Laki Poliisiammattikorkeakoulusta
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
- Date of publication
- Statutes of Finland
- Säädösteksti
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisihallituksen alaisuudessa on Poliisiammattikorkeakoulu. Koulu kuuluu sisäministeriön toimialaan.
2 §Poliisiammattikorkeakoulun tehtävät
Poliisiammattikorkeakoulun tehtävänä on:
antaa sisäisen turvallisuuden alalla tutkimukseen ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja johtamistehtäviin sekä tukea yksilön ammatillista kasvua ja edistää elinikäistä oppimista;
harjoittaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka palvelee poliisitoiminnan ja sisäisen turvallisuuden suunnittelua ja kehittämistä sekä Poliisiammattikorkeakoulun opetusta.
Tehtäviään hoitaessaan Poliisiammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä poliisin kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa.
Poliisiammattikorkeakoulun koulutustehtävästä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
3 §Tavoitteiden asettaminen
Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu sopivat määrävuosiksi kerrallaan Poliisiammattikorkeakoulun opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnalle asetettavista tavoitteista ja niiden seurannasta.
4 §Laadunarviointi
Poliisiammattikorkeakoulun tulee arvioida sekä jatkuvasti kehittää toimintaansa ja laatujärjestelmiään. Poliisiammattikorkeakoulun on myös osallistuttava säännöllisesti toimintansa ja laatujärjestelmänsä ulkopuoliseen arviointiin sekä julkistettava arvioinnin tulokset.
2 lukuHallinto
5 §Sisäinen hallinto
Poliisiammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori.
6 §Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana on rehtori. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kaksitoista jäsentä, joista neljä jäsentä edustaa Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöä, neljä jäsentä edustaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita sekä neljä jäsentä edustaa sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja alalla toimivia yhteisöjä.
Poliisihallitus määrää hallituksen jäsenet ja heille varajäsenet määräajaksi.
Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.
7 §Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on kehittää Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa.
Lisäksi hallituksen tehtävänä on:
hyväksyä Poliisiammattikorkeakoulun ohjesääntö, järjestyssääntö sekä tutkintosääntö;
hyväksyä ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen opetussuunnitelmat;
käsitellä ja ratkaista Poliisiammattikorkeakoulun käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi säädetyt oikaisuvaatimukset;
asettaa Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunta;
käsitellä ja ratkaista muut Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännön mukaan hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi kuuluvat asiat.
8 §Rehtori
Sisäministeriö nimittää rehtorin.
Rehtorin kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
9 §Rehtorin tehtävät
Rehtorin tehtävänä on johtaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa.
Lisäksi rehtorin tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne Poliisiammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka joita ei ole Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä määrätty muun Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
10 §Ohjesääntö
Poliisiammattikorkeakoululla on ohjesääntö.
Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä voidaan antaa määräyksiä:
Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiosta;
hallituksen päätöksentekomenettelystä;
7 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetuista asioista;
Poliisiammattikorkeakoulun virkamiesten käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi tulevista asioista.
11 §Tutkintolautakunta
Poliisiammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuoritusten arviointia tai hyväksi lukemista koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten.
Tutkintolautakunnan kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
12 §Poliisiammattikorkeakoulun valtuuskunta
Sisäministeriö asettaa Poliisiammattikorkeakoululle valtuuskunnan, jonka tehtävänä on avustaa ammattikorkeakoulua suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa sekä arvioimaan ammattikorkeakoulun toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia.
Valtuuskunnan kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 lukuTutkinnot ja opetus
13 §Poliisiammattikorkeakoulussa annettava opetus
Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan sisäisen turvallisuuden alalla korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta sekä järjestetään ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta koulutusta. Osa tutkintoon johtavasta opetuksesta voidaan järjestää harjoitteluna sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten yksiköissä.
14 §Tutkinnot
Poliisiammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa sisäisen turvallisuuden alalla:
ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat korkeakoulututkintoja;
ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
15 §Tutkintojen perusteet, koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 240 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on vähintään 60 opintopistettä ja enintään 120 opintopistettä.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintonimikkeistä, tutkintotavoitteista, opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
Poliisiammattikorkeakoulu päättää tutkintojen opetussuunnitelmista. Poliisiammattikorkeakoulun tulee järjestää tutkintoihin johtava opetus siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa.
16 §Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettävän opetuksen ja tutkimuksen vapaus
Poliisiammattikorkeakoululla on 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä suoritettaessa opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opetuksessa ja tutkimuksessa on noudatettava siitä annettuja säännöksiä sekä 3 §:ssä tarkoitettuja tavoitteita.
17 §Opetuskieli
Poliisiammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi.
Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti opetus- ja tutkintokielinä voidaan käyttää myös muita kieliä kuin suomea tai ruotsia.
18 §Opetuksen julkisuus
Poliisiammattikorkeakoulun opetus on julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulu voi rajoittaa pääsyä seuraamaan opetusta koulutusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.
19 §Opetuksen maksuttomuus
Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ovat opiskelijalle maksuttomia. Tutkintoon johtaviin opintoihin liittyvät valinta- ja soveltuvuuskokeet ovat opiskelijaksi pyrkivälle maksuttomia.
20 §Tilauskoulutus
Poliisiammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö.
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.
Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan tämän lain 22, 23, 26, 27, 31—40 ja 45—48 §:n säännöksiä.
4 lukuOpiskelijavalinnat
21 §Opiskelijamäärä
Poliisihallitus vahvistaa määrävuosiksi tutkintoja suorittamaan hyväksyttävien opiskelijoiden määrän.
22 §Kelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:
ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon tai lukion oppimäärän;
vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon;
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun (631/1998) ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon;
aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaisen poliisipäällystön virkatutkinnon, poliisialipäällystötutkinnon, poliisialipäällystön virkatutkinnon, poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon; tai
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
23 §Kelpoisuus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Poliisipäällystön virkatutkinnon, poliisialipäällystötutkinnon, poliisialipäällystön virkatutkinnon, poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä poliisialan tutkinnon jälkeen saatu työkokemus tutkintoa vastaavassa tehtävässä.
24 §Poliisimieheksi koulutettaville asetettavat lisävaatimukset
Jos ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa kelpoisuuden toimia poliisilaissa (872/2011) tarkoitettuna poliisimiehenä, voidaan opiskelijaksi ottaa henkilö, joka tämän lain 22 tai 23 §:ssä säädetyn kelpoisuuden lisäksi on:
Suomen kansalainen;
terveydentilaltaan poliisimiehen tehtävään sopiva;
rehellinen ja luotettava;
saanut B-luokan ajo-oikeuden.
Opiskelijaksi otettavalta edellytettävästä terveydentilasta sekä rehellisyydestä ja luotettavuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
25 §Opiskelijavalintaan liittyvä turvallisuusselvitys
Opiskelijavalintaa koskeva päätös on ehdollinen, kunnes koulutukseen hakeutuvasta on tehty turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) mukainen turvallisuusselvitys.
26 §Poliisimiehiksi koulutettavien valintaan liittyvä oikeus saada tietoja
Opiskelijaksi 24 §:ssä tarkoitettuun ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pyrkivän tulee antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot Poliisiammattikorkeakoululle sekä osallistua Poliisiammattikorkeakoulun osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan terveystarkastukseen ja huumausainetestaukseen. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa terveystarkastuksesta ja huumausainetestauksesta aiheutuvista kustannuksista.
Huumausainetestauksessa selvitetään, onko opiskelijaksi pyrkivä käyttänyt huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tarvittaessa terveystarkastuksessa selvitetään, onko opiskelijaksi pyrkivän toimintakyky heikentynyt huumausaineiden lääkinnällisen käytön vuoksi.
Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa Poliisiammattikorkeakoululle kirjallisen johtopäätöksen siitä, onko opiskelijaksi pyrkivän terveydentila poliisimiehen tehtävään sopiva. Huumausainetestauksen tulos sisältyy terveydentilaa koskevaan johtopäätökseen.
27 §Opiskelijavalinta
Poliisiammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Tutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi pyrkivät voidaan jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin erilaisen koulutustaustan perusteella. Samaan ryhmään kuuluviin opiskelijaksi pyrkiviin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.
Opiskelijavalinnan perusteena voidaan käyttää valinta- ja soveltuvuuskoetta.
Poliisiammattikorkeakoulu päättää opiskelijaksi hyväksymisestä. Opiskelijavalinnan tuloksesta ilmoittamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
28 §Opiskelupaikan vastaanottaminen
Opiskelijaksi hyväksytyn on Poliisiammattikorkeakoulun hyväksymisilmoituksessa määrätyssä määräajassa ilmoitettava Poliisiammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta.
29 §Opiskelupaikan menettäminen
Opiskelijaksi hyväksytty, joka ei ole 28 §:ssä säädetyllä tavalla ilmoittanut opiskelupaikan vastaanottamisesta, menettää opiskelupaikkansa.
5 lukuOpiskelijat
30 §Opiskelijaksi ilmoittautuminen
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, on Poliisiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijaksi.
Opiskelijan on joka lukuvuosi Poliisiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Poliisiammattikorkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä ilmoittautumisen läsnä- tai poissaolevaksi vuotta lyhyemmäksi ajaksi sekä läsnä- tai poissaoloilmoitusta koskevan muutoksen. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan.
31 §Opiskeluoikeus
Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot opetussuunnitelmien sekä Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrättyjen perusteiden mukaisesti.
Kokopäiväopiskelijan on suoritettava 1 momentissa tarkoitetut opinnot enintään vuotta niiden laajuutta vastaavaa aikaa pitemmässä ajassa. Tähän enimmäisaikaan ei lasketa aikaa, jonka opiskelija on ollut poissa:
tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella;
opintojensa keskeyttämisen vuoksi; tai
määräaikaisen erottamisen vuoksi.
Muun opiskelijan 1 momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan perusteista määrätään Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
32 §Opiskeluoikeuden menettäminen
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 30 §:ssä säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa.
Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 31 §:n 2 momentissa säädetyssä tai 3 momentin nojalla määrätyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa, jollei Poliisiammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.
33 §Opiskeluoikeuden palauttaminen
Poliisiammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä opiskelijan hakemuksesta palauttaa opiskeluoikeuden, jonka opiskelija on menettänyt 32 §:ssä tarkoitetusta syystä.
Opiskelijan on kirjallisesti haettava opiskeluoikeuden palauttamista vuoden kuluessa siitä, kun opiskelija on vastaanottanut Poliisiammattikorkeakoulun ilmoituksen opiskeluoikeuden menettämisestä.
34 §Opintosuoritusten arviointi ja oikaisumenettely
Opiskelijalla on oikeus saada tieto opintosuorituksensa arvioinnista ja arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Opiskelijalla on oikeus saada tieto opintojensa hyväksilukemista koskevan ratkaisun perusteista.
Opintosuorituksensa arviointiin tai opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai opintojen hyväksilukemisen ratkaisseelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada omalta kohdaltaan tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen taikka opintojen hyväksilukemisen perusteet. Opettajan on annettava opiskelijalle kirjallinen päätös.
Opiskelija, joka on tyytymätön 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä.
35 §Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Poliisiammattikorkeakoululla on järjestyssääntö, jolla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä turvallisuutta ja opiskeluympäristön viihtyisyyttä.
Järjestyssäännössä voidaan antaa 1 ja 2 momentissa säädetyn kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä, asianmukaisesta käyttäytymisestä, voimankäyttövälineistä, Poliisiammattikorkeakoulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulun tiloissa ja alueella.
Koulutusturvallisuuden ylläpitämiseksi Poliisiammattikorkeakoulu voi asettaa opetukseen tai koulutukseen osallistumisen ehdoksi Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön suorittaman opiskelijan nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tarvittavan kokeen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija osallistuu päihtyneenä opetukseen tai koulutukseen taikka jos kysymys on opetuksesta tai koulutuksesta, johon osallistuminen päihtyneenä aiheuttaisi erityistä vaaraa hengelle tai terveydelle. Poliisiammattikorkeakoulu henkilöstöön kuuluva voi estää opiskelijan osallistumisen opetukseen, jos koe osoittaa opiskelijan olevan alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taikka jos opiskelija kieltäytyy kokeesta.
36 §Opiskelijakunta
Poliisiammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua Poliisiammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunnalla voi olla myös kannatusjäseniä siten kuin opiskelijakunnan säännöissä tarkemmin määrätään.
Opiskelijakunnan tehtävänä on ehdottaa Poliisihallitukselle Poliisiammattikorkeakoulun hallitukseen opiskelijoiden edustajaksi määrättävät, osallistua Poliisiammattikorkeakoulun muuhun toimintaan sekä toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Tehtäviään hoitaessaan opiskelijakunnan tulee omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.
Opiskelijakunnan tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saatavilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä jäsentensä suoritettaviksi.
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan hallinnosta määrätään tarkemmin rehtorin vahvistamissa opiskelijakunnan säännöissä. Muuten opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, mitä yhdistyslaissa (503/1989) säädetään rekisteröidystä yhdistyksestä.
37 §Opiskeluoikeuden peruuttaminen
Poliisiammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskelijan opinto-oikeuden, jos opiskelija:
menettää Suomen kansalaisuuden;
ei ole enää terveydentilaltaan poliisimiehen tehtävään sopiva tai kieltäytyy osallistumasta Poliisiammattikorkeakoulun määräyksestä terveydentilan toteamiseksi tarpeelliseen terveystarkastukseen;
tuomitaan rangaistukseen tahallisesta rikoksesta, jonka laatu ja vakavuus osoittavat opiskelijan olevan sopimaton poliisin virkaan tai sisäisen turvallisuuden tehtävään taikka osallistumaan Poliisiammattikorkeakoulun opetukseen tai koulutukseen, ja tuomio on lainvoimainen; tai
vaarantaa vakavasti turvallisuutta rikkomalla 35 §:ssä tarkoitetun Poliisiammattikorkeakoulun järjestyssäännön määräystä.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelija on 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelijan terveydentilan muutos arvioidaan pysyväksi tai pitkäaikaiseksi.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että kurinpitorangaistusta ei voida pitää riittävänä seuraamuksena.
38 §Opiskelun keskeyttäminen
Poliisiammattikorkeakoulu voi keskeyttää opiskelijan opinnot, jos:
on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijan opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 37 §:ssä säädetyillä perusteilla; tai
opiskelija on esitutkinnassa epäiltynä 37 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta, ja epäilylle on erittäin todennäköiset syyt.
Opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös tehdään määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
39 §Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja opintojen keskeyttämiseen liittyvä tiedonsaanti
Opiskelija, joka on 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa, voidaan määrätä laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin terveydentilan toteamiseksi, jos on perusteltua syytä epäillä, että opiskelija ei ole enää poliisimiehen tehtävään sopiva. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Poliisiammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten Poliisiammattikorkeakoulun osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä ja soveltuvuudesta terveydentilansa puolesta poliisimieheksi.
Poliisiammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden peruuttamisen tai opiskelun keskeyttämisen edellyttämät tiedot opiskelijaa koskevasta rikosasiasta esitutkintaviranomaisilta, syyttäjältä ja tuomioistuimelta.
40 §Kurinpito
Poliisiammattikorkeakoulu voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan enintään yhden vuoden määräajaksi, jos opiskelija on:
rikkonut järjestyssäännön määräyksiä;
menetellyt opinnoissaan vilpillisesti; tai
käyttäytynyt 24 §:ssä tarkoitetun koulutuksen aikana sopimattomasti tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamuksen poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.
6 lukuHenkilöstö
41 §Opettajat
Poliisiammattikorkeakoulun opettajat ovat virkasuhteessa valtioon. Opettajia ovat yliopettajat ja lehtorit sekä opetustehtävissä toimivat ylikomisariot, komisariot, ylikonstaapelit ja vanhemmat konstaapelit.
Opettajien lisäksi Poliisiammattikorkeakoulussa voi olla kouluttajia ja luennoitsijoita.
42 §Opettajien kelpoisuusvaatimukset ja tehtävät
Poliisiammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
43 §Nimittäminen
Poliisiammattikorkeakoulu nimittää henkilöstönsä rehtoria lukuun ottamatta.
7 lukuErinäiset säännökset
44 §Poliisiammattikorkeakoulun nimen ja tutkintonimikkeen käyttö
Poliisiammattikorkeakoulun nimeä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritetun ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikettä ei saa käyttää muualla suoritetuista tutkinnoista.
45 §Menettely eräissä opiskelijaa koskevissa asioissa
Opiskelun keskeyttämisestä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori, jollei Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä asian käsittelyä ja ratkaisua ole määrätty toisen Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen tehtäväksi.
46 §Muutoksenhaku
Poliisiammattikorkeakoulun päätökseen, joka koskee opiskelijaksi ottamista, opiskeluoikeuden palauttamista, opiskelun keskeyttämistä, opiskeluoikeuden peruuttamista, määräaikaista erottamista tai kirjallista varoitusta saa hakea oikaisua Poliisiammattikorkeakoulun hallitukselta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen muussa kuin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Ohjesäännön, järjestyssäännön, tutkintosäännön, opetussuunnitelman tai valintaperusteiden hyväksymistä koskevaan Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Opiskeluoikeuden peruuttamista ja opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei Poliisiammattikorkeakoulun hallitus tai hallinto-oikeus kiellä täytäntöönpanoa.
47 §Poliisin virkapuvun käyttö
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijan on käytettävä poliisin virkapukua osallistuessaan koulutukseen, jos hän suorittaa 24 §:ssä tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa.
Poliisimiehen virassa olevat opiskelijat ja ulkomaalaiset poliisimiehet voivat Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti käyttää koulutukseen osallistuessaan poliisimiehen virkapukua. Ulkomaalaiset poliisimiehet voivat käyttää myös oman maansa poliisin virkapukua.
48 §Salassa pidettävät tiedot
Poliisiammattikorkeakoulun on ilmoitettava opiskelijoille, milloin opetuksen yhteydessä käsitellään viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain nojalla salassa pidettävä tietoa.
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelija ei saa koulutuksen aikana tai sen jälkeen paljastaa eikä käyttää oikeudettomasti 1 momentissa tarkoitettua salassa pidettävää tietoa.
49 §Arkaluonteisten tietojen käsittely
Poliisiammattikorkeakoululla on oikeus opiskelijaksi ottamista, kurinpitoa, opiskelun keskeyttämistä ja opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa käsitellä henkilötietolain (523/1999) 11 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja. Kurinpitoasian yhteydessä ei saa kuitenkaan käsitellä opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja.
Poliisiammattikorkeakoulun on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien hoitamisen edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään kuuden vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.
Poliisiammattikorkeakoulun on määriteltävä ne virkamiehet, joilla on tehtävissään oikeus käsitellä 1 momentissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja.
8 lukuVoimaantulo ja siirtymäsäännökset
50 §Voimaantulo ja kumottavat säännökset
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Tällä lailla kumotaan poliisikoulutuksesta annettu laki (68/2005), jäljempänä kumottu laki .
51 §Poliisiammattikorkeakoulu sekä sen henkilöstö
Kumotussa laissa tarkoitettu Poliisiammattikorkeakoulu muuttuu tässä laissa tarkoitetuksi Poliisiammattikorkeakouluksi. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä aiempaan palvelussuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Poliisiammattikorkeakouluun siirtyvän opettajan virkanimike voidaan ilman asianomaisen suostumusta muuttaa lehtoriksi, komisarioksi, ylikonstaapeliksi tai vanhemmaksi konstaapeliksi, jos hän täyttää virkaan säädetyt kelpoisuusvaatimukset.
52 §Poliisin perustutkinnon opiskelijat
Tämän lain tullessa voimaan poliisin perustutkintoa opiskelevat saavat jatkaa opintojaan ja suorittaa poliisin perustutkinnon tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2016.
Mikäli opiskelija ei ole suorittanut poliisin perustutkintoa 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hän voi siirtyä 22 §:n säännösten estämättä poliisimiehen virkaan johtavan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaksi.
53 §Poliisialipäällystötutkinnon opiskelijat
Tämän lain tullessa voimaan poliisialipäällystötutkintoa opiskelevat saavat jatkaa opintojaan ja suorittaa poliisialipäällystötutkinnon tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti 30 päivään kesäkuuta 2015.
Mikäli opiskelija ei ole suorittanut poliisialipäällystötutkintoa 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hän voi siirtyä esimiestehtäviin valmentaviin ammatillisiin erikoistumisopintoihin suorittamatta 22 §:ssä tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa.
54 §Poliisipäällystön tutkinnon opiskelijat
Tämän lain tullessa voimaan poliisipäällystön tutkintoa suorittavat saavat jatkaa opintojaan ja suorittaa poliisipäällystön tutkinnon tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2017.
HaVM 23/2013
EV 223/2013
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013
Tasavallan PresidenttiSAULI NIINISTÖTyöministeriLauri Ihalainen