759/2008

Tätä asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksettavaan sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettuun tukeen, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki , ja sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaukseen, jäljempänä rakennemuutoskorvaus .

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tukilain 10 c―10 g §:ssä säädetty tuotannosta irrotettu tuki ja rakennemuutoskorvaus otetaan käyttöön tukivuonna 2009 tukialueilla A ja B. Tukialueet on määritelty liitteessä 1.

Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä voidaan hakemuksesta vahvistaa, jos hakijan maatilan talouskeskus sijaitsee tukeen oikeuttavalla tukialueella ja hakijalle on maksettu sika- ja siipikarjatalouden kansallista tukea Etelä-Suomen kansallisena tukena tukilain 10 c §:n mukaisesti tai hakija on oikeutettu tukilain 10 d §:n mukaisesti viitemäärän korotukseen tukeen oikeuttavalla alueella tehdyn tuotantorakennusinvestoinnin, tuotantorakennuksen vuokrauksen tai hakijan hallintaan palaavan vuokratun tuotantorakennuksen perusteella.

Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä muodostetaan kertomalla tukilain 10 c ja 10 d §:ssä tarkoitettu eläinyksikkömäärä muuntokertoimilla.

Tukialueilla A ja B muuntokertoimet ovat seuraavat:

Tukialueiden A- ja B ulkosaaristossa muuntokertoimet ovat seuraavat:

Manner-Ahvenanmaalla muuntokertoimet ovat seuraavat:

Tukilain 10 d §:ssä säädettyä laskennallista eläinyksikkömäärää määritettäessä laskentaperusteena käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena toimineiden rakennussuunnitelmien mukaisesti rakennetun tuotantorakennuksen sisäpinta-alaa. Pinta-alassa ei oteta huomioon:

Jos tukilain 10 d §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa rakennuksen pohjapiirustuksia ei ole käytettävissä, tukikelpoinen pinta-ala on selvitettävä paikalla tehtävällä mittaustoimituksella.

Tukikelpoinen pinta-ala lasketaan täysien neliömetrien tarkkuudella käyttäen liitteessä 2 olevaa rakennuksen käyttömuotojen mukaista eläinlajikohtaista jaottelua.

Viitemäärän korotuksessa käytettävä eläinyksikkömäärä muodostetaan kertomalla korotukseen oikeuttava tukikelpoinen tuotantorakennuksen sisäpinta-ala liitteen 2 mukaisella eläinmäärällä ja muuntamalla saatu eläinmäärä eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinryhmäkohtaisella eläinyksikkökertoimella. Näin saatuun eläinyksikkömäärään sovelletaan 4 §:n muuntokerrointa.

Hanhilla, ankoilla, teurastetuilla sorsilla ja teurastetuilla fasaaneilla viitemäärän korotusperusteena voidaan käyttää hakijan esittämää luotettavana pidettävää arviota eläinyksikkömäärästä, joka vuoden 2007 Etelä-Suomen kansallisen tuen määräytymisperusteiden mukaan olisi jatkuvassa tuotannossa normaalia tuotantotapaa noudattaen ollut oikeutettu kansalliseen tukeen. Näin saatuun eläinyksikkömäärään sovelletaan 4 §:n muuntokerrointa.

Jos selvitystä eläinyksikkömäärästä ei voida pitää luotettavana, kyseisen eläinryhmän viitemäärän korotus voidaan jättää kokonaan tai osittain vahvistamatta.

Viitemäärän korotusta haettaessa hakijan on toimitettava selvitys korotuksen perusteena olevassa tuotantorakennuksessa tai sen osassa tuotetusta eläinyksikkömäärästä, jolle on maksettu vuoden 2006 tai 2007 sika- ja siipikarjatalouden kansallista tukea tukilain 10 c §:n mukaisesti.

Jos tukilain 10 d §:n mukainen laskennallinen eläinyksikkömäärä on pienempi kuin 10 c §:n perusteella huomioitu rakennuksessa tuotettu todellinen eläinyksikkömäärä, käytetään viitemäärää muodostettaessa todellista eläinyksikkömäärää.

Laskennallisen eläinyksikkömäärän perusteeksi hyväksyttävien tuotantotilojen ja niiden mitoituksen tulee täyttää kullekin eläinlajille säädetyt vähimmäispinta-alaa ja tilojen varustelutasoa koskevat säännökset. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys näiden säännösten asettamien vaatimusten täyttymisestä.

Viitemäärää voidaan korottaa enintään sillä enimmäiseläinmäärällä, joka vastaa rakennuslupaan sisältyneiden rakennussuunnitelmien mahdollistamaa eläinmäärää.

Viitemäärän korottamisen jälkeinen enimmäiseläinmäärä ei saa ylittää ympäristöluvan sallimaa määrää.

Jos hakijalle on määrätty viranomaiskielto, joka rajoittaa tilalla pidettävää enimmäiseläinmäärää, korotus voidaan myöntää enintään tähän määrään.

Edellä 1-3 momentissa säädettyä kalkkunoiden ja lihasikojen enimmäiseläinmäärää laskettaessa on otettava huomioon kiertonopeus liitteen 2 mukaisesti.

Jos viitemäärän korottamisen perusteena ollutta tukilain 10 d §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tuotantorakennusta koskeva vuokrasopimus on purkautunut tai irtisanotaan ennen viitemäärän vahvistamista, viitemäärän korotusta ei vahvisteta tältä osin.

Jos viitemäärän korottamisen perusteena ollut tukilain 10 d §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tuotantorakennusta koskeva vuokrasopimus purkautuu tai irtisanotaan ennen viiden kalenterivuoden täyttymistä vuokrasopimuksen alkamisesta lukien, lakkautetaan myönnetty viitemäärän korotus.

Maatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta tukivuonna luonnonhaittakorvauksen viimeisenä hakupäivänä, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.

Edellytyksenä on lisäksi, että tilan eläintiheys on:

Eläintiheyttä laskettaessa käytetään tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää ja tukivuoden tukikelpoisia hehtaareja.

Nautojen eläinyksikkömäärä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään kuuden kuukauden ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Muiden eläinten eläinyksikkömäärä on tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärä laskettuna seuraavissa säädöksissä olevien laskentaperusteiden mukaisesti:

Viljelijän vaatimuksesta voidaan käyttää valvonnassa todettua eläinmäärää.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella.

Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan hakijan vaatimuksesta ottaa huomioon maatilan eläinyksikkömäärää laskettaessa, jos yritys ei ole hakenut tuotannosta irrotettua tukea tai rakennemuutoskorvausta ja jos avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä määräysvalta on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset tai osakeyhtiössä määräysvalta on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset.

Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan tässä asetuksessa osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Määräysvaltaa koskevan edellytyksen on täytyttävä viimeistään tukivuotta edeltävänä vuonna luonnonhaittakorvauksen viimeisenä hakupäivästä alkaen.

Määräysvallan muutoksesta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tukilain 16 a §:ssä säädetyllä tavalla, jos määräysvaltaa koskeva edellytys ei enää täyty. Määräysvaltaa koskevan muutoksen jälkeen kertyviä eläinyksiköitä ei oteta huomioon tilan eläinmäärää laskettaessa.

Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea hyväksi vain yhdelle tilalle, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden aikana.

Jos tilojen yhdistymistilanteessa koko tilan hallintaoikeuden siirto tapahtuu ennen viitemäärän vahvistamista ja tilan entinen ja uusi haltija hakevat vahvistettavaksi viitemäärää, hakemukset yhdistetään ja niitä käsitellään yhtenä hakemuksena. Viitemäärä vahvistetaan silloin tilan uudelle haltijalle.

Jos tila on sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jaettu ennen viitemäärän vahvistamista kahdeksi tai useammaksi tilaksi, uusien tilojen haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista jaetuille tiloille hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajien lukumäärien mukaisin tasaosuuksin.

Tilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallintaoikeuden siirto toimittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Maaseutuviraston vahvistama lomake koko tilan hallintaoikeuden siirrosta sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta tai muista vastaavista selvityksistä.

Jos koko tilan hallinnansiirto perustuu vuokrasopimukseen, viitemäärä voidaan siirtää ainoastaan, jos vuokrasopimus on maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettu rakennetun viljelmän vuokra ja vuokranantajalle ei ole vuokrasopimuksella jätetty hallintaan muuta kuin tukilain 10 f §:n 2 momentissa tarkoitetut rakennukset ja peltoalue. Vuokrasopimuksen kestoajan on lisäksi oltava vähintään viisi kalenterivuotta vuokrasopimuksen alkamisesta lukien.

Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää vain tukialueella A tai B sijaitsevan maatilan haltijalle.

Jos kaksi tilaa yhdistyy yhdeksi uudeksi tilaksi, tilan uusi haltija voi hakea uuden tilan yhteisen viitemäärän vahvistamista. Viitemäärä lakkautetaan tilalta, jonka toiminta yhdistymistilanteessa päättyy.

Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan yhdistää vain tukialueelle A tai B myönnetyn viitemäärän kanssa.

Jos tila jaetaan viitemäärän vahvistamisen jälkeen kahdeksi tai useammaksi tilaksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, uusien tilojen uudet haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajakohtaisin tasaosuuksin.

Uuden tilan haltijan osalta viitemäärän määräytymisessä laskettava uuden tilan hallinnassa oleva eläinmäärä otetaan kyseisen hakijan tuen määräytymisperusteena huomioon hallinnonsiirtopäivästä alkaen. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella.

Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan jakaa vain tukialueelle A tai B sijaitsevien tilanosien haltijoille.

Jos hakija hakee viitemäärän vahvistamista valvonnan kohteena olevan eläinyksikkömäärän perusteella, viitemäärä voidaan vahvistaa vain siltä osin kuin valvonta on loppuunsaatettu.

Rakennemuutoskorvaus voidaan myöntää hakemuksen perusteella tukivuosiksi 2009 ja 2010 tai tukivuosiksi 2010 ja 2011. Rakennemuutoskorvauksen maksamisen edellytykset ratkaistaan erikseen kumpanakin vuonna.

Hakijan katsotaan harjoittavan maataloutta, jos hän harjoittaa tukilain 2 §:n 14 kohdassa tarkoitettua toimintaa tukivuoden ajan tai hän täyttää tukilain 9 §:n 2 momentin 1 kohdan vaatimuksen tukivuoden 30 päivään syyskuuta asti.

Jos hakijan todetaan luopuneen tukilain tarkoittamasta maatalouden harjoittamisesta, rakennemuutoskorvausta ei myönnetä kyseiseltä tukivuodelta eikä sitä seuraavalta tukivuodelta.

Rakennemuutoskorvausta ei voida myöntää, jos hakija:

Jos hakijalle siirtyy koko tilan hallintaoikeuden siirtona viitemäärä rakennemuutoskorvauksen myöntämisen jälkeen, viitemääriä ei yhdistetä.

Jos sukupolvenvaihdos tapahtuu ennen kuin rakennemuutoskorvausta on miltään osin maksettu, rakennemuutoskorvaus voidaan vahvistaa ja myöntää tilan uudelle haltijalle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.