Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 128/2006
- Original publication
- Booklet 21/2006 (Published 23.2.2006)
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun lain (1184/2005) nojalla:
1 lukuSoveltamisala
1 §
Tässä asetuksessa säädetään asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetussa laissa (1184/2005), jäljempänä korjausavustuslaki, tarkoitettujen avustusten käyttötarkoituksista, hakumenettelystä, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.
2 lukuAvustus vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen
2 §
Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoitukseen myönnettäessä, kun harkitaan lain 5 §:n 1 momentin mukaisesti avustuksenhakijaruokakunnan sosiaalista asemaa, otetaan huomioon ruokakunnan jäsenen korkea ikä tai vammaisuus. Asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yhden henkilön tulee olla 65-vuotias tai tätä vanhempi taikka henkilö, jolla vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.
3 §
Ruokakunnan tuloja voidaan pitää vähäisinä, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät yhteenlaskettuina ylitä seuraavia tulorajoja:
Henkilöluku | 1 | 2 | 3 | 4 |
Tulot(brutto) €/kk | 1 070 | 1 785 | 2 385 | 3 040 |
Tuloiksi ei lueta asumistukea, asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja eikä omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 8 §:ssä tarkoitettua omaishoitoa koskevaan sopimukseen perustuvaa hoitopalkkiota.
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkeä, tulorajoja korotetaan 690 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.
4 §
Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, 3 §:n 1 momentin tulorajojen asemesta sovelletaan seuraavia tulorajoja:
Henkilöluku | 1 | 2 | 3 | 4 |
Tulot(brutto) €/kk | 1 340 | 2 230 | 2 980 | 3 800 |
Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus.
5 §
Varallisuutena otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakuntaan kuuluvien elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.
6 §
Jos avustus myönnetään sellaisen rakennuksen korjaamiseen, jossa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa, korjausavustuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asemassa olevia ruokakuntia tulee olla rakennuksessa pysyvästi asuvista ruokakunnista vähintään puolet.
7 §
Korjausavustuslain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi erityiseksi syyksi voidaan katsoa se, että ruokakuntaan kuuluva joutuisi ilman korjaustoimenpiteitä välittömästi muuttamaan pysyvästi pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Erityiseksi syyksi voidaan myös katsoa se, että ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani ja ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen tavanomaista avustusta korkeamman avustuksen myöntäminen on erityisen tarpeellista.
3 lukuAvustus kiinteistökohtaisen talousjätevesijärjestelmän parantamiseen
8 §
Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös liittymismaksuihin liityttäessä yhteiseen viemäriin vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella.
9 §
Ruokakunnan tulot ovat korjausavustuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäiset, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät yhteenlaskettuina ylitä seuraavia tulorajoja:
Henkilöluku | 1 | 2 | 3 | 4 |
Tulot(brutto) €/kk | 1 260 | 2 145 | 2 810 | 3 495 |
Tuloiksi ei lueta 3 §:n 2 momentissa mainittuja etuuksia tai tuloja.
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkeä, tulorajoja korotetaan 760 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.
10 §
Varallisuus arvioidaan siten kuin 5 §:ssä säädetään.
4 lukuAvustus terveyshaitan poistamiseen
11 §
Harkittaessa avustuksen myöntämistä korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen lain 5 §:n 2 momentin mukaisina tuloina otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät tulot kuukaudessa vähennettyinä ennakkoperintänä perityillä veroilla sekä veron luonteisilla maksuilla. Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea, asumistukiasetuksen 1 §:ssä mainittuja tuloja eikä omaishoidon tuesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua omaishoitoa koskevaan sopimukseen perustuvaa hoitopalkkiota.
Ruokakunnan menoksi kuukaudessa katsotaan meno, joka määräytyy ruokakunnan jäsentä kohden seuraavasti:
yksin asuva tai yksinhuoltaja 600 euroa;
muu 18 vuotta täyttänyt henkilö 500 euroa; sekä
alle 18-vuotias henkilö 450 euroa.
Menoina otetaan lisäksi huomioon lainanhoito-, asumis-, työmatka-, päivähoito-, sairauskulut ja elatusmaksut sekä niihin rinnastettavat merkittävät, toistuvat menot.
Varallisuus arvioidaan siten kuin 5 §:ssä säädetään.
Muina ruokakunnan olosuhteisiin vaikuttavina seikkoina voidaan ottaa huomioon ruokakunnan jäsenten heikentynyt terveydentila, terveydentilaa vaarantavat seikat sekä näihin rinnastettavat muut haitalliset olosuhteet.
12 §
Kun avustusta myönnetään asunnon korjaamiseksi, tulee terveyshaitan poistamisesta aiheutuvien arvioitujen korjauskustannusten olla vähintään 7 000 euroa.
Kun avustusta myönnetään asunnon rakentamiseksi tai hankkimiseksi, rakennus- tai hankintakustannuksista hyväksytään avustettaviksi enintään 1 200 euroa asuinneliömetriä kohden, kuitenkin yhteensä enintään 120 000 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kolme henkeä, avustettavien kustannusten enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 12 000 euroa kutakin lisähenkilöä kohden kuitenkin siten, että kustannusten enimmäismäärä voi tällöin olla yhteensä enintään 180 000 euroa.
Jos rakennettava tai hankittava asunto sijaitsee Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa taikka Vantaalla, hyväksytään avustettaviksi kustannuksiksi kuitenkin enintään 1 300 euroa asuinneliömetriä kohden, kuitenkin yhteensä enintään 130 000 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kolme henkeä, avustettavien kustannusten enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 13 000 euroa kutakin lisähenkilöä kohden kuitenkin siten, että kustannusten enimmäismäärä voi tällöin olla yhteensä enintään 195 000 euroa.
5 lukuAvustus hissiin ja liikkumisesteen poistamiseen
13 §
Korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna liikuntaesteen poistamisena pidetään hissien asentamisen lisäksi hissien korjausta ja muita korjaustoimenpiteitä, joilla tehdään mahdolliseksi liikkumisesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai asuntojen yhteistiloihin.
6 lukuAvustukset suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi
14 §
Korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun kuntoarvion tason tulee vastata alalla sovittua hyvää tasoa ja sen tulee sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arviointi tekniseltä ja laajennetusti energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.
15 §
Avustusta voidaan myöntää betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimuskustannuksiin.
16 §
Asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää avustusta, jos huoltokirja koskee koko rakennusta, siihen sisältyy sekä kunnossapito- että huolto-osa ja sen taso vastaa alalla noudatettavaa hyvää tasoa.
17 §
Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun myönnettäessä tulee arvioitujen perusparannuskustannusten olla vähintään 50 euroa huoneistoalan neliömetriä kohden tai kyseessä tulee olla hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.
7 lukuEnergia-avustukset
18 §
Korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla avustuksella voidaan tukea:
erillistä energiakatselmusta;
rakennuksen ulkovaipan korjausta:
ikkunoiden parantaminen kunnostamalla ne ja asentamalla lisälasit tai etuikkunat;
ikkunoiden uusiminen U-arvoltaan enintään 1,4 W/m 2 K ikkunoiksi;
edellä a tai b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten yhteydessä toteutettu parvekeovien parantaminen tai uusiminen U-arvoltaan enintään 0,7 W/m 2 K oviksi (umpiovet) tai U-arvoltaan enintään 1,4 W/m 2 K oviksi (ikkuna-aukolliset ovet);
ulkoseinän lisäeristäminen ulkopuolelta vähintään 50 millimetriä paksulla mineraalivillalla tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin;
yläpohjan yläpuolinen lisäeristäminen vähintään 150 millimetrin paksuisella mineraalivillalla tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin;
ilmanvaihtojärjestelmää:
ilmanvaihdon perussäätö (edellytetään tehtäväksi aina 2 kohdan a―d alakohdassa mainittujen toimenpiteiden jälkeen);
erillisten korvausilmaventtiilien ja poistoilmaventtiilien asentaminen silloin, kun se on tarpeen 2 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä;
ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen;
lämmitysjärjestelmää ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä:
liittyminen kauko- tai aluelämmitykseen;
kiinteistökohtaisen kaukolämmön lämmönjakokeskuksen uusiminen;
öljylämmityskattilan tai sen öljypolttimen uusiminen silloin, kun uusittu kattila on kattiloiden hyötysuhdevaatimuksista 22 päivänä joulukuuta 1997 annetun ympäristöministeriön määräyksen (Suomen rakentamismääräyskokoelma D7) mukaan energiatehokkuusmerkinnältään kolmen tähden kattila;
huonekohtaisen tai vesikiertoisen sähkölämmityksen muuttaminen maalämpöpumpulla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäksi; maalämpöpumpun tulee hyödyntää maaperän, kallioperän, pohjaveden tai pintavesistön lämpöä;
huonekohtaisen sähkölämmityksen täydentäminen ilmalämpöpumpulla;
lämmitysjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöisellä pellettikattilalla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäksi;
huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen;
lämmitysverkoston perussäätö ja tarvittaessa perussäädöstä aiheutuva patteri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen; perussäätö on tehtävä aina kohdan 2 alakohdassa a―d mainittujen avustettavien toimenpiteiden sekä kohdan 3 alakohdassa c mainitun toimenpiteen yhteydessä; sekä
käyttöveden aurinkolämmityksen lisääminen sähkö- tai öljylämmitysjärjestelmään.
19 §
Korjausavustuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetut enimmäiseuromäärät ovat:
18 §:n 1 kohdassa mainitun toimenpiteen osalta 720 euroa, kun asuinrakennuksen huoneistoala on alle 1 000 m 2 , 960 euroa, kun mainittu ala on 1 000―3 000 m 2 ja 1 360 euroa, kun mainittu ala on yli 3 000 m 2 ;
mainitun pykälän 2 kohdan a alakohdassa 15 euroa/ikkuna-m 2 , b alakohdassa 30 euroa/ikkuna-m 2 , c alakohdassa 75 euroa/kappale, d alakohdassa lisäeristyksen paksuuden ollessa vähintään 50 mm tai muutoin toteutettu vastaava eristystason parantaminen 5 euroa/seinä-m 2 ja lisäeristyksen paksuuden ollessa vähintään 100 mm tai muutoin toteutettu vastaava eristystason parantaminen 10 euroa/seinä-m 2 sekä e alakohdassa 1 euro/yläpohja-m 2 .
20 §
Korjausavustuslain 6 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuksi erityiseksi syyksi voidaan katsoa se, että avustuksensaaja on sitoutunut pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan ja seurantaan liittymällä valtakunnalliseen alaa koskevaan energiansäästösopimukseen. Tällöin sovelletaan seuraavia avustuksen enimmäiseuromääriä:
18 §:n 1 kohdassa mainitun toimenpiteen osalta 900 euroa, kun asuinrakennuksen huoneistoala on alle 1 000 m 2 , 1 200 euroa, kun mainittu ala on 1 000―3 000 m 2 ja 1 700 euroa, kun mainittu ala on yli 3 000 m 2 ;
mainitun pykälän 2 kohdan a alakohdassa 20 euroa/ikkunam 2 , b alakohdassa 40 euroa/ikkuna-m 2 , c alakohdassa 110 euroa/kappale, d alakohdassa lisäeristyksen paksuuden ollessa vähintään 50 mm 8 euroa/seinä-m 2 ja lisäeristyksen paksuuden ollessa vähintään 100 mm 15 euroa/seinä-m 2 sekä e alakohdassa 1 euro 50 senttiä/yläpohja-m 2 .
21 §
Korjausavustuslain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisilla uusiutuvan energian käyttöönottoa tukevilla toimilla tarkoitetaan lämmitysjärjestelmän muuttamista vähäpäästöisellä pellettikattilalla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäksi sekä käyttöveden aurinkolämmityksen lisäämistä sähkö- ja öljylämmitysjärjestelmään.
22 §
Edellä 18 §:n 2―4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden avustaminen edellyttää, että toimenpide perustuu energiakatselmukseen tai muuhun hyväksyttävään energiataloudelliseen tarkasteluun. Mainittu edellytys ei kuitenkaan koske 18 §:n 3 kohdan a alakohdassa eikä 4 kohdan h alakohdassa mainittuja toimenpiteitä.
23 §
Edellä 18 §:ssä tarkoitettua avustusta myönnetään vain sellaisten asuinrakennusten korjaamiseen, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Kunnille, kuntayhtymille tai muille yhteisöille voidaan myöntää avustusta myös silloin, kun samassa korjaushankkeessa korjattavissa asuinrakennuksissa on yhteensä vähintään kolme asuinhuoneistoa.
8 lukuMuut säännökset
24 §
Korjattaessa tai rakennettaessa asunto voidaan korjausavustuslain 7 §:n tarkoitettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää töiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset, vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöön liittymismaksu sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta omasta työstä tai vastikkeetta tehdystä työstä. Hankittaessa asunto voidaan hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää asunnon hankintahinta.
25 §
Korjausavustuslain 9 §:ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen maksaa hakemuksesta avustuksen jälkikäteen työn edistymisen ja toteutuneiden kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä avustuspäätöksen mukaisesti. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on tarpeellista avustuksensaajan maksukyky huomioon ottaen.
Jos valtionapuviranomainen on kunta, Valtion asuntorahasto maksaa avustusvarat kunnan tilille edelleen avustuksensaajalle suoritettaviksi.
26 §
Valtion asuntorahasto päättää avustusten hakuajat sekä vahvistaa hakulomakkeiden kaavat.
27 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2006.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2006
Ministeri Hannes ManninenYlitarkastaja Ulla-Maija Sirviö