluokka

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) perusluokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Cryphonectria parasitica (Murrill) Barr -tuhoojasta; tai

ii) perusluokan lisäysaineistossa ja hedelmäkasveissa ei ole tuotantotiloissa havaittu oireita Cryphonectria parasitica (Murrill) Barr -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden alun jälkeen.

c) Varmennettu luokka

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Cryphonectria parasitica (Murrill) Barr -tuhoojasta; tai

ii) varmennetun luokan lisäysaineistossa ja hedelmäkasveissa ei ole tuotantotiloissa havaittu oireita Cryphonectria parasitica (Murrill) Barr -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden alun jälkeen; tai

iii) varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit, joissa on oireita Cryphonectria parasitica (Murrill) Barr -tuhoojasta, on hävitetty paikalta, jäljelle jääneet lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tarkastettava viikoittain, ja tuotantotiloissa ei ole havaittu oireita vähintään kolmeen viikkoon ennen lähettämistä.

2. Citrus L., Fortunella Swingle ja Poncirus Raf.

a) Esiperusluokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kaksi kertaa vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus joka vuosi Spiroplasma citri Saglio et al . -tuhoojan esiintymisen varalta. Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus kolme vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) esiintymisen varalta.

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus kuusi vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen kuuden vuoden välein taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta sitruksen suruvirusta (EU-isolaatit) ja Spiroplasma citri Saglioet al . -tuhoojaa, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

b) Perusluokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kaksi kertaa vuodessa seuraavien tuhoojien varalta: sitruksen suruvirus (EU-isolaatit), Spiroplasma citri Saglio et al . ja Plenodomus tracheiphilus (Petri) Gruyter, Aveskamp & Verkley. Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa kaikkien taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien varalta, lukuun ottamatta seuraavia: sitruksen suruvirus (EU-isolaatit), Spiroplasma citri Saglio et al. ja Plenodomus tracheiphilus (Petri) Gruyter, Aveskamp & Verkley.

Näytteenotto ja testaus

Jos perusemokasvit on pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, jokaiselle perusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus joka kolmas vuosi sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) esiintymisen varalta. Esiperusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka kolmas vuosi Spiroplasma citri Saglio et al. -tuhoojan esiintymisen varalta.

Jos perusemokasveja ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka vuosi sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) ja Spiroplasma citri Saglio et al. -tuhoojan esiintymisen varalta, jotta kaikki emokasvit tulevat testatuiksi kahden vuoden kuluessa. Jos testitulos on positiivinen sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) osalta, kaikille tuotantotiloissa oleville perusemokasveille on tehtävä näytteenotto ja testaus. Perusemokasvien, joita ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka kuudes vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta sitruksen suruvirusta (EU-isolaatit) ja Spiroplasma citri Saglio et al. -tuhoojaa, esiintymisen varalta.

c) Varmennettu luokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kaksi kertaa vuodessa seuraavien tuhoojien varalta: sitruksen suruvirus (EU-isolaatit), Spiroplasma citri Saglio et al. ja Plenodomus tracheiphilus (Petri) Gruyter, Aveskamp & Verkley. Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa kaikkien taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien varalta, lukuun ottamatta seuraavia: sitruksen suruvirus (EU-isolaatit), Spiroplasma citri Saglio et al . ja Plenodomus tracheiphilus (Petri) Gruyter, Aveskamp & Verkley.

Näytteenotto ja testaus

Jos varmennetut emokasvit on pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka neljäs vuosi sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) esiintymisen varalta, jotta kaikki emokasvit tulevat testatuiksi kahdeksan vuoden kuluessa.

Jos varmennettuja emokasveja ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka vuosi sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) esiintymisen varalta, jotta kaikki emokasvit tulevat testatuiksi kolmen vuoden kuluessa. Varmennettujen emokasvien, joita ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen tuhoojien, lukuun ottamatta sitruksen suruvirusta (EU-isolaatit), esiintymisestä.

Jos testitulos on positiivinen sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) osalta, kaikille tuotantotiloissa oleville varmennetuille emokasveille on tehtävä näytteenotto ja testaus.

d) Perusluokka ja varmennettu luokka

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita sitruksen suruviruksesta (EU-isolaatit), Spiroplasma citri Saglio et al. - ja Plenodomus tracheiphilus (Petri) Gruyter, Aveskamp & Verkley -tuhoojasta; tai

ii) jos perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on kasvatettu hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, kyseisessä lisäysaineistossa ja kyseisissä hedelmäkasveissa ei ole havaittu oireita Spiroplasma citri Saglio et al. - tai Plenodomus tracheiphilus (Petri) Gruyter, Aveskamp & Verkley -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana ja aineistosta on otettu pistokokein näytteitä sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) varalta ennen kaupan pitämistä; tai

iii) jos varmennetun luokan lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja ei ole kasvatettu hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, kyseisessä lisäysaineistossa ja kyseisissä hedelmäkasveissa ei ole havaittu oireita Spiroplasma citri Saglio et al. - tai Plenodomus tracheiphilus (Petri) Gruyter, Aveskamp & Verkley -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana ja aineiston edustavalle osuudelle on tehty näytteenotto ja testaus sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) varalta ennen kaupan pitämistä; tai

iv) jos varmennetun luokan lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja ei ole kasvatettu hyönteisiltä suojatuissa tiloissa:

- enintään 2 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista on havaittu oireita Plenodomus tracheiphilus (Petri) Gruyter, Aveskamp & Verkley- tai Spiroplasma citri Saglio et al. -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi; ja

- varmennetun luokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien edustavalle osuudelle on tehty näytteenotto ja testaus sitruksen suruviruksen (EU-isolaatit) varalta ennen kaupan pitämistä, ja testitulos oli positiivinen enintään 2 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista viimeksi päättyneen kasvukauden aikana. Kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi. Niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevista lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista on otettu pistokokein näytteitä, ja kaikki lisäysaineistot ja hedelmäkasvit, joiden testitulos oli positiivinen, on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi.

3. Corylus avellana L.

Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

4. Cydonia oblonga Mill.

a) Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehty viimeksi päättyneen kasvukauden aikana Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al . - tuhoojan varalta. Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa kaikkien säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien varalta, lukuun ottamatta Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al . -tuhoojaa.

b) Esiperusluokka

Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus 15 vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen 15 vuoden välein taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta viruksenkaltaisia tauteja ja viroideja, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

c) Perusluokka

Näytteenotto ja testaus

Perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta viruksenkaltaisia tauteja ja viroideja, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

d) Varmennettu luokka

Näytteenotto ja testaus

Varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta viruksenkaltaisia tauteja ja viroideja, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

Varmennetuille hedelmäkasveille on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

e) Perusluokka ja varmennettu luokka

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al . -tuhoojasta; tai

ii) tuotantotiloissa olevat perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tarkastettu viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki lisäysaineisto ja hedelmäkasvit, joissa on oireita Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al . -tuhoojasta, ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on välittömästi hävitetty paikalta ja tuhottu.

5. Ficus carica L.

Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

6. Fragaria L.

a) Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kaksi kertaa vuodessa kasvukaudella. Fragaria L. -kasvien lehvistö on tarkastettava silmämääräisesti Phytophthora fragariae C.J. Hickman -tuhoojan esiintymisen varalta.

Alle kolmen kuukauden ajan säilytettäville mikrolisäyksellä tuotetuille lisäysaineistolle ja hedelmäkasveille on tarpeen tehdä vain yksi tarkastus tänä aikana.

b) Esiperusluokka

Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus vuosi sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen kerran kasvukaudella taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

c) Perusluokka

Näytteenotto ja testaus

Juurien edustavalle näytteelle on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos lehvistössä esiintyy oireita Phytophthora fragariae C.J. Hickman -tuhoojasta. Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos seuraavien virusten oireet ovat epäselviä silmämääräisessä tarkastuksessa: arabiksen mosaiikkivirus, vadelman rengaslaikkuvirus, mansikan kurttuvirus, mansikan piilevä rengaslaikkuvirus, mansikan lievä lehtireunan kellastumisvirus, mansikan suoninauhavirus ja tomaatin mustalaikkuvirus. Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä, lukuun ottamatta seuraavia: arabiksen mosaiikkivirus, Phytophthora fragariae C.J. Hickman, vadelman rengaslaikkuvirus, mansikan kurttuvirus, mansikan piilevä rengaslaikkuvirus, mansikan lievä lehtireunan kellastumisvirus, mansikan suoninauhavirus ja tomaatin mustalaikkuvirus.

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) - Phytophthora fragariae C.J. Hickman

- perusluokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Phytophthora fragariae C.J. Hickman -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa olevien perusluokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien lehvistössä ei ole havaittu oireita Phytophthora fragariae C.J. Hickman -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki saastuneet lisäysaineisto ja hedelmäkasvit ja ympäröivällä alueella vähintään 5 metrin säteellä sijaitsevat kasvit on merkitty, suljettu pois keräyksestä ja kaupan pitämisestä ja tuhottu sen jälkeen, kun saastumattomat lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on kerätty;

- Xanthomonas fragariae Kennedy & King

- perusluokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Xanthomonas fragariae Kennedy & King -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa olevissa perusluokan lisäysaineistossa ja hedelmäkasveissa ei ole havaittu oireita Xanthomonas fragariae Kennedy & King -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi.

ii) - Phytophthora fragariae C.J. Hickman

-  Phytophthora fragariae C.J. Hickman -tuhoojan löydösten ja seuraavan istutuksen välillä on pidettävä vähintään 10 vuoden tauko, jonka aikana asianomaisia lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja ei saa kasvattaa; tai

- tuotantotilojen viljelyä ja maalevintäisiä tauteja koskevat taustatiedot on kirjattava;

- Xanthomonas fragariae Kennedy & King

- Xanthomonas fragariae Kennedy & King -tuhoojan löydösten ja seuraavan istutuksen välillä on pidettävä vähintään vuoden tauko, jonka aikana asianomaisia lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja ei saa kasvattaa;

iii) Säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia koskevat vaatimukset, lukuun ottamatta tuhoojia Xanthomonas fragariae Kennedy & King ja Phytophthora fragariae C.J. Hickman ja viruksia:

- Tuotantotiloissa olevien perusluokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien, joissa on viimeksi päättyneen kasvukauden aikana havaittu oireita seuraavista säännellyistä muista kuin unionikaranteenituhoojista, osuus saa olla enintään:

- 0,05 % kun kyseessä on Aphelenchoides besseyi ;

- 0,1 % kun kyseessä Strawberry multiplier disease phytoplasma;

- 0,2 % kun kyseessä on:

- Candidatus Phytoplasma asteris Lee et al .;

- Candidatus Phytoplasma pruni ;

- Candidatus Phytoplasma solani Quaglino et al. ;

- Verticillium albo-atrum Reinke & Berthold;

- Verticillium dahliae Kleb;

- 0,5 % kun kyseessä on:

- Chaetosiphon fragaefolii Cockerell;

- Ditylenchus dipsaci (Kuehn) Filipjev;

- Meloidogyne hapla Chitwood;

- Podosphaera aphanis (Wallroth) Braun & Takamatsu;

- 1 % kun kyseessä on Pratylenchus vulnus Allen & Jensen; ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu; ja

- Jos testitulos on positiivinen sellaisten perusluokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien osalta, joissa on oireita seuraavista: arabiksen mosaiikkivirus, vadelman rengaslaikkuvirus, mansikan kurttuvirus, mansikan piilevä rengaslaikkuvirus, mansikan lievä lehtireunan kellastumisvirus, mansikan suoninauhavirus ja tomaatin mustalaikkuvirus, kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit on hävitettävä paikalta ja tuhottava välittömästi.

iv) Kaikkia viruksia koskevat vaatimukset:

Taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen kaikkien virusten oireita on havaittu enintään 1 prosentissa tuotantotiloissa olevista perusluokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi.

d) Varmennettu luokka

Näytteenotto ja testaus

Juurien edustavalle näytteelle on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos lehvistössä esiintyy oireita Phytophthora fragariae C.J. Hickman -tuhoojasta. Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos seuraavien tuhoojien oireet ovat epäselviä silmämääräisessä tarkastuksessa: arabiksen mosaiikkivirus, vadelman rengaslaikkuvirus, mansikan kurttuvirus, mansikan piilevä rengaslaikkuvirus, mansikan lievä lehtireunan kellastumisvirus, mansikan suoninauhavirus ja tomaatin mustalaikkuvirus. Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä, lukuun ottamatta seuraavia: arabiksen mosaiikkivirus, Phytophthora fragariae C.J. Hickman, vadelman rengaslaikkuvirus, mansikan kurttuvirus, mansikan piilevä rengaslaikkuvirus, mansikan lievä lehtireunan kellastumisvirus, mansikan suoninauhavirus ja tomaatin mustalaikkuvirus.

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) - Phytophthora fragariae C.J. Hickman

- varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Phytophthora fragariae C.J. Hickman -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa olevien varmennetun luokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien lehvistössä ei ole havaittu oireita Phytophthora fragariae C.J. Hickman -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki saastuneet lisäysaineisto ja hedelmäkasvit ja ympäröivällä alueella vähintään 5 metrin säteellä sijaitsevat kasvit on merkitty, suljettu pois keräyksestä ja kaupan pitämisestä ja tuhottu sen jälkeen, kun saastumattomat kasvit on kerätty;

- Xanthomonas fragariae Kennedy & King

- varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Xanthomonas fragariae Kennedy & King -tuhoojasta; tai

- enintään 2 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista on havaittu oireita Xanthomonas fragariae Kennedy & King -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi.

ii) - Phytophthora fragariae C.J. Hickman

-  Phytophthora fragariae C.J. Hickman -tuhoojan löydösten ja seuraavan istutuksen välillä on pidettävä vähintään 10 vuoden tauko, jonka aikana asianomaisia lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja ei saa kasvattaa; tai

- tuotantotilojen viljelyä ja maalevintäisiä tauteja koskevat taustatiedot on kirjattava;

- Xanthomonas fragariae Kennedy & King

-  Xanthomonas fragariae Kennedy & King -tuhoojan löydösten ja seuraavan istutuksen välillä on pidettävä vähintään vuoden tauko, jonka aikana asianomaisia lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja ei saa kasvattaa;

iii) Säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia koskevat vaatimukset, lukuun ottamatta tuhoojia Xanthomonas fragariae Kennedy & King ja Phytophthora fragariae C.J. Hickman ja viruksia:

- Tuotantotiloissa olevien varmennetun luokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien, joissa on viimeksi päättyneen kasvukauden aikana havaittu oireita seuraavista säännellyistä muista kuin unionikaranteenituhoojista, osuus saa olla enintään:

- 0,1 % kun kyseessä on Phytonemus pallidus Banks;

- 0,5 % kun kyseessä on:

-  Aphelenchoides besseyi Christie;

- Strawberry multiplier disease phytoplasma;

- 1 % kun kyseessä on:

-  Aphelenchoides fragariae (Ritzema Bos) Christie;

-  Candidatus Phlomobacter fragariae Zreik, Bové & Garnier;

-  Candidatus Phytoplasma asteris Lee et al .;

-  Candidatus Phytoplasma australiense Davis et al .;

-  Candidatus Phytoplasma fragariae Valiunas, Staniulis & Davis;

-  Candidatus Phytoplasma pruni ;

-  Candidatus Phytoplasma solani Quaglino et al .;

- Chaetosiphon fragaefolii Cockerell;

- Clover phyllody phytoplasma;

-  Ditylenchus dipsaci (Kuehn) Filipjev;

-  Meloidogyne hapla Chitwood Chitwood;

-  Podosphaera aphanis (Wallroth) Braun & Takamatsu;

-  Pratylenchus vulnus Allen & Jensen;

-  Rhizoctonia fragariae Hussain & W.E.McKeen;

- 2 % kun kyseessä on:

-  Verticillium albo-atrum Reinke & Berthold;

-  Verticillium dahliae Kleb; ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu; ja

- jos testitulos on positiivinen sellaisten varmennetun luokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien osalta, joissa on oireita seuraavista: arabiksen mosaiikkivirus, vadelman rengaslaikkuvirus, mansikan kurttuvirus, mansikan piilevä rengaslaikkuvirus, mansikan lievä lehtireunan kellastumisvirus, mansikan suoninauhavirus ja tomaatin mustalaikkuvirus, kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit on hävitettävä paikalta ja tuhottava välittömästi.

iv) Kaikkia viruksia koskevat vaatimukset

Taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen kaikkien virusten oireita on havaittu enintään 2 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi.

7. Juglans regia L.

a) Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

b) Esiperusluokka

Näytteenotto ja testaus

Kullekin kukkivalle esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus yksi vuosi sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen vuoden välein taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

c) Perusluokka

Näytteenotto ja testaus

Perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta.

d) Varmennettu luokka

Näytteenotto ja testaus

Varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka kolmas vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta.

Varmennetuille hedelmäkasveille on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

8. Malus Mill.

a) Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

b) Esiperusluokka

Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus 15 vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen 15 vuoden välein taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta viruksenkaltaisia tauteja ja viroideja, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

c) Perusluokka

Näytteenotto ja testaus

Jos perusemokasvit on pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta.

Jos perusemokasveja ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka kolmas vuosi Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta; perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojaa ja viruksenkaltaisia tauteja ja viroideja, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

d) Varmennettu luokka

Näytteenotto ja testaus

Jos varmennetut emokasvit on pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta.

Jos varmennettuja emokasveja ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka viides vuosi Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta; varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojaa ja viruksenkaltaisia tauteja ja viroideja, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

Varmennetuille hedelmäkasveille on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

e) Perusluokka ja varmennettu luokka

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider

- perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa olevissa perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineistossa ja hedelmäkasveissa ei ole havaittu oireita Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi; tai

- enintään 2 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista on havaittu oireita Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi, ja lohkoille, joilla havaittiin oireellisia lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja, jäljelle jäävien oireettomien lisäysaineiston ja hedelmäkasvien edustavalle näytteelle on tehty testaus ja se on todettu vapaaksi Candidatus Phytoplasma mali Seemüller & Schneider -tuhoojasta;

ii) Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al .

- perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al . -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa olevat perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tarkastettu viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki lisäysaineisto ja hedelmäkasvit, joissa on oireita Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al . -tuhoojasta, ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on välittömästi hävitetty paikalta ja tuhottu.

9. Olea europaea L.

a) Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

b) Esiperusluokka

Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus 10 vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen 10 vuoden välein taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

c) Perusluokka

Näytteenotto ja testaus

Perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto, jotta kaikki kasvit tulevat testatuiksi 30 vuoden kuluessa näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta.

d) Varmennettu luokka

Näytteenotto ja testaus

Kun kyseessä ovat siementen tuotantoon käytettävät emokasvit, jäljempänä ’siemenemokasvit’, näiden siemenemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto, jotta kaikki kasvit tulevat testatuiksi 40 vuoden kuluessa näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta. Kun kyseessä ovat muut emokasvit kuin siemenemokasvit, näiden kasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto, jotta kaikki kasvit tulevat testatuiksi 30 vuoden kuluessa näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta.

10. Pistacia vera L.

Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

11. Prunus armeniaca L., Prunus avium L., Prunus cerasifera Ehrh., Prunus cerasus L., Prunus domestica L., Prunus dulcis (Miller) Webb, Prunus persica (L.) Batsch ja Prunus salicina Lindley

a) Esiperusluokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kaksi kertaa vuodessa seuraavien tuhoojien varalta: Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider, luumun rokkovirus, Xanthomonas arboricola pv. pruni (Smith) Vauterin et al ., Pseudomonas syringae pv. persicae (Prunier, Luisetti &. Gardan) Young, Dye & Wilkie ( Prunus persica (L.) Batsch ja Prunus salicina Lindley). Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa kaikkien taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien varalta, lukuun ottamatta seuraavia: Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider, luumun rokkovirus, Xanthomonas arboricola pv. pruni (Smith) Vauterin et al . ja Pseudomonas syringae pv. persicae (Prunier, Luisetti &. Gardan) Young, Dye & Wilkie.

Näytteenotto ja testaus

Lajien Prunus armeniaca L., Prunus avium L., Prunus cerasus L., Prunus domestica L., ja Prunus dulcis (Miller) Webb esiperuslisäysaineiston ja -hedelmäkasvien on oltava peräisin emokasveista, jotka on testattu edellisen kasvukauden aikana ja todettu vapaiksi luumun rokkoviruksesta.

Lajien Prunus cerasifera Ehrh. ja Prunus domestica esiperusluokan perusrunkojen on oltava peräisin emokasveista, jotka on testattu edellisen kasvukauden aikana ja todettu vapaiksi luumun rokkoviruksesta. Lajien Prunus cerasifera Ehrh. ja Prunus domestica L. esiperusluokan perusrunkojen on oltava peräisin emokasveista, jotka on testattu viiden edellisen kasvukauden aikana ja todettu vapaiksi Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojasta.

Kullekin kukkivalle esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus luumun kääpiökasvuviruksen ja luumun nekroottinen rengaslaikkuviruksen varalta vuosi sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen vuoden välein. Prunus persica -lajin tapauksessa kullekin kukkivalle esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto vuosi sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja testaus Peach latent mosaic -viroidin varalta. Kullekin nimenomaisesti pölytystä varten istutetulle puulle ja tarpeen mukaan kullekin ympäristössä olevalle merkittävimmälle pölyttävälle puulle on tehtävä näytteenotto ja testaus luumun kääpiökasvuviruksen ja luumun nekroottisen rengaslaikkuviruksen varalta.

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto viisi vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen viiden vuoden välein, ja testaus Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojan ja luumun rokkoviruksen varalta. Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto 10 vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen 10 vuoden välein, ja testaus taulukossa 2 lueteltujen lajin kannalta merkityksellisten säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien varalta, lukuun ottamatta luumun kääpiökasvuvirusta, luumun rokkovirusta ja luumun nekroottista rengaslaikkuvirusta, ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä. Esiperusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos on epäilyksiä Xanthomonas arboricola pv. pruni (Smith) Vauterin et al. -tuhoojan esiintymisestä.

b) Perusluokka ja varmennettu luokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

c) Perusluokka

Näytteenotto ja testaus

i) Emokasvit, jotka on pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa

Perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka kolmas vuosi ja testaus luumun kääpiökasvuviruksen, luumun nekroottisen rengaslaikkuviruksen ja luumun rokkoviruksen esiintymisen varalta. Perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka 10. vuosi ja testaus Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta.

ii) Emokasvit, joita ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa

Muille kuin perusrunkojen tuotantoon tarkoitettujen perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka vuosi ja testaus luumun rokkoviruksen varalta, jotta kaikki kasvit tulevat testatuiksi 10 vuoden kuluessa.

Perusrunkojen tuotantoon tarkoitettujen perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka vuosi ja testaus luumun rokkoviruksen esiintymisen varalta, ja ne on havaittava vapaaksi kyseisestä säännellystä muusta kuin unionikaranteenituhoojasta. Perusrunkojen tuotantoon tarkoitettujen Prunus domestica L. -lajin perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehty näytteenotto ja testaus viiden edellisen kasvukauden aikana Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojan varalta, ja ne on todettu vapaiksi kyseisestä säännellystä muusta kuin unionikaranteenituhoojasta.

Perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos on epäilyksiä Xanthomonas arboricola pv. pruni (Smith) Vauterin et al . -tuhoojan esiintymisestä. Perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 10. vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojaa, luumun kääpiökasvuvirusta, luumun nekroottista rengaslaikkuvirusta ja luumun rokkovirusta, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

- Kukkivat emokasvit

Kukkivien perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka vuosi ja testaus Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojan, luumun kääpiökasvuviruksen ja luumun nekroottisen rengaslaikkuviruksen esiintymisen varalta näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella.

Prunus persica L. -lajin tapauksessa kukkivien perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto kerran vuodessa ja testaus Peach latent mosaic -viroidin varalta näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella. Nimenomaisesti pölytystä varten istutettujen puiden ja tarpeen mukaan ympäristössä olevien merkittävimpien pölyttävien puiden edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus luumun kääpiökasvuviruksen ja luumun nekroottisen rengaslaikkuviruksen varalta näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella.

- Ei-kukkivat emokasvit

Edustavalle osuudelle ei-kukkivia perusemokasveja, joita ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, on tehtävä näytteenotto ja testaus joka kolmas vuosi luumun kääpiökasvuviruksen, luumun nekroottinen rengaslaikkuviruksen ja Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella.

d) Varmennettu luokka

Näytteenotto ja testaus

i) Emokasvit, jotka on pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa

Varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka viides vuosi ja testaus luumun kääpiökasvuviruksen, luumun nekroottisen rengaslaikkuviruksen ja luumun rokkoviruksen esiintymisen varalta, jotta kaikki kasvit tulevat testatuiksi 15 vuoden kuluessa. Varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka 15. vuosi ja testaus Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta.

ii) Emokasvit, joita ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa

Varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka kolmas vuosi ja testaus luumun rokkoviruksen varalta, jotta kaikki kasvit tulevat testatuiksi 15 vuoden kuluessa.

Perusrunkojen tuotantoon tarkoitettujen varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka vuosi ja testaus luumun rokkoviruksen esiintymisen varalta ja todettava vapaaksi kyseisestä säännellystä muusta kuin unionikaranteenituhoojasta. Perusrunkojen tuotantoon tarkoitettujen Prunus cerasifera Ehrh.- ja Prunus domestica L. -lajien varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehty näytteenotto ja testaus viiden edellisen kasvukauden aikana Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojan varalta, ja ne on todettu vapaiksi kyseisestä säännellystä muusta kuin unionikaranteenituhoojasta.

Varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos on epäilyksiä Xanthomonas arboricola pv. pruni (Smith) Vauterin et al . -tuhoojan esiintymisestä. Varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka 15. vuosi ja testaus näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojaa, luumun kääpiökasvuvirusta, luumun nekroottista rengaslaikkuvirusta ja luumun rokkovirusta, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

- Kukkivat emokasvit

Kukkivien varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka vuosi ja testaus Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojan, luumun kääpiökasvuviruksen ja luumun nekroottisen rengaslaikkuviruksen esiintymisen varalta näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella. Prunus persica (L.) Batsch -lajin tapauksessa kukkivien varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto joka vuosi ja testaus Peach latent mosaic -viroidin varalta näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella. Nimenomaisesti pölytystä varten istutettujen puiden ja tarpeen mukaan ympäristössä olevien merkittävimpien pölyttävien puiden edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus luumun kääpiökasvuviruksen ja luumun nekroottisen rengaslaikkuviruksen varalta näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella.

- Ei-kukkivat emokasvit

Edustavalle osuudelle ei-kukkivia varmennettuja emokasveja, joita ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, on tehtävä näytteenotto joka kolmas vuosi ja testaus Candidatus Phytoplasma prunorum -tuhoojan, luumun kääpiökasvuviruksen ja luumun nekroottisen rengaslaikkuviruksen esiintymisen varalta kyseisten kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella.

e) Perusluokka ja varmennettu luokka

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider

- perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa olevissa perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineistossa ja hedelmäkasveissa ei ole havaittu oireita Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi; tai

- enintään 1 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista on havaittu oireita Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi, ja lohkoille, joilla havaittiin oireellisia lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja, jäljelle jäävien oireettomien lisäysaineiston ja hedelmäkasvien edustavalle näytteelle on tehty testaus ja se on todettu vapaaksi Candidatus Phytoplasma prunorum Seemüller & Schneider -tuhoojasta;

ii) luumun rokkovirus

- perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita luumun rokkoviruksesta; tai

- tuotantotiloissa olevissa perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineistossa ja hedelmäkasveissa ei ole havaittu oireita luumun rokkoviruksesta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi; tai

- enintään 1 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista on havaittu oireita luumun rokkoviruksesta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi, ja lohkoille, joilla havaittiin oireellisia lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja, jäljelle jäävien oireettomien lisäysaineiston ja hedelmäkasvien edustavalle näytteelle on tehty testaus ja se on todettu vapaaksi luumun rokkoviruksesta;

iii) Pseudomonas syringae pv. persicae (Prunier, Luisetti &. Gardan) Young, Dye & Wilkie

- perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Pseudomonas syringae pv. persicae (Prunier, Luisetti &. Gardan) Young, Dye & Wilkie -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa olevissa perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineistossa ja hedelmäkasveissa ei ole havaittu oireita Pseudomonas syringae pv. persicae (Prunier, Luisetti &. Gardan) Young, Dye & Wilkie -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi; tai

- enintään 2 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista on havaittu oireita Pseudomonas syringae pv. persicae (Prunier, Luisetti &. Gardan) Young, Dye & Wilkie -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi;

iv) Xanthomonas arboricola pv. pruni (Smith) Vauterin et al .

- perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Xanthomonas arboricola pv. pruni (Smith) Vauterin et al. -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa olevissa perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineistossa ja hedelmäkasveissa ei ole havaittu oireita Xanthomonas arboricola pv. pruni (Smith) Vauterin et al. -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi; tai

- enintään 2 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista on havaittu oireita Xanthomonas arboricola pv. pruni (Smith) Vauterin et al. -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi.

12. Pyrus L.

a) Kaikki luokat

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

b) Esiperusluokka

Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus 15 vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen 15 vuoden välein taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta viruksenkaltaisia tauteja ja viroideja, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

c) Perusluokka

Näytteenotto ja testaus

Jos perusemokasvit on pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta.

Jos perusemokasveja ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka kolmas vuosi Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta; perusemokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojaa ja viruksenkaltaisia tauteja ja viroideja, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

d) Varmennettu luokka

Näytteenotto ja testaus

Jos varmennetut emokasvit on pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta.

Jos varmennettuja emokasveja ei ole pidetty hyönteisiltä suojatuissa tiloissa, varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka viides vuosi Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojan esiintymisen varalta; varmennettujen emokasvien edustavalle osuudelle on tehtävä näytteenotto ja testaus joka 15. vuosi näiden kasvien saastumisriskin arvioinnin perusteella taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien, lukuun ottamatta Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojaa ja viruksenkaltaisia tauteja ja viroideja, esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

Varmennetuille hedelmäkasveille on tehtävä näytteenotto ja testaus, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

e) Perusluokka ja varmennettu luokka

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider

- perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa ei ole havaittu oireita Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi; tai

- enintään 2 prosentilla tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista on havaittu oireita Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi, ja lohkoille, joilla havaittiin oireellisia lisäysaineistoa ja hedelmäkasveja, jäljelle jäävien oireettomien lisäysaineiston ja hedelmäkasvien edustavalle näytteelle on tehty testaus ja se on todettu vapaaksi Candidatus Phytoplasma pyri Seemüller & Schneider -tuhoojasta;

ii) Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al .

- perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al . -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa olevat perusluokan ja varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tarkastettu viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kaikki lisäysaineisto ja hedelmäkasvit, joissa on oireita Erwinia amylovora (Burrill) Winslow et al . -tuhoojasta, ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on välittömästi hävitetty paikalta ja tuhottu.

13. Ribes L.

a) Esiperusluokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kaksi kertaa vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus neljä vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen neljän vuoden välein taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

b) Perusluokka ja varmennettu luokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

c) Perusluokka

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

Tuotantotiloissa olevien perusluokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien, joissa on viimeksi päättyneen kasvukauden aikana havaittu oireita Aphelenchoides ritzemabosi (Schwartz) Steiner & Buhrer -tuhoojasta, osuus saa olla enintään 0,05 prosenttia, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu.

d) Varmennettu luokka

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

Tuotantotiloissa olevien varmennetun luokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien, joissa on viimeksi päättyneen kasvukauden aikana havaittu oireita Aphelenchoides ritzemabosi (Schwartz) Steiner & Buhrer -tuhoojasta, osuus saa olla enintään 0,5 prosenttia, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu.

14. Rubus L.

a) Esiperusluokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kaksi kertaa vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus kaksi vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen kahden vuoden välein taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

b) Perusluokka

Silmämääräinen tarkastus

Jos lisäysaineisto ja hedelmäkasvit kasvatetaan avomaalla tai ruukuissa, silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kahdesti vuodessa.

Alle kolmen kuukauden ajan säilytettäville mikrolisäyksellä tuotetuille lisäysaineistolle ja hedelmäkasveille on tarpeen tehdä vain yksi tarkastus tänä aikana.

Näytteenotto ja testaus

Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos arabiksen mosaiikkiviruksen, vadelman rengaslaikkuviruksen, mansikan piilevän rengaslaikkuviruksen ja tomaatin mustalaikkuviruksen oireet ovat epäselviä silmämääräisessä tarkastuksessa. Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä, lukuun ottamatta arabiksen mosaiikkivirusta, vadelman rengaslaikkuvirusta, mansikan piilevää rengaslaikkuvirusta ja tomaatin mustalaikkuvirusta.

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) Jos testitulos on positiivinen sellaisten perusluokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien osalta, joissa on oireita arabiksen mosaiikkiviruksesta, vadelman rengaslaikkuviruksesta, mansikan piilevästä rengaslaikkuviruksesta tai tomaatin mustalaikkuviruksesta, kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit on hävitettävä paikalta ja tuhottava välittömästi.

ii) Säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia koskevat vaatimukset, lukuun ottamatta arabiksen mosaiikkivirusta, vadelman rengaslaikkuvirusta, mansikan piilevää rengaslaikkuvirusta ja tomaatin mustalaikkuvirusta:

Tuotantotiloissa olevien perusluokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien, joissa on viimeksi päättyneen kasvukauden aikana havaittu oireita seuraavista säännellyistä muista kuin unionikaranteenituhoojista, osuus saa olla enintään:

- 0,1 % kun kyseessä on:

-  Agrobacterium spp. Conn.;

-  Rhodococcus fascians Tilford; ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu.

iii) Kaikkia viruksia koskevat vaatimukset:

Taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen kaikkien virusten oireita on havaittu enintään 0,25 prosentissa tuotantotiloissa olevista perusluokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi.

c) Varmennettu luokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos arabiksen mosaiikkiviruksen, vadelman rengaslaikkuviruksen, mansikan piilevän rengaslaikkuviruksen ja tomaatin mustalaikkuviruksen oireet ovat epäselviä silmämääräisessä tarkastuksessa. Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä, lukuun ottamatta arabiksen mosaiikkivirusta, vadelman rengaslaikkuvirusta, mansikan piilevää rengaslaikkuvirusta ja tomaatin mustalaikkuvirusta.

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) Jos testitulos on positiivinen sellaisten varmennetun luokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien osalta, joissa on oireita arabiksen mosaiikkiviruksesta, vadelman rengaslaikkuviruksesta, mansikan piilevästä rengaslaikkuviruksesta tai tomaatin mustalaikkuviruksesta, kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit on hävitettävä paikalta ja tuhottava välittömästi.

ii) Säänneltyjä muita kuin unionikaranteenituhoojia koskevat vaatimukset, lukuun ottamatta arabiksen mosaiikkivirusta, vadelman rengaslaikkuvirusta, mansikan piilevää rengaslaikkuvirusta ja tomaatin mustalaikkuvirusta:

Tuotantotiloissa olevien varmennetun luokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien, joissa on viimeksi päättyneen kasvukauden aikana havaittu oireita seuraavista säännellyistä muista kuin unionikaranteenituhoojista, osuus saa olla enintään:

- 0,5 % kun kyseessä on Resseliella theobaldi Barnes;

- 1 % kun kyseessä on:

- Agrobacterium spp. Conn.;

-  Rhodococcus fascians Tilford; ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu.

iii) Kaikkia viruksia koskevat vaatimukset

Taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen kaikkien virusten oireita on havaittu enintään 0,5 prosentissa tuotantotiloissa olevista varmennetun luokan lisäysaineistosta ja hedelmäkasveista viimeksi päättyneen kasvukauden aikana, ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat oireelliset kasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu välittömästi.

15. Vaccinium L.

a) Esiperusluokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kaksi kertaa vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Kullekin esiperusemokasville on tehtävä näytteenotto ja testaus viisi vuotta sen jälkeen, kun se on hyväksytty esiperusemokasviksi, ja tämän jälkeen viiden vuoden välein taulukossa 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisen varalta ja jos on epäilyksiä taulukossa 1 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

b) Perusluokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kaksi kertaa vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) Agrobacterium tumefaciens (Smith & Townsend) Conn

- tuotantotiloissa ei ole havaittu oireita Agrobacterium tumefaciens (Smith & Townsend) Conn -tuhoojista viimeksi päättyneen kasvukauden aikana.

ii) Diaporthe vaccinii Shear

- perusluokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Diaporthe vaccinii Shear -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa ei ole havaittu oireita Diaporthe vaccinii Shear -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana.

iii) Exobasidium vaccinii (Fuckel) Woronin ja Godronia cassandrae (anamorfinen muoto Topospora myrtilli ) Peck

- tuotantotiloissa olevien perusluokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien, joissa on viimeksi päättyneen kasvukauden aikana havaittu oireita seuraavista säännellyistä muista kuin unionikaranteenituhoojista, osuus saa olla enintään:

- 0,1 %, kun kyseessä on Godronia cassandrae (anamorfinen muoto Topospora myrtilli) Peck;

- 0,5 %, kun kyseessä on Exobasidium vaccinii (Fuckel) Woronin; ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu.

c) Varmennettu luokka

Silmämääräinen tarkastus

Silmämääräiset tarkastukset on tehtävä kerran vuodessa.

Näytteenotto ja testaus

Näytteenotto ja testaus on tehtävä, jos on epäilyksiä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen säänneltyjen muiden kuin unionikaranteenituhoojien esiintymisestä.

Tuotantotiloja, -paikkaa tai -aluetta koskevat vaatimukset

i) Diaporthe vaccinii Shear

- varmennetun luokan lisäysaineisto ja hedelmäkasvit on tuotettava alueilla, joiden tiedetään olevan vapaita Diaporthe vaccinii Shear -tuhoojasta; tai

- tuotantotiloissa ei ole havaittu oireita Diaporthe vaccinii Shear -tuhoojasta viimeksi päättyneen kasvukauden aikana.

ii) Agrobacterium tumefaciens (Smith & Townsend) Conn, Exobasidium vaccinii (Fuckel) Woronin ja Godronia cassandrae (anamorfinen muoto Topospora myrtilli ) Peck

- Tuotantotiloissa olevien varmennetun luokan lisäysaineiston ja hedelmäkasvien, joissa on viimeksi päättyneen kasvukauden aikana havaittu oireita seuraavista säännellyistä muista kuin unionikaranteenituhoojista, osuus saa olla enintään:

- 0,5 % kun kyseessä on:

-  Agrobacterium tumefaciens (Smith & Townsend) Conn

-  Godronia cassandrae (anamorfinen muoto Topospora myrtilli) Peck;

- 1 %, kun kyseessä on Exobasidium vaccinii (Fuckel) Woronin; ja kyseinen lisäysaineisto ja kyseiset hedelmäkasvit ja kaikki ympäröivät isäntäkasvit on hävitetty paikalta ja tuhottu.

Liite 4

Esiperusluokan ylläpito ja tuotanto

1 Yleistä

Esiperusluokan kasvien ylläpidossa ja tuotannossa on kaikkia kasvilajeja koskevien vaatimusten lisäksi noudatettava myös mahdollisia liitteessä 3 lueteltuja kasvilajikohtaisia ylläpito- ja tuotantovaatimuksia.

Esiperusemokasviehdokkaat on ylläpidettävä ja tuotettava siten, että vaaraa kasvintuhoojien leviämisestä esiperusemokasveihin tai niistä lisättyyn ensimmäisen sukupolven esiperusmateriaaliin ei ole. Kasveja saa käsitellä vain puhtailla välineillä.

Esiperusemokasviehdokkaiden, joita ylläpidetään samalla tuotantopaikalla esiperusemokasvien ja esiperusmateriaalin kanssa, on oltava esipuhdistettuja kasvintuhoojista siten, ettei niistä aiheudu kasvintuhoojien leviämisvaaraa. Esiperusemokasviehdokkaat ja esiperusmateriaali on säilytettävä oloissa, jotka täyttävät esiperusemokasvien säilyttämiselle asetetut vaatimukset.

Esiperusemokasvien ja esiperusemokasviehdokkaiden jokainen kasviyksilö tai klooni on erikseen tutkittava ja todettava vapaaksi kasvintuhoojista liitteen 3 mukaisesti. Tarvittaessa kasvit on puhdistettava kasvintuhoojista.

Esiperusemokasvit voidaan säilyttää alkuperäisinä kasviyksilöinä tai tarvittaessa monistaa tai uudistaa pistokas-, rönsy-, juurenpala- tai mikrolisäyksen avulla. Esiperusemokasvia voidaan käyttää vain sellaisen ajanjakson ajan, joka on laskettu lajikkeen pysyvyyden tai niiden ympäristöolosuhteiden, joissa kasvi on kasvatettu, taikka muiden lajikkeen pysyvyyteen vaikuttavien tekijöiden perusteella. Esiperusemokasvin enimmäiskäyttöikä tulee ilmoittaa Ruokavirastolle tuotantopaikkakohtaisissa menettelyohjeissa.

Esiperusemokasvien ylläpitäjän on varmistettava esiperusemokasvien lajikeaitous vertaamalla sitä viralliseen kuvaukseen tai virallisesti tunnustettuun kuvaukseen, jonka lisänä voidaan käyttää DNA-tunnistetta esiperusemokasviksi hyväksymistä haettaessa ja lajikeaitouden varmentamiseksi ylläpidon aikana. Esiperusemokasvien lajikeaitous on todennettava säännöllisesti kyseisen lajikkeen ja käytetyn lisäysmenetelmän mukaan ja kunkin uudistamisen jälkeen.

Esiperusemokasvit, esiperusmateriaali ja esiperusemokasviehdokkaat on merkittävä koulinta- tai pistämisajankohdalla, lajikenimellä tai -tunnuksella sekä kloonin numerolla, jos se on olemassa. Esiperusemokasvit on merkittävä myös hyväksymispäivämäärällä (kuukausi/vuosi) tai hyväksymispäivämäärän on selvittävä esiperusemokasveja koskevasta dokumentoinnista. Kloonien sekaantuminen on estettävä.

Esiperusemokasveja saadaan käyttää esiperusmateriaalin, perusemokasvien, perusmateriaalin ja varmennettujen emokasvien ja varmennettujen käyttötaimien tuotantoon, kun varmennuspäätös on voimassa ja kasvit on tarkastettu liitteen 3 mukaisesti ja uudistettu liitteen 4 mukaisesti.

Esiperusemokasvit ja esiperusemokasviehdokkaat on säilytettävä erillään muusta varmennetusta taimiaineistosta. Esiperusemokasvit ja esiperusemokasviehdokkaat on sijoitettava siten, etteivät ne ole kosketuksissa myöskään toistensa kanssa.

Siementaimien muodostuminen on estettävä. Esiperusluokan siementen tuotannossa myös esiperusemokasvien ei-toivottu itsepölytys on estettävä.

2 Avomaatuotanto

Esiperusluokan avomaan taimituotanto on kielletty komission täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU perusteella. Kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdan mukaan Euroopan unionin jäsenvaltio voi hakea poikkeusta esiperusemokasvien avomaatuotannolle.

3 Kasvihuonetuotanto

Kasvualustan on oltava uusi tai desinfioitu sekä vapaa kasvintuhoojista. Kasvihuoneet ja kasvualustat on myös jatkuvasti pidettävä vapaina kasvintuhoojista ja rikkakasveista. Kasvihuoneet on puhdistettava ja desinfioitava vähintään kerran vuodessa. Pöydät ja työvälineet on desinfioitava jokaisen tyhjennyksen jälkeen. Lattia on desinfioitava säännöllisesti, kasvukauden aikana kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Kasvihuoneen tuuletusluukut on varustettava hyönteistiiviillä verkolla, jonka silmukkakoko on korkeintaan 1 mm. Sisääntulon yhteydessä on oltava desinfioimismatto tai vastaava sekä käsienpesu- ja desinfiointimahdollisuus. Lattian on oltava betonia tai vastaavaa tarkoitukseen sopivaa materiaalia ja varustettu viemärikallistuksilla.

Kasvihuoneeseen menevälle on varattava puhdas työtakki ja puhtaat vaihtojalkineet.

Esiperusemokasvit, esiperusmateriaali ja esiperusemokasviehdokkaat on sijoitettava siten, ettei ylivaluva kasteluvesi pääse kosketuksiin toisten taimien kanssa. Jos esiperusemokasvien, esiperusmateriaalin tai esiperusemokasviehdokkaiden kasteluun käytetään pintavettä, on kastelulaitteisto varustettava suodattimella, joka estää kasvintuhoojien leviämisen kasteluvedessä.

4 Mikrolisäys

Mikrolisäystä voidaan käyttää esiperusemokasviehdokkaiden puhdistamiseen kasvintuhoojista sekä esiperusemokasvien ylläpitoon, monistamiseen, uudistamiseen ja lisäämiseen sekä esiperusmateriaalin lisäämiseen. Mikrolisäyksessä on noudatettava hyvää laboratoriokäytäntöä ja sovellettava EPPO:n tai muita kansainvälisesti tunnustettuja protokollia. Jos tällaisia protokollia ei ole saatavilla voidaan soveltaa kansallisella tasolla laadittuja protokollia, jotka on pyynnöstä annettava muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja komission saataville.

Protokollat on testattava asianomaisella kasvisuvulla tai -lajilla sellaisen ajanjakson ajan, jota pidetään riittävänä, jotta se mahdollistaa kasvien fenotyypin validoinnin siltä osin kuin on kyse vastaavuudesta lajikkeen kuvaukseen nähden hedelmän- tai marjantuotannon tai perusrunkojen kasvun tarkkailun perusteella.

5 Kryosäilytys

Kryosäilytystä (nestemäinen typpi, -196˚C) voidaan käyttää esiperusemokasviehdokkaiden puhdistamiseen kasvintuhoojista ja esiperusemokasvien ylläpitoon sekä esiperusmateriaalin säilytykseen.

6 Kasvilajikohtaiset ylläpito- ja tuotantovaatimukset

6.1 Mansikka

Kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita mansikan marjanviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai esiperusluokan ylläpitoa vastaavissa oloissa kasvaneilla perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun mansikkaviljelykseen kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

6.2 Vadelma

Kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita vadelman marjaviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai esiperusluokan ylläpitoa vastaavissa oloissa kasvaneilla perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Rubus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

6.3 Herukat ja karviainen

Kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita herukan tai karviaisen marjanviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla ja esiperusluokan ylläpitoa vastaavissa oloissa kasvaneilla perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita ja verranneaineistoa.

Kasvihuonetuotannossa kasvihuoneen etäisyyden muuhun Ribes-kasvustoon kuin varmennetun lisäys- ja taimiaineiston tuotantoon tulee olla vähintään 200 metriä.

6.4 Karpalo, pensasmustikka, puolukka

Kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita Vaccinium-suvun marjaviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai esiperusluokan ylläpitoa vastaavissa oloissa kasvaneilla perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita ja verranneaineistoja.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Vaccinium-viljelmään kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

6.5 Omenapuut

Kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita omenapuiden hedelmäviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai esiperusluokan ylläpitoa vastaavissa oloissa kasvaneilla perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita ja verranneaineistoja.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun omenapuukasvustoon tai tulipoltteen isäntäkasveihin kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

6.6 Prunus-suku

Kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita Prunus-suvun hedelmäviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai esiperusluokan ylläpitoa vastaavissa oloissa kasvaneilla perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita ja verranneaineistoja.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Prunus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

7 Kasvintuhoojatutkimukset

Tuottajan tulee tutkia esiperusemokasvit ja tuotantoon aiotut esiperusemokasviehdokkaat ja todeta ne vapaiksi liitteen 3 taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen kasvintuhoojien suhteen taulukon 4 mukaisesti.

Liitteen 3 taulukossa 1 luetellut kasvintuhoojatutkimukset perustuvat silmämääräiseen tarkastukseen. Jos on epäily liitteen 3 taulukossa 1 luetellun kasvintuhoojan esiintymisestä, on suoritettava näytteenotto ja lähetettävä näyte testattavaksi hyväksyttyyn laboratorioon.

Liitteen 3 taulukossa 2 luetellut kasvintuhoojatutkimukset perustuvat silmämääräisen tarkastuksen, näytteenottoon ja testaukseen taulukon 4 mukaisesti Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa.

Liitteen 3 taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen kasvintuhoojien tutkimuksia on lisäksi tehtävä tarpeen mukaan aina, kun on aihetta epäillä jonkin kasvintuhoojan esiintyvän esiperusemokasveissa tai esiperusemokasviehdokkaissa.

Liitteen 3 taulukossa 4 on mainittu kunkin kasvisuvun- tai lajin osalta, kuinka kauan kasvintuhoojatutkimus on voimassa. Ennen tutkimuksen voimassaolon umpeutumista tutkimus on uusittava tai kasvi on poistettava esiperusluokan kasvien tuotantoalueelta.

Jos esiperusemokasviehdokas on siementaimi, silmämääräistä tarkastusta, näytteenottoa ja testausta edellytetään vain sellaisten virusten, viroidien tai virusten kaltaisten tautien osalta, jotka tarttuvat siitepölyn kautta ja jotka on lueteltu liitteen 3 taulukossa 2 kyseisen suvun tai lajin osalta. Edellytyksenä kuitenkin on, että virallisessa tarkastuksessa on vahvistettu, että kyseinen siementaimi on kasvatettu sellaisen kasvin tuottamasta siemenestä, joka on vapaa kyseisten virusten, viroidien ja virusten kaltaisten tautien aiheuttamista oireista ja että siementaimea on säilytetty oloissa, jotka täyttävät esiperusemokasvien säilyttämiselle asetetut vaatimukset.

Uudistamalla tuotetun esiperusemokasvin on oltava vapaa viruksista ja viroideista, jotka luetellaan liitteen 3 taulukossa 2 kyseisen kasvisuvun tai -lajin osalta. Kyseinen esiperusemokasvi on tuotantotiloissa tehtävän silmämääräisen tarkastuksen sekä näytteenoton ja testauksen perusteella todettava vapaaksi kyseisistä viruksista ja viroideista.

Nestemäisessä typessä (-196 °C) säilytettäviksi aiottujen kasvien ensimmäinen tuhoojatutkimus tehdään kuten muillakin tavoilla ylläpidettävien kasvien tuhoojatutkimus. Kasvintuhoojatutkimuksia ei tarvitse tehdä kryosäilytyksen aikana.

Liite 5

Perusluokan taimien tuotanto ja säilytys

1 Yleistä

Perusemokasvit lisätään suoraan esiperusemokasveista, kasvatetaan esiperusmateriaalista tai monistetaan toisesta perusemokasvista. Avomaalla kasvatettavien perusemokasvien enimmäissukupolvien määrä ja emokasvien enimmäisikä on kasvisuku- tai lajikohtaisesti luetteloitu tämän liitteen taulukkoon 5. Vastaavia perusemokasvien enimmäisikiä sovelletaan Suomessa myös kasvihuoneessa ylläpidettyihin perusemokasveihin. Perusmateriaali voidaan lisätä perusemokasvista tai sitä edeltävistä sukupolvista. Perusemokasveja ja perusmateriaalia tuotetaan ensisijaisesti varmennetun luokan emokasveiksi varmennettujen käyttötaimien tuottajille. Perusluokan taimet on tuotettava ja varastoitava siten, että kasvintuhoojien leviämisvaara on mahdollisimman pieni.

Perusluokan taimet on merkittävä lajikenimellä tai -tunnuksella, kloonin numerolla, istutusajankohdalla ja merkinnällä laatuluokasta ja emokasvien osalta sukupolvesta. Eri sukupolvet on pidettävä erillään toisistaan.

Kasvullisessa lisäyksessä siementaimien muodostuminen on estettävä. Eri lajikkeet ja kloonit on säilytettävä tuotannon ja varastoinnin aikana siten, etteivät ne sekaannu.

Perusluokan taimien tuotannossa on käytettävä puhtaita tai puhdistettuja koneita, laitteita ja työvälineitä.

Tuottajan on tapauskohtaisesti varmistettava perusluokan taimien lajikeaitous vertaamalla viralliseen kuvaukseen tai virallisesti tunnustettuun kuvaukseen, joiden lisänä voi käyttää DNA-tunnistetta. Tuottajan on tarkkailtava poikkeavien kasvien esiintymistä ja ilmoitettava Ruokavirastolle, jos sellaisia löytyy. Poikkeavia kasviyksilöitä ei saa hävittää ilman valvontaviranomaisen lupaa.

2 Avomaatuotanto

Ennen tuotannon aloittamista tuotantoalue on tutkittava ja todettava se vapaaksi liitteen 3 taulukossa 3 kasvisuku- tai lajikohtaisesti luetelluista ankeroisista. Näytteenottoa ja testausta ei tarvitse suorittaa tapauksissa, joissa isäntäkasveja ei ole kasvatettu tuotantoalueella vähintään viiteen vuoteen.

Perusemokasvit ja perusaineisto on säilytettävä avomaalla eristettynä mahdollisilta ilmassa olevien vektoreiden, juurikontaktin sekä koneiden ja varttamislaitteiden kautta tapahtuvan ristikontaminaation aiheuttaman tartunnan lähteiltä ja muilta mahdollisilta lähteiltä.

Tuotantoalueella on estettävä kasvintuhoojien leviäminen kasteluvedessä, jos kasteluun käytetään pintavettä tai kasteluveden kierrätystä.

3 Kasvihuonetuotanto

Kasvualustan on oltava uusi tai desinfioitu sekä vapaa kasvintuhoojista ja se on eristettävä pohjamaasta. Kasvihuoneet ja kasvualustat on pidettävä vapaina kasvintuhoojista ja rikkakasveista sekä desinfioitava tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Pöydät on desinfioitava jokaisen tyhjennyksen jälkeen. Lattia on desinfioitava tarpeen mukaan. Sisääntulon yhteydessä on oltava desinfioimismatto tai vastaava sekä käsienpesu- ja desinfiointimahdollisuus.

Jos kasteluun käytetään pintavettä tai vuoksi-luode-kastelujärjestelmää, on kastelulaitteisto varustettava suodattimella, joka estää kasvintuhoojien leviämisen kasteluvedessä.

4 Mikrolisäys

Mikrolisäystä voidaan käyttää perusemokasvien lisäämiseen ja monistamiseen sekä perusmateriaalin lisäämiseen. Mikrolisäyksessä on noudatettava hyvää laboratoriokäytäntöä ja sovellettava EPPO:n tai muita kansainvälisesti tunnustettuja protokollia. Jos tällaisia protokollia ei ole saatavilla voidaan soveltaa kansallisella tasolla laadittuja protokollia, jotka on pyynnöstä annettava muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja komission saataville.

Protokollat on testattava asianomaisella kasvisuvulla tai -lajilla sellaisen ajanjakson ajan, jota pidetään riittävänä, jotta se mahdollistaa kasvien fenotyypin validoinnin siltä osin kuin on kyse

vastaavuudesta lajikkeen kuvaukseen nähden hedelmän- tai marjantuotannon tai perusrunkojen kasvun tarkkailun perusteella.

5 Kasviryhmäkohtaiset tuotanto- ja säilytysvaatimukset

5.1 Mansikka

Tuotantopaikalla ei saa olla muita mansikan marjanviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita.

Avomaatuotannossa uudet kasvustot on perustettava maahan, jossa ei ole viljelty Fragaria-suvun kasveja viimeisten neljän vuoden aikana. Tuotantoalueen ympärillä on oltava vähintään 3 metrin levyinen rikkakasviton suojavyöhyke, joka voi olla mullos tai vastaava. Tuotantoalueen on oltava avokesantona yhden kasvukauden ajan ennen tuotannon aloittamista.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun mansikkaviljelykseen kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun mansikkaviljelykseen kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

Varmennetuiksi emokasveiksi saadaan markkinoida perusemokasvin ensimmäisen kasvukauden rönsytaimet, jotka ovat muodostuneet ennen elokuun alkua.

Mikrolisäyksessä perusluokan taimien tuotantoon saadaan käyttää korkeintaan kymmenen peräkkäistä mikrolisäyskertaa. Tuottajan on tarkkailtava poikkeavien kasvien esiintymistä ja ilmoitettava Ruokavirastolle, jos sellaisia löytyy.

5.2 Vadelma

Tuotantopaikalla ei saa olla muita vadelman marjaviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita.

Varmennetuiksi emokasveiksi saadaan markkinoida vain perusemokasvien ensimmäisen kasvukauden pistokkaista tai juurenpaloista saatuja lisäysaineistoja.

Avomaatuotannossa uudet kasvustot on perustettava tuotantoalueelle, jossa ei ole viljelty Rubus-suvun kasveja viimeisten neljän vuoden aikana. Tuotantoalueen on oltava avokesantona yhden kasvukauden ajan ennen kasvuston perustamista. Tuotantoalueen etäisyyden muuhun Rubus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Rubus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

Kasvierien välisten etäisyyksien tulee olla niin suuret, etteivät eri lajikkeiden juuristot pääse sekoittumaan.

5.3 Herukat ja karviainen

Avomaa- ja kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita herukan tai karviaisen marjanviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita ja verranneaineistoa.

Varmennetuiksi emokasveiksi saadaan markkinoida perusemokasvien ensimmäisen kasvukauden pistokkaista tai taivukkaista saatuja lisäysaineistoja.

Kasvierien välisten etäisyyksien tulee olla niin suuret, ettei lajikkeiden sekaantumista tapahdu.

Avomaatuotannossa viljelys on perustettava tuotantoalueelle, jolla ei ole viljelty Ribes-suvun kasveja viimeisten kahden vuoden aikana.

Avomaatuotannossa viljelyksen ympärillä on oltava vähintään 5 metrin levyinen rikkakasviton suojavyöhyke (mullos, leikattu ja hoidettu nurmikko tai vastaava). Viljelyksen etäisyyden muuhun Ribes-kasvustoon kuin varmennetun lisäys- ja taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuonetuotannossa kasvihuoneen etäisyyden muuhun Ribes-kasvustoon kuin varmennetun lisäys- ja taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

5.4 Karpalo, pensasmustikka, puolukka

Avomaa- ja kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita Vaccinium-suvun marjaviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita ja verranneaineistoja.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun Vaccinium-viljelmään kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Vaccinium-viljelmään kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

5.5 Omenapuut

Avomaa- ja kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita omenapuiden hedelmäviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita ja verranneaineistoja.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun omenapuukasvustoon tai tulipoltteen isäntäkasveihin kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun omenapuukasvustoon tai tulipoltteen isäntäkasveihin kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

5.6 Prunus-suku

Avomaa- ja kasvihuonetuotannossa tuotantopaikalla ei saa olla muita Prunus-suvun hedelmäviljelyksiä kuin esiperusluokan taimilla tai perusluokan taimilla perustettuja aitouskokeita tai verranneaineistoja.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun Prunus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Prunus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

Taulukko 5. Suku- ja lajikohtaiset lisäyssukupolvien enimmäismäärät hyönteisiltä suojaamattomassa avomaantuotannossa sekä perusemokasvien enimmäiskäyttöikä

Castanea sativa Mill.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään kahteen sukupolveen. Jos perusemokasvi on perusrunko, se voidaan monistaa enintään kolmeen sukupolveen. Jos perusrungot ovat osa perusemokasveja, näiden perusrunkojen on oltava ensimmäisen sukupolven perusaineistoa.

Citrus L., Fortunella Swingle ja Poncirus Raf.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään yhteen sukupolveen. Jos perusemokasvi on perusrunko, se voidaan monistaa enintään kolmeen sukupolveen. Jos perusrungot ovat osa perusemokasveja, näiden perusrunkojen on oltava ensimmäisen sukupolven perusaineistoa.

Corylus avellana L.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään kahteen sukupolveen.

Cydonia oblonga Mill., Malus Mill. ja Pyrus L.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään kahteen sukupolveen. Jos perusemokasvi on perusrunko, se voidaan monistaa enintään kolmeen sukupolveen. Jos perusrungot ovat osa perusemokasveja, näiden perusrunkojen on oltava ensimmäisen sukupolven perusaineistoa.

Ficus carica L.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään kahteen sukupolveen.

Fragaria L.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään viiteen sukupolveen.

Juglans regia L.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään kahteen sukupolveen.

Olea europaea L.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään yhteen sukupolveen.

Prunus amygdalus, P. armeniaca, P. domestica, P. persica, P. salicina, P. avium ja P. cerasus

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään kahteen sukupolveen. Jos perusemokasvi on perusrunko, se voidaan monistaa enintään kolmeen sukupolveen. Jos perusrungot ovat osa perusemokasveja, näiden perusrunkojen on oltava ensimmäisen sukupolven perusaineistoa.

Ribes L.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään kolmeen sukupolveen. Emokasveja voi säilyttää emokasveina enintään kuusi vuotta.

Rubus L.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään kahteen sukupolveen. Kunkin sukupolven emokasveja voi säilyttää emokasveina enintään neljä vuotta.

Vaccinium L.

Perusemokasvi voidaan monistaa enintään kahteen sukupolveen. Kunkin sukupolven emokasveja voidaan säilyttää emokasveina enintään seitsemän vuotta.

6 Kasvintuhoojatutkimukset

Perusluokan taimien tulee olla vapaita liitteen 3 taulukoissa 1 ja 2 listatuista kasvintuhoojista. Taulukossa 1 luetellut kasvintuhoojat tulee tutkia silmämääräisesti ja jos on epäilyksiä kasvintuhoojan esiintymisestä, niin tulee suorittaa näytteenotto ja testaus. Taulukossa 2 luetellut kasvintuhoojat tulee tutkia silmämäärisesti ja kasvit tulee testata taulukon 4 mukaisesti. Perusemokasvit ja perusmateriaali tulee tutkia liitteen 3 taulukon 4 mukaisin väliajoin. Hyväksytyt tutkimusmenetelmät on lueteltu liitteessä 3 ja käytetyistä menetelmistä on esitettävä selvitys tuotantopaikkakohtaisessa menettelyohjeessa.

Liite 6

Varmennetun luokan emokasvien kasvatus ja säilytys

1 Yleistä

Varmennetun luokan emokasvit kasvatetaan suoraan esiperusluokan tai perusluokan taimista varmennettujen käyttötaimien emokasveiksi. Varmennetut emokasvit on merkittävä lajikenimellä tai -tunnuksella, kloonin numerolla, istutusajankohdalla ja merkinnällä ’varmennettu emokasvi’.

Varmennetut emokasvit on tuotettava ja säilytettävä siten, että kasvintuhoojien leviämisvaara on mahdollisimman pieni. Kasvullisessa lisäyksessä siementaimien muodostuminen on estettävä. Eri lajikkeet ja kloonit on säilytettävä tuotannon ja varastoinnin aikana siten, ettei niiden sekaantumista pääse tapahtumaan.

Tuottajan on tapauskohtaisesti varmistettava varmennettujen emokasvien lajikeaitous vertaamalla sitä viralliseen kuvaukseen tai virallisesti tunnustettuun kuvaukseen, joiden lisänä voi käyttää DNA-tunnistetta. Tuottajan on tarkkailtava poikkeavien kasvien esiintymistä ja ilmoitettava Ruokavirastolle, jos sellaisia löytyy. Poikkeavia kasviyksilöitä ei saa hävittää ilman Ruokaviraston lupaa.

Varmennettujen emokasvien tuotannossa on käytettävä puhtaita tai puhdistettuja koneita, laitteita ja työvälineitä.

Eri lajikkeet on säilytettävä ja eristettävä tuotannon ja varastoinnin ajan siten, ettei sekaantumisen vaaraa ole.

2 Avomaatuotanto

Ennen tuotannon aloittamista tuotantoalue on tutkittava ja todettava se vapaaksi liitteen 3 taulukossa 3 kasvisuku- tai lajikohtaisesti luetelluista ankeroisista. Näytteenottoa ja testausta ei tarvitse suorittaa tapauksissa, joissa isäntäkasveja ei ole kasvatettu tuotantoalueella vähintään viiteen vuoteen.

3 Kasvihuonetuotanto

Kasvualustan on oltava uusi tai desinfioitu sekä vapaa kasvintuhoojista, ja se on eristettävä pohjamaasta. Kasvihuoneet ja kasvualustat on pidettävä vapaina kasvintuhoojista ja rikkakasveista sekä desinfioitava tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Pöydät on desinfioitava jokaisen tyhjennyksen jälkeen. Lattia on desinfioitava tarpeen mukaan. Sisääntulon yhteydessä on oltava desinfioimismatto tai vastaava sekä käsienpesu- ja desinfiointimahdollisuus.

4 Kasvilajikohtaiset tuotanto- ja säilytysvaatimukset

4.1 Mansikka

Tuotantopaikalla ei saa olla mansikan marjantuotantoa

Varmennetuiksi emokasveiksi saadaan kasvattaa perusemokasvien ensimmäisen kasvukauden rönsytaimet, jotka ovat muodostuneet ennen elokuun alkua.

Avomaatuotannossa uudet kasvustot on perustettava maahan, jossa ei ole viljelty Fragaria-suvun kasveja viimeisten neljän vuoden aikana. Tuotantoalueen ympärillä on oltava vähintään 3 metrin levyinen rikkakasviton suojavyöhyke, joka voi olla mullos tai vastaava. Tuotantoalueen on oltava avokesantona yhden kasvukauden ajan ennen tuotannon aloittamista. Etäisyyden muuhun mansikkaviljelykseen kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

Kasvihuonetuotannossa (rönsylisäys) etäisyyden muuhun mansikkaviljelykseen kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

Varmennettuja käyttötaimia saadaan tuottaa emokasvien kahden ensimmäisen vuoden rönsysadosta, minkä jälkeen emokasvit on poistettava tuotantopaikalta. Ensimmäinen laskettava vuosi on istutusvuosi.

4.2 Vadelma

Tuotantopaikalla saa olla vadelman marjantuotantoa vain, jos viljelykset on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla tai varmennetuilla emokasveilla ja jos kasvintuhoojien torjunnasta huolehditaan. Marjantuotantoa ei kuitenkaan saa harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen emokasvien tuotantoa. Jos viljelmän marjantuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa. Vadelmaviljelyksillä on erityisesti huolehdittava kirvojen torjunnasta.

Varmennettuja emokasveja saadaan kasvattaa perusemokasvien ensimmäisen kasvukauden pistokkaista ja juurenpaloista. Varmennetut emokasvit on uusittava vähintään joka kolmas vuosi, istutusta seuraavan vuoden ollessa ensimmäinen laskettava vuosi.

Kasvierien välisten etäisyyksien tulee olla niin suuret, etteivät eri lajikkeiden juuristot sekoitu.

Avomaatuotannossa uudet kasvustot on perustettava tuotantoalueelle, jossa ei ole viljelty Rubus-suvun kasveja viimeisten neljän vuoden aikana. Tuotantoalueen on oltava avokesantona yhden kasvukauden ajan ennen kasvuston perustamista. Viljelyksen etäisyyden muuhun Rubus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

Kasvihuonetuotannossa kasvihuoneen etäisyyden muuhun Rubus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoon on oltava vähintään 100 metriä.

4.3 Herukat ja karviainen

Tuotantopaikalla saa olla herukan ja karviaisen marjantuotantoa vain, jos viljelykset on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla tai varmennetuilla emokasveilla ja jos kasvintuhoojien torjunnasta huolehditaan. Marjantuotantoa ei kuitenkaan saa harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen emokasvien tuotantoa. Jos viljelmän marjantuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa.

Herukoista ja karviaisesta saa tuottaa varmennettuja emokasveja perusemokasvien ensimmäisen kasvukauden pistokkaista tai taivukkaista. Varmennetut emokasvit on uusittava viimeistään joka seitsemäs vuosi, istutusta seuraavan vuoden ollessa ensimmäinen laskettava vuosi.

Kasvierien välisten etäisyyksien tulee olla niin suuret, etteivät versot kosketa toisiaan.

Avomaatuotannossa viljelys on perustettava tuotantoalueelle, jossa ei ole viljelty Ribes-suvun kasveja viimeisten kahden vuoden aikana.

Avomaatuotannossa viljelyksen ympärillä on oltava vähintään 5 metrin levyinen rikkakasviton suojavyöhyke (mullos, leikattu ja hoidettu nurmikko tai vastaava).

Viljelyksen etäisyyden muuhun Ribes-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuonetuotannossa kasvihuoneen etäisyyden muuhun Ribes-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

4.4 Karpalo, pensasmustikka, puolukka

Tuotantopaikalla saa olla Vaccinium-suvun marjantuotantoa vain, jos viljelykset on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla tai varmennetuilla emokasveilla ja jos kasvintuhoojien torjunnasta huolehditaan. Marjantuotantoa ei kuitenkaan saa harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen emokasvien tuotantoa. Jos viljelmän marjantuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa.

Varmennetut emokasvit on uusittava viimeistään joka seitsemäs vuosi, istutusta seuraavan vuoden ollessa ensimmäinen laskettava vuosi.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun Vaccinium-viljelmään kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Vaccinium-viljelmään kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

4.5 Omenapuut

Tuotantopaikalla saa olla omenien hedelmäntuotantoa vain, jos viljelykset on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla tai varmennetuilla emokasveilla ja jos kasvintuhoojien torjunnasta huolehditaan. Hedelmäntuotantoa ei kuitenkaan saa harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen emokasvien tuotantoa. Jos viljelmän hedelmäntuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun omenapuukasvustoon tai tulipoltteen isäntäkasveihin kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun omenapuukasvustoon tai tulipoltteen isäntäkasveihin kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

4.6 Prunus-suku

Tuotantopaikalla saa olla Prunus-suvun hedelmäntuotantoa vain, jos viljelykset on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla tai varmennetuilla emokasveilla ja jos kasvintuhoojien torjunnasta huolehditaan. Hedelmäntuotantoa ei kuitenkaan saa harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen emokasvien tuotantoa. Jos viljelmän hedelmäntuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun Prunus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Prunus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

5 Kasvintuhoojatutkimukset

Varmennetun luokan aineiston tulee olla vapaita liitteen 3 taulukoissa 1 ja 2 luetelluista kasvintuhoojista. Taulukossa 1 luetellut kasvintuhoojat tulee tutkia silmämääräisesti ja jos on epäilyksiä kasvintuhoojan esiintymisestä, niin tulee suorittaa näytteenotto ja testaus. Taulukossa 2 luetellut kasvintuhoojat tulee tutkia silmämäärisesti ja kasvit tulee testata taulukon 4 mukaisesti. Aineisto tulee tutkia liitteen 3 taulukon 4 mukaisin väliajoin. Hyväksytyt tutkimusmenetelmät on lueteltu liitteessä 3 ja käytetyistä menetelmistä on esitettävä selvitys tuotantopaikkakohtaisessa menettelyohjeessa.

Liite 7

Varmennettujen käyttötaimien tuotanto ja säilytys

1 Yleistä

Varmennetut käyttötaimet lisätään suoraan esiperusluokan taimista, perusluokan taimista tai varmennetuista emokasveista.

Eri lajikkeet on säilytettävä ja eristettävä tuotannon ja varastoinnin ajan siten, ettei sekaantumisen vaaraa ole.

Taimet on merkittävä tavalla, josta selvästi käy ilmi, onko kyseessä esiperusluokan taimi, perusluokan taimi, varmennettu emokasvi vai niistä polveutuva varmennettu käyttötaimi. Varmennetut käyttötaimet on merkittävä tuotannon aikana lajeittain, lajikkeittain ja klooneittain. Jokainen kasvatuspeti tai taimipöytä on merkittävä.

Tuottajan on tapauskohtaisesti varmistettava emokasvien lajikeaitous vertaamalla sitä viralliseen kuvaukseen tai virallisesti tunnustettuun kuvaukseen, joiden lisänä voi käyttää DNA-tunnistetta. Tuottajan on tarkkailtava poikkeavien kasvien esiintymistä ja ilmoitettava Ruokavirastolle, jos sellaisia löytyy. Poikkeavia kasviyksilöitä ei saa hävittää ilman Ruokaviraston lupaa.

Kasvullisessa lisäyksessä siementaimien muodostuminen on estettävä.

Tuotantoalueella ei saa olla varmennetussa tuotannossa olevan kasvilajin luonnonvaraista tai varmentamatonta taimiaineistoa.

Tuotannossa on käytettävä puhtaita tai puhdistettuja koneita, laitteita ja työvälineitä.

2 Avomaatuotanto

Uutta tuotantoaluetta perustettaessa ja viljelykierron vuoksi tuotannosta poissa ollutta tuotantoaluetta uudelleen käyttöönotettaessa kasvusto on perustettava maahan, jolla kyseistä kasvisukua ei ole viljelty kasvikohtaisissa määräyksissä annettuna ajanjaksona.

Ennen tuotannon aloittamista tuotantoalue on tutkittava ja todettava se vapaaksi liitteen 3 taulukossa 3 kasvisuku- tai lajikohtaisesti luetelluista ankeroisista. Näytteenottoa ja testausta ei tarvitse suorittaa tapauksissa, joissa isäntäkasveja ei ole kasvatettu tuotantoalueella vähintään viiteen vuoteen.

Muita kasveja, jotka voivat olla saastuntalähteinä tuotannossa oleville varmennetuille taimille, ei saa olla samalla tuotantoalueella.

Tuotannosta poistuvia kasvustoja hävitettäessä kasvit on hävitettävä huolellisesti siten, ettei alueelle jää eläviä juuriston eikä versoston osia.

3 Kasvihuonetuotanto

Kasvihuone ja sen ympäristö on pidettävä vapaana kasvintuhoojista ja rikkakasveista.

Kasvualustan on oltava uusi tai desinfioitu sekä vapaa kasvintuhoojista, ja se pitää eristää pohjamaasta. Kasvihuone sekä pöydät ja työvälineet on vähintään kerran vuodessa puhdistettava ja desinfioitava.

Muita kasveja, jotka voivat toimia saastuntalähteinä tuotannossa oleville varmennetuille taimille, ei saa olla samassa kasvihuoneessa.

4 Mikrolisäys

Mikrolisäystä voidaan käyttää varmennettujen käyttötaimien lisäämiseen. Mikrolisäyksessä on noudatettava hyvää laboratoriokäytäntöä ja sovellettava EPPO:n tai muita kansainvälisesti tunnustettuja protokollia. Jos tällaisia protokollia ei ole saatavilla voidaan soveltaa kansallisella tasolla laadittuja protokollia, jotka on pyynnöstä annettava muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja komission saataville.

Protokollat on testattava asianomaisella kasvisuvulla tai -lajilla sellaisen ajanjakson ajan, jota pidetään riittävänä, jotta se mahdollistaa kasvien fenotyypin validoinnin siltä osin kuin on kyse vastaavuudesta lajikkeen kuvaukseen nähden hedelmän- tai marjantuotannon tai perusrunkojen kasvun tarkkailun perusteella.

Tuottajan on tarkkailtava poikkeavien kasvien esiintymistä ja ilmoitettava Ruokavirastolle, jos sellaisia löytyy. Poikkeavia kasviyksilöitä ei saa poistaa ilman Ruokaviraston lupaa.

5 Varmennettujen käyttötaimien jatkokasvatus mikrolisätystä aineistosta

Mikrolisäysmenetelmällä lisätyt perusluokan taimet voidaan suoraan jatkokasvattaa varmennetuiksi käyttötaimiksi. Jatkokasvatusaineistoksi hyväksytään:

1. mikroviljelmät, jotka ovat steriileissä viljelyastioissa ravintoalustalla olevia koulintakelpoisia versoja;

2. mikrotaimet, jotka ovat ravintoalustalle juurrutettuja taimia; ja

3. turpeelle koulitut mikrolisätyt jatkokasvatustaimet.

Mikrolisättyjen taimien jatkokasvatuksessa noudatetaan soveltuvin osin samoja määräyksiä kuin kasvihuone- ja avomaatuotannossa.

6 Kasvilajikohtaiset tuotanto- ja säilytysvaatimukset

6.1 Mansikka

Tuotantopaikalla ei saa olla mansikan marjantuotantoa. Emokasvit eivät saa marjoa.

Mansikan edellisvuonna juurrutetut varmennetut käyttötaimet on myytävä kesäkuun loppuun mennessä. Satoikäisenä myytävää ns. sato- eli odotuspetitaimea saadaan kuitenkin kasvattaa kaksi kasvukautta ennen myyntiä, jotta tarvittava taimikoko saavutetaan. Juuriston on oltava elinvoimainen.

Avomaatuotannossa uudet kasvustot on perustettava maahan, jossa ei ole viljelty Fragaria-suvun kasveja viimeisten neljän vuoden aikana. Tuotantoalueen ympärillä on oltava vähintään 3 metrin levyinen rikkakasviton suojavyöhyke, joka voi olla mullos tai vastaava. Varmennettuja käyttötaimia saa juurruttaa samalla paikalla enintään kolme vuotta.

Avomaatuotannossa tuotantoalueen tai varastotilan etäisyyden mansikan varmentamattomaan taimiaineistoon tai marjanviljelykseen on oltava vähintään 200 metriä.

Kasvihuonetuotannossa (rönsylisäys) kasvihuoneen etäisyyden mansikan varmentamattomaan taimiaineistoon tai mansikan marjanviljelykseen on oltava vähintään 200 metriä.

Mikrolisätyn aineiston jatkokasvatuksessa on huomioitava, että perusluokan taimien ja varmennettujen käyttötaimien yhteenlaskettujen peräkkäisten mikrolisäyskertojen määrä saa olla korkeintaan kymmenen.

6.2 Vadelma

Tuotantopaikalla saa olla vadelman marjantuotantoa vain, jos viljelykset on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla, varmennetuilla emokasveilla tai varmennetuilla käyttötaimilla ja jos kasvintuhoojien torjunnasta marjaviljelyksillä huolehditaan. Marjantuotantoa ei kuitenkaan saa samanaikaisesti harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen käyttötaimien tuotantoa. Jos viljelmän marjantuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa. Vadelmaviljelyksillä on erityisesti huolehdittava kirvojen torjunnasta.

Varmennetut käyttötaimet saavat myytäessä olla enintään kaksivuotiaita.

Avomaatuotannossa uudet kasvustot on perustettava tuotantoalueelle, jossa ei ole viljelty Rubus-suvun kasveja viimeisten neljän vuoden aikana. Tuotantoalueen etäisyyden muuhun Rubus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

Kasvihuonetuotannossa tuotantoon käytettävän kasvihuoneen etäisyyden muuhun Rubus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

6.3 Herukat ja karviainen

Herukan ja karviaisen marjantuotanto on tuotantopaikalla sallittua, jos viljelys on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla, varmennetuilla emokasveilla tai varmennetuilla käyttötaimilla. Marjantuotantoa ei kuitenkaan saa samanaikaisesti harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen käyttötaimien tuotantoa. Jos viljelmän marjantuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa.

Varmennetut käyttötaimet saavat myytäessä olla enintään kolmivuotiaita.

Avomaatuotannossa uudet kasvustot on perustettava tuotantoalueelle, jossa ei ole viljelty Ribes-suvun kasveja viimeisten kahden vuoden aikana.

Tuotantoalueen etäisyyden muuhun Ribes-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoon on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuonetuotannossa tuotantoon käytettävän kasvihuoneen etäisyyden muuhun Ribes-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

6.4 Karpalo, pensasmustikka, puolukka

Vaccinium-suvun marjantuotanto on tuotantopaikalla sallittua, jos viljelys on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla, varmennetuilla emokasveilla tai varmennetuilla käyttötaimilla. Marjantuotantoa ei kuitenkaan saa samanaikaisesti harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen käyttötaimien tuotantoa. Jos viljelmän marjantuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun Vaccinium-viljelmään kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Vaccinium-viljelmään kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 100 metriä.

6.5 Omenapuut

Omenapuiden hedelmäntuotanto on tuotantopaikalla sallittua, jos viljelys on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla, varmennetuilla emokasveilla tai varmennetuilla käyttötaimilla. Hedelmäntuotantoa ei kuitenkaan saa samanaikaisesti harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen käyttötaimien tuotantoa. Jos viljelmän hedelmäntuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun omenapuukasvustoon tai tulipoltteen isäntäkasveihin kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun omenapuukasvustoon tai tulipoltteen isäntäkasveihin kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

6.6 Prunus-suku

Prunus-suvun hedelmäntuotanto on tuotantopaikalla sallittua, jos viljelys on perustettu esiperusluokan taimilla, perusluokan taimilla, varmennetuilla emokasveilla tai varmennetuilla käyttötaimilla. Hedelmäntuotantoa ei kuitenkaan saa samanaikaisesti harjoittaa samalla tuotantoalueella kuin varmennettujen käyttötaimien tuotantoa. Jos viljelmän hedelmäntuotannossa esiintyy kasvintuhoojia, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä samoihin toimenpiteisiin kuin varmennetussa tuotannossa.

Avomaatuotannossa etäisyyden muuhun Prunus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 300 metriä.

Kasvihuoneen etäisyyden muuhun Prunus-kasvustoon kuin varmennetun taimiaineiston tuotantoalueeseen on oltava vähintään 200 metriä.

7 Kasvintuhoojatutkimukset

Varmennettujen käyttötaimien tulee olla vapaita liitteen 3 taulukoissa 1 ja 2 luetelluista kasvintuhoojista. Taulukossa 1 luetellut kasvintuhoojat tulee tutkia silmämääräisesti ja jos on epäilyksiä kasvintuhoojan esiintymisestä, niin tulee suorittaa näytteenotto ja testaus. Taulukossa 2 luetellut kasvintuhoojat tulee tutkia silmämäärisesti ja kasvit tulee testata taulukon 4 mukaisesti. Varmennetut käyttötaimet tulee tutkia liitteen 3 taulukon 4 mukaisin väliajoin. Hyväksytyt tutkimusmenetelmät on lueteltu liitteessä 3 ja käytetyistä menetelmistä on esitettävä selvitys tuotantopaikkakohtaisessa menettelyohjeessa.