696/2012

Edunvalvojan holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 44 §:n 2 momentin mukainen palkkio muodostuu vuotuisesta perusmaksusta ja lisämaksuista.

Jos edunvalvoja on määrätty kertaluonteiseen tai muuten rajattuun tehtävään, johon ei liity yleisesti päämiehen taloudellisten asioiden ja omaisuuden hoitamista, hän on oikeutettu saamaan tehtävästään palkkion esittämänsä kohtuullisen laskun mukaisesti.

Edunvalvojan oikeudesta saada palkkion lisäksi kulukorvausta ja erityiskorvausta, säädetään holhoustoimesta annetun lain 44 §:n 2 momentissa. Tilanteista, joissa palkkiota ei saa periä, säädetään mainitun pykälän 3 ja 4 momentissa.

Perusmaksu on 440 euroa vuodessa.

Perusmaksu on kuitenkin 280 euroa, jos päämiehen holhoustoimesta annetun lain 44 §:n 3 momentissa tarkoitettu vuositulo on 14 000 euroa tai sitä pienempi ja hänen varallisuutensa arvo on pienempi kuin mainitun pykälän 4 momentissa tarkoitettu varallisuusraja.

Edunvalvonnan aloittamisesta aiheutuvista toimenpiteistä perittävä lisämaksu on 200 euroa. Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitetulla palveluntuottajalla ei kuitenkaan ole oikeutta edunvalvonnan aloittamisesta perittävään lisämaksuun, jos edunvalvojan tehtävä on siirtynyt sille palveluntuottajan vaihtumisen vuoksi.

Toimenpiteestä, joka edellyttää holhousviranomaisen lupaa tai joka on vaativuudeltaan sellaista vastaava, perittävä lisämaksu on 200 euroa. Jos toimenpide koskee omaisuuden ositusta, erottelua tai perinnönjakoa, lisämaksuna saadaan kuitenkin periä 300 euroa, kun päämiehelle tulevan varallisuuden määrä on yli 20 000 euroa ja 600 euroa, kun päämiehelle tulevan varallisuuden määrä on yli 100 000 euroa.

Omaisuuden hoitamisesta perittävä lisämaksu on kaksi prosenttia hoidettavana olevan varallisuuden arvosta. Varallisuuden arvoksi katsotaan tällöin holhoustoimesta annetun lain 44 §:n 4 momentissa tarkoitettu varallisuus vähennettynä mainitussa momentissa tarkoitetun varallisuusrajan suuruisella euromäärällä.

Perusmaksun ja lisämaksun yhteenlaskettu määrä saa kuitenkin olla korkeintaan 18 prosenttia päämiehen laskennallisesta vuositulosta. Laskennallinen vuositulo on 2 ja 3 momentissa tarkoitetun vuositulon ja varallisuuteen perustuvan tulon yhteenlaskettu määrä.

Vuositulo on holhoustoimesta annetun lain 44 §:n 3 momentissa tarkoitettu tulo vähennettynä mainitussa momentissa tarkoitetun tulorajan suuruisella euromäärällä.

Varallisuuteen perustuva tulo on kaksi prosenttia edunvalvojan hoidettavana olevan päämiehen varallisuuden arvosta. Varallisuuden arvo on holhoustoimesta annetun lain 44 §:n 4 momentissa tarkoitettu varallisuus vähennettynä mainitussa momentissa tarkoitetun varallisuusrajan suuruisella euromäärällä

Jos edunvalvojan tehtävä on kestänyt vuotta lyhemmän ajan, peruspalkkion ja omaisuuden hoitamisesta perittävän lisämaksun yhteismäärä jaetaan kahdellatoista ja kerrotaan tehtävän hoitamista vastaavien kuukausien määrällä. Vajaa kuukausi katsotaan täydeksi kuukaudeksi.

Edellä asetuksen 3 §:n 2 momentissa ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu vuositulo lasketaan jakamalla tehtävän hoitamisen aikana saatu tulo vastaavien kuukausien määrällä ja kertomalla kahdellatoista.

Tässä asetuksessa säädetty edunvalvojan palkkio ei sisällä arvonlisäveroa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyihin edunvalvojan toimiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.