1749/2009

Valtion pääomasijoituksista talletuspankkeihin annetussa laissa (1171/2009) tarkoitetun pääomalainan ehtoihin on sisällytettävä mainitussa laissa säädettyjen ehtojen lisäksi tämän asetuksen 2―6 §:ssä säädetyt ehdot.

Valtion pääomasijoituksista talletuspankkeihin annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu viitekorko on pääomalainan liikkeeseenlaskua edeltäneiden 20 työpäivän aikana euroalueeseen kuuluvien valtioiden liikkeeseen laskemien voimassaoloajaltaan viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen keskimääräinen korko lisättynä 0,08 prosenttiyksiköllä.

Korkojakso on kalenterivuosi. Korkoa määrättäessä vuodessa on 360 korkopäivää ja kuukaudessa 30 korkopäivää.

Pääomalainan korko maksetaan vuosittain jälkikäteen asianomaisen korkojakson päättymistä seuraavana ensimmäisenä pankkipäivänä.

Jos liikkeeseenlaskijan voitonjakokelpoiset varat eivät riitä koron koko määrän maksuun, liikkeeseenlaskijan on maksettava korosta se osa, johon voitonjakokelpoiset varat riittävät.

Lunastaessaan pääomalainan pääoman tai osan siitä takaisin liikkeeseenlaskijan on ennen pääomaa maksettava kuluvan korkojakson alusta kertynyt korko kokonaisuudessaan.

Liikkeeseenlaskijan on sitouduttava, siihen asti kun pääomalainan pääoma on kokonaisuudessaan lunastettu takaisin, noudattamaan ylimpään johtoonsa kuuluvien henkilöiden palkkauksen ja muiden etuuksien määräytymisessä samoja periaatteita kuin mitä valtionyhtiöiden ylimmän johdon palkkauksessa noudatetaan.

Tulos-, osake- ja muiden palkkioiden ja niiden määräytymisperusteiden on täytettävä ainakin seuraavat edellytykset:

Ylimpään johtoon kuuluvan henkilön kanssa tehtävään yksilölliseen työ- tai toimisopimukseen sisällytettävät eläkettä, erorahaa tai muita vastaavia työ- tai toimisuhteen päättymiseen liittyviä etuuksia koskevat määräykset eivät saa olla kohtuuttomia ja edun suuruuden on perustuttava palvelusvuosien määrään ja palvelussuhteen päättymissyyhyn. Erorahaa koskevaa sopimusta on pidettävä kohtuuttomana ainakin, jos alle viiden vuoden palveluksessa olon perusteella irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen yhteismäärä ylittää 24 kuukauden palkan määrän. Eläkettä koskevaa sopimusta pidetään kohtuuttomana, jos sovittu eläkeikä on alhaisempi kuin 63 vuotta.

Erityisestä syystä valtio voi kuitenkin yksittäistapauksessa merkitä pääomalainan, vaikka 1―3 momentissa mainitut ehdot eivät täyttyisikään.

Ylimpiä toimihenkilöitä ovat toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä muut henkilöt, jotka tosiasiassa johtavat liikkeeseenlaskijan liiketoimintaa, kuten liikkeeseenlaskijan keskeistä liiketoiminta-aluetta johtava henkilö.

Liikkeeseenlaskijan on lisäksi sitouduttava siihen, että jos pääomalainan voimassa ollessa ylimmän johdon palkkausta tarkistetaan tai liikkeeseenlaskija muutoin toimii vastoin sitoumustaan, liikkeeseenlaskija maksaa valtiolle täysimääräisesti sen, mitä se sitoumuksen vastaisella menettelyllään on maksanut tai suorittanut ylimpään johtoonsa kuuluvalle.

Liikkeeseenlaskijan on sitouduttava ylläpitämään kotitalouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitushuoltoa. Liikkeeseenlaskijan pitää lisäksi sitoutua julkistamaan rahoitushuoltoa koskevia tietoja valtiovarainministeriön määräämällä tavalla.

Pääomalainan ehtoja voidaan muuttaa valtiovarainministeriön ja liikkeeseenlaskijan yhteisellä sopimuksella edellyttäen, että ehtojen muutos ei muuta pääomalainan luonnetta. Valtiovarainministeriön on ennen muutoksesta sopimista pyydettävä Finanssivalvonnan lausunto.

Jos luottolaitostoiminnasta annettua lakia tai muuta talletuspankkeihin sovellettavaa lakia muutetaan pääomalainaa tai siihen rinnastettavaa sijoitusta koskevilta osin, valtiolla ja pääomalainan liikkeeseenlaskijalla on oikeus vaatia pääomalainan ehtojen muuttamista vastaavasti.

Pääomalainaan liittyvät mahdolliset valtion ja liikkeeseenlaskijan väliset riidat ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) mukaisesti.

Liikkeeseenlaskijan on ilmoitettava pääomalainan pääoman tai osan siitä takaisin lunastamisesta Valtiokonttorille viimeistään kaksi pankkipäivää ennen lunastusta.

Pääoman tai sen osan takaisinlunastus tapahtuu pääomalainasta annettuun todistukseen tehtävää kuittausta vastaan. Ilmoitukseen on liitettävä Finanssivalvonnan pääomalainan takaisinlunastamista koskeva lupa.

Liikkeeseenlaskijan on ilmoitettava Valtiokonttorille koron maksusta tai sen maksamatta jättämisestä viimeistään kunkin korkojakson päättymistä seuraavan tilinpäätöksen vahvistamispäivänä. Pääoman lunastushinta tai korko maksetaan Valtiokonttorin osoittamalle tilille.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 30 päivään huhtikuuta 2010.

Asetusta sovelletaan sen voimassaolon jälkeenkin sellaisen pääomalainan ehtoihin, joka on laskettu liikkeeseen asetuksen voimassa ollessa, kunnes liikkeeseenlaskija on lunastanut pääomalainan pääoman kokonaisuudessaan takaisin tai pääomalaina muutoin on lakannut olemasta voimassa.