Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Date of publication
- Statutes of Finland
- Säädösteksti
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
muutetaan eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 117/2015 ) 2 §:n 5-7 kohta, 3 §:n 2 momentti, 6, 16, 17 ja 22 §, 23 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 27 ja 32 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti, 6 § ja 24 §:n 1 momentti asetuksessa 721/2015 ja 27 § asetuksessa 186/2016, ja
lisätään asetukseen uusi 32 a § seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
karitsalla vähintään kahden kuukauden ja enintään 12 kuukauden ikäistä lammasta;
kutulla yli 12 kuukauden ikäistä naaraspuolista vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;
kilillä vähintään kahden kuukauden ja enintään 12 kuukauden ikäistä vuohta;
3 §Nautojen ruokinta ja hoito
Eläimiä ei saa pitää yksinään, ellei sairaus, vahingoittuminen, aggressiivinen käyttäytyminen tai muu perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. Eri sukupuolta olevia yli kahdeksan kuukauden ikäisiä nautoja, lukuun ottamatta härkiä ja siitossonneja, ei saa pitää samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella. Enintään 10 kuukauden ikäisiä eri sukupuolta olevia Ylämaankarja-rotuisia nautoja saa pitää samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella. Emolehmien eri sukupuolta olevia vasikoita saa pitää samalla laitumella vieroitukseen saakka. Lihanautoja ei saa pitää kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä.
6 §Emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen
Yli viikon ikäisellä vasikalla on oltava jatkuvasti tarjolla karkearehua. Emolla ja vasikalla on oltava käytettävissä yhteensä vähintään 10 neliömetriä. Pinta-alaan voi sisältyä lantakäytävä, vasikkapiilo ja emojen makuuparret. Makuuparsipihatossa vasikoiden käytettävissä on oltava makuupaikkoja niin paljon, että vasikat eivät joudu makaaman lantakäytävällä tai emojen kanssa samoissa parsissa. Vasikoiden makuualueen ja mahdollisen vasikkapiilon on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.
Jos emolehmätilalla on muita kuin emolehmien vasikoita, niiden osalta on noudatettava 5 §:ssä säädettyjä ehtoja.
16 §Emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet
Emakoiden ja ensikoiden on voitava porsia vapaasti. Emakko voidaan siirtää porsitushäkkiin enintään kaksi vuorokautta ennen laskettua porsimista ja emakko voi olla häkissä korkeintaan kolme vuorokautta porsimisesta. Porsimisen jälkeen emakko tai ensikko voidaan pitää porsitushäkissä tilapäisesti enintään seitsemän vuorokautta, jos emakko on aggressiivinen, levoton tai häkissä pitämiseen on muu hyväksyttävä syy. Viljelijän on pidettävä kirjaa porsitushäkin käyttöajasta ja -syystä. Porsitushäkki on purettava tai avattava välittömästi käytön jälkeen niin, ettei se rajoita emakon liikkumista karsinassa.
Porsituskarsinan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä. Tästä tilasta porsailla on oltava vähintään 1 neliömetri sellaista tilaa, jossa karsinarakenteet suojaavat porsaita jäämästä emakon alle. Tällaisia rakenteita ovat suojakaiteet, alhaalta avoimet seinät, karsinan sisäpuolella olevat erilliset viistot seinät, joiden alareunaan jää tilaa porsaille tai muut vastaavat rakenteet. Porsailla on oltava karsinarakenteiden suojaamalla alueella hyvin kuivitettu makuualue, johon kaikki porsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Porsituskarsinassa ensikolle ja emakolle on oltava jatkuvasti tarjolla porsimiseen asti pesäntekomateriaaliksi sopivaa irtainta ainesta. Pesäntekomateriaalin on oltava olkea, purua, paperia tai muuta vastaavaa materiaalia.
17 §Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen
Vieroitetuilla porsailla, nuorilla siitossioilla ja lihasioilla on oltava hyvin kuivitettu, kiinteäpohjainen makuualue. Kuivituksella tarkoitetaan joko kestokuivitusta tai kuivikkeita ja kaksi-ilmastokarsinaa. Lihasikalassa hyväksytään myös runsas kuivitus. Kaikkien sikojen on mahduttava makuualueelle samanaikaisesti makaamaan.
22 §Lampaiden ja vuohien ruokinta
Lammastilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu lampaiden kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe. Vuohitilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu vuohien kasvuvaihe, maidontuotantokauden vaihe ja karjan tuottama maitomäärä. Erillinen ruokintasuunnitelma on tehtävä vähintään sekä sisä- että ulkoruokintakaudelle. Karitsat ja kilit on huomioitava ruokintasuunnitelmassa kahden viikon iästä alkaen.
Lampailla ja vuohilla on oltava karkeaa rehua riittävästi saatavilla. Lisäksi eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.
23 §Lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen
Karitsoille, jotka eivät ole laitumella, on oltava karitsakamarit kahden viikon iästä alkaen vieroitukseen saakka. Karitsakamareiden vähimmäispinta-alavaatimus on 0,2 neliömetriä karitsaa kohden. Vieroitettuja karitsoita ja kilejä on pidettävä ryhmässä. Alle neljän kuukauden ikäisillä vieroitetuilla karitsoilla on oltava käytettävissä karsinassa lattiapinta-alaa vähintään 0,6 neliömetriä karitsaa kohden ja vähintään neljän kuukauden ikäisillä vähintään 1 neliömetri karitsaa kohden. Alle kuuden kuukauden ikäisillä kileillä on oltava käytettävissä karsinassa lattiapinta-alaa vähintään 0,33 neliömetriä kiliä kohden ja vähintään kuuden kuukauden ikäisillä 0,6 neliömetriä kiliä kohden.
24 §Lampaiden ja vuohien hoito
Yli 1-vuotiaat lampaat on kerittävä kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Kerintäpäivät on kirjattava. Lammas- ja vuohitiloilla on oltava sitoumusvuotta koskeva loistorjuntasuunnitelma, joka sisältää suositukset laidunkierron toteuttamisesta ja loislääkityksestä. Loislääkityksen on perustuttava lampaiden papananäyteanalyyseihin. Papananäyte on otettava kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.
27 §Siipikarjan ruokinta ja hoito
Siipikarjatiloilla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuvaa eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Jos ruokinnassa käytetään tehdasvalmisteista rehua, jonka valmistaja on jo analysoinut ja sitä täydentävää ruokintaa, täydentävästä viljasta on analysoitava valkuainen. Jos ruokinnassa käytetään vain viljaa, myös siitä on analysoitava valkuainen. Muniville kanoille, vähintään viikon ikäisille broilereille ja vähintään kolmen viikon ikäisille kalkkunoille on tarjottava rehun joukossa kokonaisia jyviä virikerehuina tai käytettävä kaupallista rehuseosta, johon sisältyy kokonaisia jyviä. Lihasiipikarjalla on käytettävä ensimmäisinä kasvatuspäivinä ruokintamenetelmää, jossa ravinto levitetään paperille, pahville tai kartongille.
32 §Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu
Kanat ja kalkkunat on päästettävä ulkoilemaan ympäri vuoden sään salliessa vähintään kahdesti viikossa lukuun ottamatta ajanjaksoa 1 päivästä tammikuuta 31 päivään toukokuuta. Ulkoilusta on pidettävä kirjaa. Kesällä linnut voivat ulkoilla laitumella ja talvella katetussa jaloittelutarhassa. Ruokintatilan on oltava sisällä.
Ulkoillessaan kanoilla ja kalkkunoilla on oltava mahdollisuus kylpeä ja kuopsutella luontaisten käyttäytymismalliensa mukaisesti.
32 a §Euroopan komission päätöksen huomioonottaminen
Tässä asetuksessa tarkoitettu korvaus myönnetään, jollei Euroopan komission sitä koskevasta päätöksestä muuta johdu.
Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä tammikuuta 2017.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013 (32013R1305); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 (32014R0807); EUVL L 227, 31.7.2014, s. 1
Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2017
Maatalous- ja ympäristöministeriKimmo TiilikainenVanhempi hallitussihteeriSuvi Ruuska