Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Date of publication
- Corrections
Säädöstä on oikaistu. Katso säädöskokoelman PDF ja listatut oikaisut.
- Statutes of Finland
- Säädösteksti
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään terveydensuojelulain (763/1994) 8 §:n 3 momentin ja 21 §:n 1 ja 2 momentin sekä säteilylain (592/1991) 48 §:n 2 momentin nojalla:
1 § Tarkoitus
Tässä asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista ja -suosituksista ja niiden enimmäisarvoista ja niistä poikkeamisesta, talousveden desinfioinnista ja säännöllisestä valvonnasta, valvontaa varten tarvittavista tutkimuksista, talousveden radioaktiivisista aineista aiheutuvan säteilyaltistuksen rajoittamisesta sekä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta.
2 § Soveltamisala
Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 §:ssä tarkoitettua talousvettä, jota:
käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin;
toimitetaan pulloissa, säiliöissä tai tankeista;
käytetään elintarvikelain (23/2006) 6 §:n 18 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; tai
käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa.
3 § Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
vedenkäyttäjällä vedenjakelualueella olevaa luonnollista henkilöä, kiinteistöä, laitosta tai julkista tai kaupallista toimintaa harjoittavaa, joka käyttää vedenjakelualueella vettä talousvetenä;
vedenkäyttölaitteilla astianpesukoneita, keittimiä, sellaisia koneita ja laitteita, joissa talousvesi joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa, sekä muita vastaavia laitteita, joissa käytetään talousvettä;
veden käyttäjän omilla laitteilla talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon liitetyn kiinteistön vesijohtoja laitteineen liittämiskohtaan saakka sekä veden käyttäjän omaan talousvedenhankintaan käytettäviä laitteita vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta käyttöpisteeseen saakka;
vedenjakelualueella sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos tai, jos vesi otetaan veden käyttäjän omilla laitteilla, niitä kiinteistöjä, jotka ottavat vettä talousvetenä käytettäväksi yhteisessä käytössä olevasta vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta;
talousveden saastumisella talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumista niin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa;
häiriötilanteella yllättävää tai äkillistä tilannetta, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää;
erityistilannesuunnitelmalla ohjeistusta, jonka avulla kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan laitoksen ja muiden asianomaisten laitosten kanssa varautuu talousveden saastumisesta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn, selvittämiseen ja poistamiseen häiriötilanteissa terveydensuojelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla;
enimmäisarvolla laatuvaatimusmuuttujan suurinta sallittua määrää tai pitoisuutta talousvedessä ja laatusuositusmuuttujan tavoitetasoa tai suurinta hyväksyttävissä olevaa pitoisuutta talousvedessä.
4 § Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset
Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi aiheutua terveyshaittaa ihmisille. Talousveden on täytettävä liitteen I taulukossa 1—3 ja 5 esitetyt laatuvaatimukset.
Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa. Se ei saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa eikä vedenkäyttölaitteissa. Käyttökelpoisuuteen perustuvat talousveden laatusuositukset on esitetty liitteen I taulukossa 4 ja 6. Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset ja -suositukset on annettu liitteen I taulukossa 2—4.
5 § Vaatimusten täyttymiskohta
Enimmäisarvot koskevat talousvettä:
vedenjakelualueella käytettävän veden osalta siinä kohdassa, jossa vesi otetaan veden käyttäjän vesihanasta;
myyntiin tarkoitetun pullotetun tai säiliöissä toimitettavan veden osalta siinä kohdassa, jossa vesi pullotetaan tai pannaan säiliöihin;
tankista otettavan veden osalta siinä kohdassa, jossa vesi otetaan tankista;
elintarvikehuoneiston osalta siinä kohdassa, jossa vettä käytetään huoneistossa.
Talousvettä toimittava laitos on vastuussa laatuvaatimusten ja -suositusten täyttymisestä kiinteistön vesijohtoon liittämiskohtaan saakka.
Liitteen II kohdassa 1 tarkoitetuissa tapauksissa tietyt määritykset voidaan tehdä muualta kuin vaatimusten täyttymiskohdassa.
6 § Talousveden laatuvaatimuksista poikkeamista koskeva menettely
Aluehallintoviraston tulee rajata terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitetun poikkeuksen voimassaoloaika mahdollisimman lyhyeksi, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi. Poikkeus voidaan myöntää ainoastaan asetuksen liitteen I taulukon 2 mukaisten kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä. Poikkeava pitoisuus saa olla enintään puolitoistakertainen enimmäisarvoon verrattuna. Aluehallintovirasto voi kuitenkin hyväksyä tätä suuremman pitoisuuden, jos siihen on erityinen perusteltu syy.
Talousvettä toimittavan laitoksen on poikkeushakemuksessaan esitettävä seuraavat tiedot:
poikkeuksen syy;
muuttuja, jonka enimmäisarvosta haetaan poikkeusta;
aikaisemmat valvontatutkimustulokset;
enimmäispitoisuus, jolle haetaan hyväksymistä;
vedenjakelualue, jota poikkeushakemus koskee;
vedenjakelualueelle päivittäin toimitetun veden keski- ja enimmäismäärä;
veden käyttäjämäärä vedenjakelualueella;
veden toimituksen piirissä olevat elintarvikehuoneistot, joille veden laadulla on olennaista merkitystä;
veden laadun seurantasuunnitelma;
suunnitelma korjaustoimenpiteistä aikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä poikkeuksen haettu kesto.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava poikkeushakemuksesta aluehallintovirastolle lausunto, johon sisältyy viranomaisen kanta haetun poikkeuksen kestosta sekä selvitys terveydensuojelulain 20 §:n nojalla annetuista määräyksistä. Aluehallintoviraston on hankittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto vaihtoehtoisista vedenhankintatavoista, jos veden laadun saattaminen tämän asetuksen vaatimusten mukaiseksi edellyttää muutoksia vedenhankinnassa. Lisäksi aluehallintoviraston on tarvittaessa hankittava elintarvikelain 6 §:n 6 kohdassa tarkoitetulta valvontaviranomaiselta lausunto haetusta poikkeuksesta elintarviketurvallisuudelle aiheutuvista vaikutuksista.
Aluehallintoviraston tulee toimittaa myöntämänsä poikkeukset tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jos aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon elintarvikelaissa tarkoitetulta valvontaviranomaiselta, on myönnetty poikkeus toimitettava myös tälle tiedoksi.
Jos myönnetyn poikkeuksen alaan kuuluvaa vettä toimitetaan keskimäärin yli 1 000 m 3 päivässä tai vähintään 5 000 henkilölle, sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa poikkeuksesta Euroopan komissiolle kahden kuukauden kuluessa poikkeuksen myöntämisestä.
Erityisestä syystä aluehallintovirasto voi myöntää poikkeuksen toiseksi enintään kolmen vuoden pituiseksi jaksoksi. Sosiaali- ja terveysministeriö toimittaa Euroopan komissiolle selvityksen tilanteesta, jonka vuoksi toista poikkeusta tarvitaan, sekä perustelut poikkeuksen myöntämispäätökselle. Erittäin painavista syistä sosiaali- ja terveysministeriö voi esittää komissiolle pyynnön kolmannesta poikkeuksesta enintään kolmeksi vuodeksi. Hakemus kolmanneksi poikkeukseksi on toimitettava sosiaali- ja terveysministe-riölle vähintään kuusi kuukautta ennen toisen poikkeuksen päättymistä.
7 § Talousveden laadun säännöllinen valvonta
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava talousvettä säännöllisin tutkimuksin.
Säännölliseen valvontaan sisältyvät:
jatkuva valvonta , jonka tarkoituksena on hankkia säännöllisesti tietoa talousveden laadusta ja laatuvaatimusten täyttymisestä sekä talousveden käsittelyn, erityisesti desinfioinnin, tehokkuudesta;
jaksottainen seuranta , jonka avulla on tarkoitus selvittää, täyttääkö talousvesi liitteen I mukaiset vaatimukset.
Jos näytteenottaja on muu kuin kunnan terveydensuojeluviranomainen, kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee varmistua siitä, että näytteenottaja tuntee talousvesinäytteiden ottoon liittyvät yleiset periaatteet.
8 § Valvontatutkimusohjelma
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee laatia vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten vedenjakelualuekohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa on otettu huomioon veden oton, käsittelyn ja jakelun ominaispiirteet. Ohjelma laaditaan yhteistyössä näiden laitosten ja niille vettä toimittavien laitosten kanssa.
Valvontatutkimusohjelmaan tulee sisällyttää säännöllisen erityisvalvonnan toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteen I taulukoissa lueteltujen muuttujien seurannan sisällyttämistä valvontatutkimuksiin tai terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten muuttujien valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä. Paikallisia olosuhteita ovat vedenottamon haavoittuva sijainti, läheiset talousveden saastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät ja muut 13 §:ssä tarkoitetut häiriötekijät.
Valvontatutkimusohjelmaan sisällytettävistä tiedoista säädetään 9 ja 10 §:ssä. Valvontatutkimusohjelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava aina, kun sitä olosuhteiden tai valvontatutkimusohjelmaan sisältyvien tietojen muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.
Valvontatutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää useamman kuin yhden vedenjakelualueen säännöllinen valvonta, jos se on tarkoituksenmukaista. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tällöin erityisesti varmistettava, että edellä 2 momentissa tarkoitettu erityisvalvonta, 9 §:ssä tarkoitettu talousveden laadun säännöllisen valvonnan tutkimustiheys sekä 10 §:ssä tarkoitettu käyttötarkkailu esitetään ohjelmassa jokaisen vedenjakelualueen osalta erikseen.
Valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto aluehallintovirastolta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.
Valvontatutkimusohjelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
9 § Määritykset ja tutkimustiheys
Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää vähintään liitteen II mukaiset määritykset, ja vedenjakelualueen tutkimustiheyden tulee olla vähintään siinä esitetyn mukainen.
Liitteen II taulukon 2 mukaista tutkimustiheyttä voidaan vähentää enintään puoleen niiden muuttujien osalta, joiden kahden edellisen peräkkäisen vuoden aikana otetuista näytteistä määritetyt tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan ja ovat olennaisesti parempia kuin liitteen I mukaiset laatuvaatimukset tai laatusuositukset eikä ole sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Tutkimustiheyden vähentäminen ja sen perustelut on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa.
Mikrobiologisten muuttujien, lukuun ottamatta Clostridium perfringens -bakteeria, tutkimustiheyden tulee kuitenkin aina olla liitteen II mukainen. Radioaktiivisuuden määrittämistä tulee jatkaa liitteen II mukaisesti, jos talousvettä on ryhdytty käsittelemään siinä olevien radioaktiivisten aineiden määrän vähentämiseksi.
Epäillyssä tai todetussa talousveden saastumistilanteessa on tarpeen mukaan määritettävä myös muita kuin valvontatutkimusohjelmaan sisältyviä muuttujia ja tutkittava veden laatua lisänäyttein.
10 § Käyttötarkkailu
Valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta. Jos talousvettä toimittava laitos on myös elintarvikelain 6 §:n 11 kohdassa tarkoitettu elintarvikealan toimija, sen tulee sisällyttää valvontatutkimus-ohjelmaan tiedot elintarvikelain 20 §:n mukaiseen omavalvontasuunnitelmaan kuuluvasta veden laadun tarkkailusta.
Käyttötarkkailuun tulee sisältyä riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu laitoksen toimintaympäristön, raakaveden määrän ja laadun sekä laitteiston kunnon seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi.
11 § Talousveden desinfiointi
Pintavesimuodostumasta otettu vesi on desinfioitava aina ennen kuin vettä käytetään talousvetenä. Desinfioinnin sivutuotteiden vähentämiseksi vettä on esikäsiteltävä ennen desinfiointia siten, että desinfioinnin sivutuotteiden pitoisuudet eivät heikennä talousveden terveydellistä laatua tai käyttökelpoisuutta.
Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun tai talousveden säännöllisen valvonnan taikka muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Laitoksen on ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle saastumisepäilystä ja desinfioinnin aloittamisesta.
12 § Erityistilannesuunnitelma
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on talousveden laadun turvaamiseksi laadittava ja pidettävä ajan tasalla erityistilannesuunnitelma. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuja kunnan valmius- ja varotoimenpiteitä. Erityistilannesuunnitelman laatimiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan laitoksen ja muiden asianomaisten laitosten kanssa.
Erityistilannesuunnitelma on sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava aluehallintovirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tilaisuus tulla kuulluksi erityistilannesuunnitelmaa laadittaessa.
13 § Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen
Erityistilannesuunnitelmaan tulee sisällyttää vähintään seuraavat tiedot:
riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilla;
häiriötilanteissa toimivien viranomaisten, laitosten sekä vastuuhenkilöiden nimet ja ajantasaiset yhteystiedot;
häiriötilanteissa toteutettavat toimenpiteet ja vastuunjako toimijoiden kesken;
viestintä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen;
häiriötilanteissa toteutettavien toimenpiteiden säännöllinen harjoittelu.
Erityistilannesuunnitelmassa tulee esittää toimintatavat:
häiriötilanteen sattuessa häiriön hallinnan edellyttämien toimenpiteiden aloittamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa;
eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan sovittamiseksi yhteen niin, että häiriön vaikutukset saadaan rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi;
häiriöistä toipumisen saamiseksi käyntiin mahdollisimman nopeasti.
Erityistilannesuunnitelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla. Erityistilannesuunnitelma on tarkistettava aina, kun sitä olosuhteiden tai suunnitelmaan sisältyvien tietojen muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena. Jokaisen häiriötilanteen jälkeen kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä niiden talousvettä toimittavien laitosten kanssa, joita häiriötilanne on koskenut, arvioitava tilanteen aiheuttamat muutostarpeet erityistilannesuunnitelmaan, valvontatutkimusohjelmiin ja käyttötarkkailuihin.
14 §Määritysmenetelmät
Valvontatutkimuksissa käytettävien menetelmien on oltava liitteen III mukaiset.
Valvontatutkimuksissa on käytettävä SFS-EN-standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISO -standardien mukaisia määritysmenetelmiä taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä standardimenetelmiä. Jos käytetään muita kuin SFS-EN -standardien tai ISO -standardien mukaisia määritysmenetelmiä, on ne ilmoitettava tulosten ilmoittamisen yhteydessä.
15 § Tutkimuslaboratoriot
Tässä asetuksessa tarkoitettuja talousveden valvontatutkimuksia tekevän laboratorion on täytettävä terveydensuojelulain 49 a §:n mukaiset edellytykset.
16 § Kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarkistettava heti valvontatutkimustuloksista tiedon saatuaan, täyttääkö talousvesi tämän asetuksen mukaiset vaatimukset, ja tarvittaessa ryhdyttävä terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin.
17 § Terveydellisistä laatuvaatimuksista poikkeaminen
Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukossa 1 ja 5 esitettyjä mikrobiologisia laatuvaatimuksia tai jos vedessä esiintyy muita pieneliöitä tai loisia terveydelle haitallisissa määrin, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä talousvettä toimittava laitos korjaamaan tilanne pikaisesti ja yhdessä laitoksen kanssa selvitettävä syy, miksi talousvesi ei täytä laatuvaatimuksia. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen määräyksestä säädetään terveydensuojelulain 20 §:ssä.
Vedenjakelualueen veden käyttäjille on tiedotettava viivytyksettä talousveden mikrobiologisen laatuvaatimuksen poikkeamasta, sen merkityksestä terveydelle ja korjaavista toimenpiteistä sekä annettava tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tiedottaminen toteutetaan laaditun erityistilannesuunnitelman mukaisesti.
Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukossa 2 esitettyjä kemiallisia laatuvaatimuksia uusintatutkimuksella varmistettunakaan tai ei täytä liitteen I taulukossa 3 esitettyjä radioaktiivisuuden laatuvaatimuksia tai jos vedessä on todettu esiintyvän terveydelle haitallisia muita aineita, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa selvitettävä syy tähän ja ratkaistava, tarvitaanko välittömiä toimenpiteitä veden laadun korjaamiseksi laatuvaatimukset täyttäväksi. Jos laatuvaatimuksista poikkeaminen aiheuttaa vaaraa veden käyttäjille, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava talousvettä toimittavalle laitokselle määräykset välittömistä toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen määräyksestä säädetään terveydensuojelulain 20 §:ssä. Vedenjakelualueen veden käyttäjille on annettava tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Jos kemiallisen laatuvaatimuksen enimmäisarvon ylitys on lievä eikä välittömiä terveyshaittoja ole odotettavissa, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä talousvettä toimittava laitos hakemaan aluehallintovirastolta terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitettua poikkeusta laatuvaatimusten täyttämisestä korjaustoimenpiteiden ajaksi. Jos poikkeama enimmäisarvosta on merkitykseltään vähäinen ja tilanne voidaan korjata enintään 30 päivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta, ei aluehallintovirastolta tarvitse hakea poikkeusta.
Jos poikkeama asetetuista talousveden laatuvaatimuksista aiheutuu veden käyttäjän omista laitteista, eikä toimitetun veden laadun voida katsoa olevan tähän syynä, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että veden käyttäjä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi ja että kaikille tätä vettä käyttäville annetaan tarvittavat ohjeet haittojen välttämiseksi.
Mitä tässä pykälässä säädetään talousvettä toimittavasta laitoksesta, sovelletaan myös siihen, joka vesilain (587/2011) 2 luvun 1 §:n nojalla omistaa vedenjakelualueella käytettäväksi tarkoitetun talousveden.
18 § Laatusuosituksista poikkeaminen
Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukon 4 tai 6 mukaisia laatusuosituksia, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on selvitettävä, liittyykö veden laadun heikkenemiseen terveyshaittoja. Jos talousveteen, joka ei täytä laatusuosituksia, voi liittyä terveyshaittoja, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava määräys korjaustoimenpiteisiin ryhtymisestä. Veden käyttäjille on tiedotettava, ettei talousvesi täytä asetettuja laatusuosituksia, ja annettava tieto veden laadun heikkenemisen merkityksestä riippumatta siitä, liittyykö siihen terveyshaittoja vai ei.
19 § Ilmoitukset muille viranomaisille
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava viivytyksettä aluehallintovirastolle sellaisista valvontatutkimusten tuloksista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia tai mikrobiologisia laatusuosituksia. Tieto kunnan terveydensuojeluviranomaisen päätöksestä sellaisissa tapauksissa, joissa terveydensuojelulain 17 §:n mukaista poikkeusta ei haeta, on myös toimitettava aluehallintovirastolle.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava viivytyksettä Säteilyturvakeskukselle aktiivisuuspitoisuuden liitteen I taulukon 2—4 enimmäisarvojen ylittymisestä sen ratkaisemiseksi, onko talousveden toimittaminen säteilylain (592/1991) 11 §:ssä tarkoitettua säteilytoimintaa.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava viivytyksettä aluehallintovirastolle häiriötilanteista. Jokaisen häiriötilanteen jälkeen kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava aluehallintovirastolle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle yhteenveto häiriötilanteen hallintaan saamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.
Jos laatuvaatimukset eivät täyty raakaveden epäillyn tai todetun saastumisen johdosta, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava tästä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vedenottamolla tai raakaveden muodostumisalueella tehtävien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Jos myyntiin tarkoitetun pullotetun tai säiliöissä olevan veden laatu ei täytä asetettuja laatuvaatimuksia tai laatusuosituksia, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava siitä viivytyksettä elintarvikelain 6§:n 6 kohdan mukaiselle valvontaviranomaiselle ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin.
20 § Vedenkäsittelyn, laitteiden ja materiaalien laadun varmistaminen
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että talousveden valmistukseen käytetty vedenkäsittely on asianmukainen ja raakaveden laatuun nähden riittävän tehokas.
Talousveden käsittelyssä tai jakelussa käytetyistä aineista tai laitteissa käytetyistä materiaaleista ei saa joutua talousveteen epäpuhtauksia suurempia määriä, kuin niiden käytön mahdollistamiseksi on välttämätöntä, eivätkä ne saa vaarantaa tämän asetuksen mukaisten talousveden laatuvaatimusten täyttymistä.
Talousveden käsittelyssä käytettävien aineiden on täytettävä vähintään SFS-EN-standardien mukaiset vaatimukset. Ellei aineelle ole vahvistettua standardia, sen on täytettävä vastaavat vaatimukset kuin sellaisten aineiden, joille standardi on vahvistettu.
21 § Tiedottaminen ja raportointi
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että talousvettä toimittava laitos tiedottaa riittävästi toimittamansa veden laadusta. Jos talousvettä toimittavalle laitokselle on myönnetty terveydensuojelulain 17 §:ssä tarkoitettu poikkeus, on laitoksen tiedotettava tästä sekä poikkeuksen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä veden käyttäjille.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että kunnan alueella olevat kotitaloudet, joita ei ole liitetty talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon, saavat riittävästi tietoa alueensa talousveden laadusta, siihen mahdollisesti liittyvistä terveyshaitoista sekä haittojen poistamismahdollisuuksista.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava aluehallintovirastolle valvontatutkimusten tulokset niistä vedenjakelualueista, joille toimitetaan talousvettä vähintään 1 000 m 3 päivässä tai vähintään 5 000 henkilön tarpeisiin. Tulokset on toimitettava kutakin kalenterivuotta seuraavan kolmen kuukauden kuluessa. Aluehallintovirasto laatii tuloksista yhteenvedon ja toimittaa sen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka laatii kolmen vuoden välein kansallisen raportin Euroopan komissiolle toimitettavaksi.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava radioaktiivisuuden mittaustulokset Säteilyturvakeskukselle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle kaikilta vedenjakelualueilta. Tulokset on toimitettava kutakin kalenterivuotta seuraavan kolmen kuukauden kuluessa. Säteilyturvakeskus laatii valvontatutkimusten tuloksista yhteenvedon kolmen vuoden välein ja tiedottaa yleisölle niiden turvallisuusmerkityksestä. Yhteenvedossa on tarkasteltava erilaisista pohjavesiesiintymistä ja vedenottamoista peräisin olevan veden aktiivisuuspitoisuuksia eri geologisilla alueilla sen tunnistamiseksi, mitä lisätoimia voidaan kohdentaa väestön altistumisen rajoittamiseksi alueilla, joilla voi aiheutua suurimpia altistuksia.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulee päivittäessään terveydensuojelulain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua suunnitelmaa talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa käyttää 19 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tietoja.
22 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä marraskuuta 2015.
Tällä asetuksella kumotaan talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (461/2000).
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen laatiman erityistilannesuunnitelman tulee olla 12—13 §:n mukainen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.
Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2015
Perhe- ja peruspalveluministeriJuha RehulaHallitussihteeriHelena Korpinen
Liitteet
LIITE I
1. Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset
Taulukko 1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset | ||
Muuttuja | Enimmäisarvo | Yksikkö |
Escherichia coli | 0 | pmy/100 ml |
Enterokokit | 0 | pmy/100 ml |
Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset | |||
Muuttuja | Enimmäisarvo | Yksikkö | Huomautus |
Akryyliamidi | 0,10 | μg/l | (1) |
Antimoni | 5,0 | μg/l | |
Arseeni | 10 | μg/l | |
Bentseeni | 1,0 | μg/l | |
Bentso(a)pyreeni | 0,010 | μg/l | |
Boori | 1,0 | mg/l | |
Bromaatti | 10 | μg/l | (2) |
1,2-dikloorietaani | 3,0 | μg/l | |
Elohopea | 1,0 | μg/l | |
Epikloorihydriini | 0,10 | μg/l | (1) |
Fluoridi | 1,5 | mg/l | |
Kadmium | 5,0 | μg/l | |
Kloorifenolit yhteensä | 10 | μg/l | (3) |
Kromi | 50 | μg/l | |
Kupari | 2,0 | mg/l | (4) |
Lyijy | 10 | μg/l | (4) |
Nikkeli | 20 | μg/l | (4) |
Nitraatti (NO 3- ) | 50 | mg/l | (5) |
Nitriitti (NO 2- ) | 0,50 | mg/l | (5) |
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt yhteensä | 0,10 | μg/l | (6) |
Seleeni | 10 | μg/l | |
Syanidit | 50 | μg/l | |
Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä | 10 | μg/l | |
Torjunta-aineet | 0,10 | μg/l | (7 ja 8) |
Torjunta-aineet yhteensä | 0,50 | μg/l | (7) |
Trihalometaanit yhteensä | 100 | μg/l | (2 ja 9) |
Uraani | 30 | μg/l | |
Vinyylikloridi | 0,50 | μg/l | (1) |
Huomautukset
1) Pitoisuus lasketaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä. Vedessä todetun aineen enimmäisarvona sovelletaan toteamisrajaa.
2) Desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen.
3) Tarkoitetut yhdisteet ovat tri-, tetra- ja pentakloorifenoli.
4) Näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa.
5) Nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1.
6) Tarkoitetut yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni ja indeno-(1,2,3cd)-pyreeni.
7) Tarkoitetut yhdisteet ovat orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita.
8) Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin enimmäisarvo on 0,030 μg/l
9) Tarkoitetut yhdisteet ovat kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani.
Taulukko 3. Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset | |||
Muuttuja | Enimmäisarvo | Yksikkö | Huomautus |
Radon | 1000 | Bq/l | (1) |
Tritium | 100 | Bq/l | (2) |
Viitteellinen annos | 0,10 | mSv/vuosi | (3 ja 4) |
1) Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä aina, jos radonin aktiivisuuspitoisuus ylittää enimmäisarvon.
2) Tritiumia ei tarvitse mitata, koska Säteilyturvakeskus valvoo tritiumin aktiivisuuspitoisuuksia talousvedessä valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa. Jos tritiumin aktiivipitoisuus ylittää enimmäisarvon, vedestä on mitattava myös muita keinotekoisia radionuklideja.
3) Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymää yhden vuoden aikana saadulle määrälle kaikkia talousvedessä havaittuja sekä luonnollisia että keinotekoisia radionuklideja, lukuun ottamatta tritiumia, kalium-40:tä, radonia ja radonin lyhytikäisiä hajoamistuotteita. Mittayksikkönä käytetään mSv/vuosi eli millisievertiä vuodessa.
4) Viitteellisen annoksen tasoa ei tarvitse arvioida, jos Säteilyturvakeskuksen selvitysten perusteella tiedetään, että enimmäisarvot eivät voi ylittyä.
Taulukko 4. Laatusuosuositukset (tavoitetasot) | |||
Muuttuja | Enimmäisarvo | Yksikkö | Huomautus |
Koliformiset bakteerit | 0 | pmy/100 ml | |
Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt) | 0 | pmy/100 ml | (1) |
pH | 6,5–9,5 | (2) | |
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) | - ei epätavallisia muutoksia | (3) | |
Pesäkkeiden lukumäärä (22°C) | - ei epätavallisia muutoksia | ||
Haju ja maku | - ei epätavallisia muutoksiaja käyttäjien hyväksyttävissä | ||
Sameus | - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä | (4) | |
Väri | - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä | ||
Laatusuositukset (suurin hyväksyttävissä oleva pitoisuus) | |||
Alumiini | 200 | μg/l | |
Ammonium (NH 4+ ) | 0,50 | mg/l | |
Hapettuvuus (COD Mn -O 2 ) | 5,0 | mg/l | (5) |
Kloridi | 250 | mg/l | (2 ja 6) |
Mangaani | 50 | μg/l | |
Natrium | 200 | mg/l | |
Rauta | 200 | μg/l | |
Radon | 300 | Bq/l | (7 ja 8) |
Sulfaatti | 250 | mg/l | (2 ja 9) |
Sähkönjohtavuus | 2 500 | μS/cm | (2) |
Huomautukset
1) Mitataan, jos vesi on otettu pintavesimuodostumasta tai pintavesi vaikuttaa veteen.
2) Vesi ei saa olla syövyttävää.
3) TOC:ia ei tarvitse mitata, jos on mitattu hapettuvuus ja veden jakelumäärä on alle 10 000 m 3 /d.
4) Pintaveden käsittelylaitokselta lähtevän veden sameudessa tulee pyrkiä arvoon alle 1 NTU
5) Hapettuvuutta ei tarvitse mitata, jos mitataan TOC.
6) Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulee olla alle 25 mg/l.
7) Radonin aktiivisuuspitoisuutta ei tarvitse mitata, jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta.
8) Jos radonin aktiivisuuspitoisuus veden käyttäjän hanasta otetussa näytteessä ylittää arvon 100 Bq/l, on pitoisuus mitattava talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä sen selvittämiseksi, ylittyykö enimmäisarvo vedenjakelualueen jakeluverkon missään osassa.
9) Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle 150 mg/l.
2. Pulloissa tai säiliöissä myytävän talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset
Arvot, jotka poikkeavat muulle talousvedelle annetuista enimmäisarvoista
Taulukko 5. Mikrobiologiset laatuvaatimukset | ||
Muuttuja | Enimmäisarvo | Yksikkö |
Escherichia coli | 0 | pmy /250 ml |
Enterokokit | 0 | pmy/250 ml |
Pseudomonas aeruginosa | 0 | pmy/250 ml |
Pesäkkeiden lukumäärä 22 °C | 100 | pmy/ml |
Pesäkkeiden lukumäärä37 °C | 20 | pmy/ml |
Taulukko 6. Laatusuositukset (Tavoitetasot) | ||
Muuttuja | Enimmäisarvo | Yksikkö |
Koliformiset bakteerit | 0 | pmy/250 ml |
pH | 4,5—9,5 |
LIITE II
TALOUSVEDEN VALVONTATUTKIMUKSET
1. Näytteenottokohta
Vedenjakelualueelle toimitettavan talousveden osalta seuraavat määritykset voidaan vaatimusten täyttymiskohdan sijasta tutkia talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta:
Laatuvaatimukset
– antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2,-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani, radon, tritium, viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset
Laatusuositukset
– Clostridium perfringens , alumiini, kloridi, natrium, radon, sulfaatti
Radonin aktiivisuuspitoisuus on pyrittävä määrittämään talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä, koska jakeluverkon kauimmaisista osista otetun näytteen perusteella ei välttämättä saada oikeaa kuvaa radonin aktiivisuuspitoisuudesta jakeluverkon alkupäässä.
Yhteisessä käytössä olevasta vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta otettavan talousveden tutkimukset voidaan tehdä veden käyttäjälle lähtevästä vedestä tai, mikäli vettä ei käsitellä, raakavedestä otetusta näytteestä.
2. Jatkuvan valvonnan muuttujat
Taulukko 1. Jatkuvassa valvonnassa talousvedestä vähintään määritettävät muuttujat. | |
Muuttuja | Huomautus |
Escherichia coli | |
Koliformiset bakteerit | |
Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt) | (1) |
Pesäkkeiden lukumäärä 22°C | (2) |
Pesäkkeiden lukumäärä 37°C | (2) |
Pseudomonas aeruginosa | (2) |
Haju | |
Maku | |
Sameus | |
Väri | |
pH | |
Sähkönjohtavuus | |
Rauta | |
Mangaani | |
Nitriitti | (3) |
Alumiini | (4) |
Ammonium | |
Valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt lisämääritykset |
Huomautukset
1) Vain, jos vesi on otettu pintavesimuodostumasta tai pintavesi vaikuttaa veteen.
2) Vain pulloissa tai säiliöissä myytävälle vedelle.
3) Vain, jos veden desinfioinnissa käytetään klooriamiinia.
4) Vain, jos veden käsittelyssä käytetään alumiiniyhdisteitä tai jos raakavesi sisältää runsaasti alumiinia.
3. Jaksottaisen seurannan muuttujat
Jaksottaiseen seurantaan sisältyvät kaikki liitteen I taulukossa 1–6 esitettyjen muuttujien määritykset sekä valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt lisämääritykset.
Seuraavat määritykset voidaan jättää pois
Kemialliset muuttujat | |
Akryyliamidi | jos veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja |
Epikloorihydriini | jos veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja |
Vinyylikloridi | jos vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä, eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia |
Bromaatti | jos vettä ei käsitellä otsonilla tai desinfioida kloorikemikaaleilla |
Trihalometaanit | jos vettä ei desinfioida kloorikemikaaleilla |
Torjunta-aineet | jos raakaveden muodostumisalueella ei ole käytetty torjunta-aineita |
Radioaktiivisuus | |
Radon | jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta |
Tritium | jos vesialueella ei ole ihmisen toiminnan aiheuttamaa tritiumin lähdettä ja Säteilyturvakeskuksen selvitysten tulosten perusteella voidaan osoittaa, että enimmäisarvo ei ylity |
Viitteellinen annos | - jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta- luonnollisten radionuklidien osalta, jos Säteilyturvakeskuksen selvitysten tulosten perusteella voidaan osoittaa, että enimmäisarvo 0,10 mSv/vuosi ei ylity- jos liitteen III luvussa 4 esitettyjen tutkimusten tulosten perusteella voidaan olettaa, että viitteellinen annos ei ylitä enimmäisarvoa 0,10 mSv/vuosi, eikä vedessä tiedetä esiintyvän sellaisia radionuklideja, joiden vuoksi viitteellinen annos todennäköisesti ylittää enimmäisarvon. |
Seuraavat muuttujat tutkitaan vähintään kerran. Jos pitoisuudet ovat alle 50 % enimmäisarvosta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset voidaan tehdä myöhemmin 5 vuoden välein
– antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, bromaatti vedestä, jota ei ole otsonoitu, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, torjunta-aineet, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kloorifenolit, uraani, viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset.
– radon, jonka aktiivisuuspitoisuutta pitää kuitenkin verrata liitteen I taulukon 4 enimmäisarvoon.
4. Säännöllisen valvonnan vähimmäistutkimustiheydet
Taulukko 2. Säännölliseen valvontaan kuuluvan talousveden vähimmäistutkimustiheys | ||
Vedenjakelualueelle toimitettavan tai tuotettavan veden määrä (m 3 /vrk) 1 ja 2) | Näytteiden määrä vuodessa vähintään 3) | |
Jatkuva valvonta | Jaksottainen seuranta | |
10–50 | 1 | 1 kahden vuoden välein |
51–100 | 4 | 1 |
101–1 000 | 5 | 1 |
1001–2000 | 7 | 2 |
2001–3 000 | 10 | 2 |
3001–4 000 | 13 | 2 |
4001–5 000 | 16 | 3 |
5001–6 000 | 19 | 3 |
6001–7 000 | 22 | 3 |
7001–8 000 | 25 | 4 |
8001–9 000 | 28 | 4 |
9001–10 000 | 31 | 4 |
yli 10 000–100 000 | 31 + 3 lisänäytettä jokaista alarajan ylittävää alkavaa 1 000 m 3 /vrk kohden | 4 + 1 lisänäyte jokaista alarajan ylittävää alkavaa 10 000 m 3 /vrk kohden |
yli 100 000 | 304 + 3 lisänäytettä jokaista alarajan ylittävää alkavaa 1 000 m 3/ vrk kohden | 10 + 1 lisänäyte jokaista alarajan ylittävää alkavaa 25 000 m 3 /vrk kohden |
Huomautukset
1) Päivittäisen vesimäärän sijasta voidaan käyttää vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää, jolloin yhden henkilön päivittäinen vesimäärä vastaa 200 litraa.
2) Elintarvikehuoneiston, jolla on oma vedenottamo, jatkuvan valvonnan näytteiden määrä on vähintään 4 vuodessa ja jaksottaisen seurannan näytteiden määrä vähintään 1 vuodessa, ellei näytteiden määrää ole vähennetty tämän asetuksen 9 §:n nojalla.
3) Näytteet otetaan tasaisin väliajoin jakeluverkon eri osista siten, että saadaan oikea kuva veden laadusta eri vuodenaikoina koko jakeluverkon alueella, jolloin tarpeellinen näytteiden määrä voi verkoston ominaispiirteiden tai eri raakavesilähteistä toimitettavan veden vuoksi ylittää taulukossa esitetyn näytteiden vähimmäismäärän.
LIITE III
MÄÄRITYSMENETELMÄT
1. Mikrobiologiset määritykset
Koliformiset bakteerit ja Escherichia coli SFS-EN ISO 9308-1, ISO 9308-2, SFS 3016
Enterokokit SFS-EN ISO 7899-2
Pseudomonas aeruginosa SFS-EN ISO 16266
Pesäkkeiden lukumäärä 22 °C ja 37 °C SFS-EN ISO 6222
Clostridium perfringens määritetään joko menetelmällä ISO 14189 tai kalvosuodatusmenetelmällä, jossa kalvoa inkuboidaan anaerobisesti m-CP-agarilla 1) 44±1°C lämpötilassa 21±3 tunnin ajan. Kalvolta lasketaan himmeän keltaiset pesäkkeet, jotka muuttuvat vaaleanpunaisiksi tai punaisiksi 20—30 sekunnin ajan kestävässä ammoniumhydroksidihöyrykäsittelyssä.
Huomautukset
1) m-CP-agarin koostumus
Peruselatusaine:
Tryptoosi | 30 g |
Hiivauute | 20 g |
Sakkaroosi | 5 g |
L-kysteiinihydrokloridi | 1 g |
MgSO4 · 7H2O | 0,1 g |
Bromikresolipurppura | 40 mg |
Agar | 15 g |
Vesi | 1000 ml |
Peruselatusaineen aineet liuotetaan, pH-arvoksi säädetään 7,6. Käsitellään autoklaavissa 121 °C lämpötilassa 15 minuutin ajan. Jäähdytetään ja lisätään seuraavat aineet:
D-sykloseriini | 400 mg |
Polymyksiini-B-sulfaatti | 25 mg |
Indoksyyli-ß-D-glukosidi liuotettuna 8 ml:aan steriiliä tislattua vettä | 60 mg |
Steriilisuodatettu 0,5 % fenolftaleiinidifosfaattiliuos | 20 ml |
Steriilisuodatettu 4,5 % FeCl3 · 6H2O-difosfaattiliuos | 2 ml |
2. Kemialliset määritykset
Käytettävällä määritysmenetelmällä on pystyttävä mittaamaan muuttujan pitoisuuksia siten, että, menetelmän oikeellisuudelle 1 ), täsmällisyydelle 2 ) ja toteamisrajalle 3 ) (käsitteet määritelty ISO-standardissa 5725) saavutetaan vähintään alla olevassa taulukossa esitetyt vaatimukset.
1) Oikeellisuus (trueness) kuvaa hyväksytyn referenssiarvon ja suuren mittaustulosjoukon tulosten keskiarvon läheisyyttä, ja se ilmaistaan tavallisesti systemaattisena virheenä (bias, systematic error).
2) Täsmällisyys eli toistotarkkuus (precision) ilmaisee keskenään riippumattomien mittaustulosten läheisyyttä. Mittana käytetään keskihajontaa eli standardipoikkeamaa.
3) Toteamisrajalla (limit of detection) tarkoitetaan pienintä pitoisuutta, jolla voidaan luotettavasti todeta, sisältääkö näyte tutkittavaa yhdistettä vai ei.
Määritysmenetelmän herkkyydestä riippumatta tulokset on esitettävä käyttämällä yhtä montaa desimaalia kuin liitteen I taulukossa 2 ja 3 esitetyissä muuttujien enimmäisarvoissa on käytetty.
Muuttuja | Oikeellisuus% enimmäisarvosta | Täsmällisyys% enimmäisarvosta | Toteamisraja% enimmäisarvosta |
Antimoni | 25 | 25 | 25 |
Arseeni | 10 | 10 | 10 |
Bentseeni | 25 | 25 | 25 |
Bentso(a)pyreeni | 25 | 25 | 25 |
Boori | 10 | 10 | 10 |
Bromaatti | 25 | 25 | 25 |
Kadmium | 10 | 10 | 10 |
Kromi | 10 | 10 | 10 |
Kupari | 10 | 10 | 10 |
Syanidit | 10 | 10 | 10 |
1,2-dikloorietaani | 25 | 25 | 10 |
Fluoridi | 10 | 10 | 10 |
Lyijy | 10 | 10 | 10 |
Elohopea | 20 | 10 | 10 |
Nikkeli | 10 | 10 | 10 |
Nitraatti (NO 3 -) | 10 | 10 | 10 |
Nitriitti (NO 2 -) | 10 | 10 | 10 |
Torjunta-aineet | 25 | 25 | 25 |
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt | 25 | 25 | 25 |
Seleeni | 10 | 10 | 10 |
Tetrakloorieteeni | 25 | 25 | 10 |
Trikloorieteeni | 25 | 25 | 10 |
Trihalometaanit | 25 | 25 | 10 |
Alumiini | 10 | 10 | 10 |
Ammonium (NH 4 +) | 10 | 10 | 10 |
Kloridi | 10 | 10 | 10 |
Mangaani | 10 | 10 | 10 |
Rauta | 10 | 10 | 10 |
Sulfaatti | 10 | 10 | 10 |
Natrium | 10 | 10 | 10 |
Hapettuvuus | 25 | 25 | 10 |
pH | 0,2 pH-yksikköä | 0,2 pH-yksikköä |
3. Muuttujat, joille ei ole esitetty määritysmenetelmää
Haju
Maku
Väri
Sameus: oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja 25 %
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)
4. Radioaktiivisuusmääritykset
4.1 Viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset ja annoksen laskeminen
Viitteellisen annoksen taso arvioidaan näytteen alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuuden ja yksittäisten radionuklidien aktiivisuuspitoisuuksien perusteella. Jos alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuus on pienempi kuin 0,1 Bq/l, eikä radonin aktiivisuuspitoisuus ylitä suurinta hyväksyttävissä olevaa pitoisuutta 300 Bq/l, voidaan olettaa, että viitteellinen annos ei ylitä tasoa 0,10 mSv/vuosi. Jos radonin aktiivisuuspitoisuus ylittää suurimman hyväksyttävissä olevan pitoisuuden 300 Bq/l ja alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuus on pienempi kuin 0,1 Bq/l, radonin aktiivisuuspitoisuuden pienentäminen riittää korjaavaksi toimenpiteeksi varmistamaan, että viitteellinen annos ei ylitä tasoa 0,10 mSv/vuosi. Näissä tapauksissa ei tarvitse määrittää yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksia.
Jos alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuus ylittää 0,1 Bq/l, määritetään yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet näytteessä viitteellisen annoksen arvioimiseksi. Määritys voi perustua alfaspektrin tulkintaan tai yksittäisten radionuklidien analysointiin. Vesinäytteestä määritetään alfa-aktiivisista aineista radium-226, uraani-234, uraani-238 ja polonium-210 sekä beeta-aktiivisista radium-228 ja lyijy-210.
Määritettyjen radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksien perusteella lasketaan viitteellinen annos (ID) seuraavan kaavan mukaisesti:
jossa
C i = radioaktiivisen aineen mitattu aktiivisuuspitoisuus (Bq/l)
RC i = radioaktiivisen aineen johdettu pitoisuus (Bq/l), josta aiheutuva annos on 0,10 mSv/vuosi
Säteilyturvakeskuksen antamien annosmuuntokertoimien avulla lasketut RC i -arvot, jotka vastaavat aikuisten veden vuosikulutusta (730 litraa henkilöä kohden) ovat:
Radioaktiivinen aine | Aktiivisuuspitoisuus (Bq/l), josta aiheutuu annos 0,10 mSv/vuosi (Huomautus 1) |
210 Pb | 0,2 |
210 Po | 0,1 |
226 Ra | 0,5 |
228 Ra | 0,2 |
234 U | 2,8 |
238 U | 3,0 |
1) Arvot on laskettu käyttämällä Säteilyturvakeskuksen antamia annosmuuntokertoimia, jotka perustuvat perusnormien täytäntöönpanosta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta annetussa Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/29/Euratom annettuihin kertoimiin. Muiden kuin tässä mainittujen radioaktiivisten aineiden johdetut aktiivisuuspitoisuudet ovat tarvittaessa saatavilla Säteilyturvakeskukselta. Muita aineita ovat kaikki radioaktiiviset aineet, joita Säteilyturvakeskuksen selvitysten tai näytteen seulontatutkimusten perusteella ei voida säteilysuojelun kannalta jättää ottamatta huomioon. |
4.2 Muuttujien ja radioaktiivisten aineiden määritysmenetelmien toteamisrajat
Seuraavien muuttujien ja radioaktiivisten aineiden osalta määritysmenetelmällä on pystyttävä mittaamaan vähintäänkin aktiivisuuspitoisuudet, joiden toteamisrajat ovat seuraavat
Muuttuja ja radioaktiivinen aine | Toteamisraja (Bq/l)(Huomautukset 1 ja 2) | Huomautukset | ||
Tritium | 10 | Huomautus 3 | ||
Radon | 10 | Huomautus 3 | ||
Alfa-aktiivisuuden kokonaismäärä | 0,04 | Huomautus 4 | ||
Beeta-aktiivisuuden kokonaismäärä | 0,4 | Huomautus 4 | ||
238 U | 0,02 | |||
234 U | 0,02 | |||
226 Ra | 0,04 | |||
228 Ra | 0,02 | Huomautus 5 | ||
210 Pb | 0,02 | |||
210 Po | 0,01 | |||
14 C | 20 | |||
90 Sr | 0,4 | |||
239 Pu/ 240 Pu | 0,04 | |||
241 Am | 0,06 | |||
60 Co | 0,5 | |||
134 Cs | 0,5 | |||
137 Cs | 0,5 | |||
131 I | 0,5 | |||
1) Toteamisraja on laskettava standardin ISO 11929: Determination of the characteristic limits (decision threshold, detection limit and limits of the confidence interval) for measurements of ionizing radiation – Fundamentals and application mukaan siten, että ensimmäisen ja toisen lajin virheiden todennäköisyydet ovat kummatkin 0,05. | 2) Mittausepävarmuudet on laskettava ja ilmoitettava ISO:n julkaisun Guide for the Expression of Uncertainty in Measurement mukaisesti täydellisinä standardiepävarmuuksina tai laajennettuina standardiepävarmuuksina, jolloin laajennuskerroin on 1,96. | 3) Toteamisraja on 10 prosenttia tritiumin enimmäisarvosta ja liitteen I taulukon 4 huomautuksessa 8 esitetystä radonin arvosta100 Bq/l. | 4) Alfa-aktiivisten nuklidien kokonaispitoisuuden toteamisraja on 40 prosenttia seulonta-arvosta 0,1 Bq/l ja beeta-aktiivisten nuklidien kokonaispitoisuuden toteamisraja 40 prosenttia seulonta-arvosta 1,0 Bq/l. | 5) Tätä toteamisrajaa sovelletaan ainoastaan uuden vesilähteen viitteellisen annoksen alustavaan seulontaan. Jos alustavassa tarkastuksessa käy ilmi, ettei ole todennäköistä, että Ra-228:n aktiivisuuspitoisuus ylittää 20 prosenttia johdetusta pitoisuudesta, toteamisrajaa voidaan nostaa arvoon 0,08 Bq/l rutiiniluonteisesti tehtäville Ra-228:n nuklidikohtaisille mittauksille, kunnes myöhemmin tehtävä uusintatarkastus on tarpeen. |