Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Original publication
- Booklet 58/2009 (Published 1.6.2009)
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä,
muutetaan oikeusministeriöstä 12 päivänä kesäkuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 543/2003 ) 1 ja 6 § sekä 7 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi asetuksessa 613/2007 ja 6 § asetuksessa 130/2005 seuraavasti:
1 §Oikeusministeriön toimiala
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
yleinen edunvalvonta;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
armahdusasiat;
holhoustoimen sisällön kehittäminen;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
kielilain täytäntöönpanon seuranta;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi.
6 §Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
talousjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
tietohallintojohtajalla, tarkastusjohtajalla, viestintäjohtajalla, vaalijohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
ulosottojohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetty kelpoisuus, kielilain täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla hallitusneuvoksella lisäksi suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito;
lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella yksikön johtajana oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikön lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
kriminaalipoliittisen osaston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntaneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto;
kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista seuraavalla ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito;
muilla virkamiehillä tehtävien edellyttämä koulutus.
7 §Virkamiesten nimittäminen
Osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, rikoksentorjuntaneuvoksen, johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 42 §:ssä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.
Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009
Oikeusministeri Tuija BraxHallitussihteeri Ulla Westermarck