Valtioneuvoston asetus sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Corrections
Säädöstä on oikaistu. Katso säädöskokoelman PDF ja listatut oikaisut.
- Original publication
- Booklet 53/2009 (Published 19.5.2009)
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,
kumotaan sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta 27 päivänä marraskuuta 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 759/2008 ) 13 §:n 3 momentti, 14 §:n 3 momentti ja 15 §:n 3 momentti,
muutetaan 1 ja 3 §, 6 §:n 2 momentti ja 10 § sekä liite 1 ja 2, sekä
lisätään 4 §:ään uusi 5 ja 6 momentti, 7 §:ään uusi 4 momentti sekä asetukseen uusi 9 a §, seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena ja 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksettavaan sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettuun tukeen, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki , ja sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaukseen, jäljempänä rakennemuutoskorvaus .
3 §Kansallisen tuen käyttöönotto
Tukilain 10 c―10 g §:ssä tarkoitettu tuotannosta irrotettu tuki ja rakennemuutoskorvaus otetaan käyttöön tukivuonna 2009 tukialueella A ja B sekä tukialueella C1―C4. Tukialueet on määritelty liitteessä 1.
Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä voidaan hakemuksesta vahvistaa maatilan talouskeskuksen sijainnin mukaan joko tukialueelle A ja B tai tukialueelle C1―C4. Viitemäärän vahvistamisen edellytyksenä on, että hakijalle on maksettu sika- ja siipikarjatalouden kansallista tukea Etelä-Suomen kansallisena tukena tai pohjoisena tukena tukilain 10 c §:n mukaisesti tai hakija on oikeutettu tukilain 10 d §:n mukaisesti viitemäärän korotukseen tehdyn tuotantorakennusinvestoinnin, tuotantorakennuksen vuokrauksen tai hakijan hallintaan palaavan vuokratun tuotantorakennuksen perusteella.
4 §Muuntokertoimet
Tukialueilla C1―C4 muuntokertoimet ovat seuraavat:
Eläinlaji | Muuntokerroin |
Siat (tukialueet C1―C4) | 1,00 |
Kanat ja emokanat | |
tukialue C1 | 0,96 |
tukialue C2 | 0,96 |
tukialue C2 pohjoinen ja saaristo | 0,99 |
tukialue C3 ja C4 | 1,22 |
Broilerit, lihasiipikarjaemot ja muu lihasiipikarja | Muuntokerroin |
tukialue C1 | 0,88 |
tukialue C2 | 0,90 |
tukialue C2 pohjoinen ja saaristo | 0,95 |
tukialue C3 ja C4 | 0,95 |
Tukialueilla C1―C4 sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen tilakohtaisten viitemäärien yhteismäärä voi olla enintään 139 200 eläinyksikköä. Jos muutoin vahvistettavaksi tuleva eläinyksikköjen yhteismäärä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, edellä 5 momentissa tarkoitettuja muuntokertoimia pienennetään.
6 §Viitemäärän korottamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä
Hanhilla, ankoilla, teurastetuilla sorsilla ja teurastetuilla fasaaneilla ja näiden emokasvatuksessa viitemäärän korotusperusteena voidaan käyttää hakijan esittämää luotettavana pidettävää arviota eläinyksikkömäärästä, joka olisi jatkuvassa tuotannossa normaalia tuotantotapaa noudattaen ollut oikeutettu kansalliseen tukeen tukialueella A ja B vuoden 2007 Etelä-Suomen kansallisen tuen tai tukialueella C1―C4 pohjoisen tuen määräytymisperusteiden mukaan. Näin saatuun eläinyksikkömäärään sovelletaan 4 §:n muuntokerrointa.
7 §Viitemäärän korottamisen perusteista esitettävä selvitys
Tukilain 10 d §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuksi tuotantorakennuksen ostamiseksi tai vuokraamiseksi katsotaan myös tilanne, jossa tuotantorakennuksen ostamisesta tai vuokraamisesta on tehty sitova kirjallinen esisopimus viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007.
9a §Selvitykset käytettäessä vuoden 2006 eläinyksikkömäärää
Jos hakija vaatii viitemäärän muodostamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sairaudesta johtuneen työkyvyttömyyden perusteella, hakemukseen tulee liittää lääkärin antama todistus tai muu luotettava selvitys työkyvyttömyydestä ja sen kestosta.
Jos hakija vaatii viitemäärän vahvistamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun eläintaudin perusteella, hakemukseen tulee liittää eläinlääkärin antama todistus todetusta eläintaudista ja sen kestosta.
10 §Kotieläintila
Maatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta tukivuonna luonnonhaittakorvauksen viimeiseen hakupäivään saakka mainittu päivä mukaan lukien, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.
Edellytyksenä on lisäksi, että tilan eläintiheys on:
vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti; tai
vähintään 0,2 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti, jos maatilalla on vähintään kymmenen eläinyksikköä koko eläinyksikkömäärän määräytymisjakson ajan, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.
Eläintiheyttä laskettaessa käytetään tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää ja tukivuoden tukikelpoisia hehtaareja. Jos hakijan ei ole mahdollista antaa tukilain 2 §:n 1 momentin 12 tai 15 kohdassa tarkoitettua tukimuotoa koskevaa viisivuotista sitoumusta, voidaan eläintiheyttä laskettaessa käyttää edellä 2 momentissa säädetystä poiketen hakijan hallinnassa tukivuonna kasvukauden ajan olevaa peltoalaa.
Nautojen eläinyksikkömäärä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään kuuden kuukauden ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Muiden eläinten eläinyksikkömäärä on tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärä laskettuna samoin perustein kuin luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa.
Viljelijän vaatimuksesta voidaan käyttää valvonnassa todettua eläinmäärää.
Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella.
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä toukokuuta 2009.
Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2009
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaVanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka
Liite 1
KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO
Alue A
Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Inkoo 1) , Järvenpää, Kaarina 1) , Kauniainen, Kemiönsaari 1) , Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola 2) , Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja 3) , Loimaa, Loviisa, Länsi-Turunmaa 1) , Marttila, Masku 4) , Mynämäki 5) , Myrskylä, Naantali 6) , Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Pernaja 1) , Pornainen, Porvoo 1) , Pukkila, Pöytyä 7) , Raasepori 8) , Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko 9) , Salo 10) , Sauvo 1) , Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Turku 1) , Tuusula, Vantaa ja Vihti
Alue B
Akaa, Artjärvi, Asikkala, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä 11) , Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kokemäki, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kumlinge, Kustavi, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luumäki, Luvia, Maarianhamina, Miehikkälä, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Riihimäki, Saltvik, Sastamala, Sottunga, Sund, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tampere, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Ylöjärvi 12) , ja Ypäjä sekä Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Länsi-Turunmaan, Maskun, Naantalin, Pernajan, Porvoon, Salon, Sauvon, ja Turun saaristo-osat.
Saaristoalueet
Ulkosaaristo
Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Lemland, Länsi-Turunmaa, Masku, Naantali, Pernaja, Porvoo, Raasepori, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku ja Uusikaupunki.
Sisäsaaristo
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hartola, Hämeenlinna, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kouvola, Kuhmoinen, Lappeenranta, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne ja Sysmä.
Manner-Ahvenanmaa
Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik ja Sund sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osaalueet Hammarlandin ja Lemlandin kunnista.
Alue C1
Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu 13) , Joroinen, Juva, Jyväskylä, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava 14) , Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari 15) , Muurame, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki 16) , Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa 17)
Alue C2
Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo 18) , Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.
Alue C2 pohjoinen
Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo.
Alue C3
P1
Haukipudas, Kiiminki, Oulu ja Utajärvi.
P2
Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.
P3
Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.
P4
Kuusamo ja Posio.
Alue C4
P4
Kittilä 19) , Kolari, Pelkosenniemi, Salla Savukoski ja Sodankylä 20)
P5
Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki
Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista:
C1-alue
Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Jyväskylä, Kerimäki, Kesälahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari ja Varkaus.
C2-alue
Hirvensalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.
1) Lukuun ottamatta kunnan saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
2) Lukuun ottamatta entisten Anjalankosken kaupungin, Jaalan kunnan, Kuusankosken kaupungin sekä Valkealan kunnan alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
3) Lukuun ottamatta entisen Sammatin kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
4) Lukuun ottamatta entistä Askaisten kunnan aluetta ja kunnan saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
5) Lukuun ottamatta entistä Mynämäen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
6) Lukuun ottamatta entisten Merimaskun ja Rymättylän kuntien alueita sekä saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
7) Lukuun ottamatta entistä Yläneen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
8) Lukuun ottamatta entisen Tammisaaren kaupungin aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
9) Lukuun ottamatta entisen Vahdon kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
10) Lukuun ottamatta entisten Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueita ja saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
11) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C 1.
12) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C 2.
13) Lukuun ottamatta entisen Pyhäselän kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2 ja entisen Enon, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.
14) Lukuun ottamatta entisen Kortesjärven kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.
15) Lukuun ottamatta Björköby ja Raippaluoto, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.
16) Lukuun ottamatta entisen Peräseinäjoen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.
17) Lukuun ottamatta mantereen ulkopuolisia alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.
18) Lukuun ottamatta Oulunsalon kunnan aluetta, joka on entisen Ylikiimingin kunnan sisäpuolella, ja on osa-aluetta C3 P1.
19) Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96
20) Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95.
Liite 2
LASKENNALLISET ELÄINMÄÄRÄT
Siipikarjarakennukset | Eläintä (kpl) / neliömetri | |
Kanat ja kanaemot | ||
Häkkikanala | ||
yksikerroshäkit | 6 | |
kaksikerroshäkit | 10 | |
kolmikerroshäkit | 16 | |
nelikerroshäkit | 20 | |
viisikerroshäkit | 25 | |
kuusikerroshäkit | 30 | |
Lattiakanala | 9 | |
Kerroslattiakanalat | 18 | |
Broileremokanala | 5,7 | |
Broilerkasvattamo | 20 | |
Kalkkunakasvattamo | 4,6(* |
Sikalarakennukset | Eläin | Eläintä (kpl) / neliömetri |
Lihasikala | lihasiat | 1,00 (* |
Porsitussikala, ei jatkokasvatusta | emakot | 0,18 |
Yhdistelmäsikala, porsitus ja jälkikasvatus | emakot | 0,18 |
lihasiat | 1,00 (* | |
porsitusosasto | emakot | 0,22 |
joutilasosasto, makuuparsi | emakot | 0,40 |
joutilasosasto, pihatto | emakot | 0,25 |
astutus tai siemennysosasto | emakot | 0,50 |
(* kiertonopeus huomioidaan seuraavasti: | ||
Kalkkunat 2,5 kasvatuserää/vuosi | ||
Lihasiat 3,0 kasvatuserää/vuosi. |