Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen kohdentamisesta vuonna 2007
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 1167/2006
- Original publication
- Booklet 174/2006 (Published 20.12.2006)
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 7 §:n 1 ja 2 momentin sekä 64 §:n 2 ja 3 momentin, sellaisena kuin niistä ovat 64 §:n 2 ja 3 momentti laissa 44/2000, nojalla:
1 lukuYleistä
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään valtion vuoden 2007 talousarvion momentin 30.20.49 myöntämisvaltuuden ja määrärahan sekä maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2007 käyttösuunnitelmassa osoitettavien varojen käyttämisestä myönnettäessä ja maksettaessa tukea 2 momentin mukaisiin tarkoituksiin.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja varoja voidaan käyttää myönnettäessä tukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki, 10 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan sekä 16, 17, 21, 22 ja 32 §:n nojalla maatilatalouden rakenteen kehittämiseen.
Tätä asetusta sovelletaan maksettaessa tukea, joka on myönnetty tämän asetuksen nojalla, riippumatta siitä, minkä vuoden määrärahasta tuki maksetaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista varoista ei myönnetä tukea kalastusta koskeviin hankkeisiin.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
korkotukilainalla rahoituslain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua luottolaitoksen myöntämää lainaa, jonka koron alentamiseksi maksetaan tukea valtion talousarvion momentin 30.20.49 määrärahasta;
tuella avustusta, korkotukilainan korkotukea ja valtiontakaukseen liittyvää tukea;
maaseutuyrityksellä rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua yritystä.
2 lukuMaatilainvestoinnit
3 §Tuensaajat
Mitä tässä luvussa säädetään maatilalla toteutettavasta investoinnista ja maatilaa koskevista edellytyksistä, sovelletaan myös rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman maaseutuyrityksen yhteisiin investointeihin sekä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 11 §:n 3 momentin 2, 3 ja 3 a kohdassa tarkoitettuihin investointeihin.
4 §Tuettavat kohteet
Tukea voidaan myöntää tässä asetuksessa säädetyin tavoin:
sellaiseen kotieläinrakennusten uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, joka liittyy:
lypsykarjatalouteen;
lihakarjatalouteen;
sikatalouteen;
lammastalouteen;
vuohitalouteen;
kalkkunantuotantoon;
broilerintuotantoon; tai
kananmunien tuotantoon lattia- ja kerrosritiläkanaloissa
perinteisten kanahäkkien korvaamiseen virikehäkeillä;
rehu- ja tuotevarastojen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä kotieläinten jaloittelutarhoja koskeviin investointeihin;
viljan tai heinän kuivaamiseen tarkoitettujen lämminilma- ja kylmäilmakuivureiden rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, siirrettävien viljankuivureiden hankintaan ja kaasutiiviiden viljavarastojen rakentamiseen;
salaojitukseen;
maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden hankintaan;
jalostuslampaiden ja jalostusnautojen hankintaan;
puutarhatalouden investointeihin;
hevostalouden investointeihin;
turkistarhaukseen liittyviin investointeihin;
mehiläistalouden investointeihin;
maatilojen lämpökeskusinvestointeihin;
työympäristön parantamista koskeviin investointeihin; sekä
kuolleitten eläinten varastointia ja polttolaitoksia koskeviin investointeihin.
5 §Rakennusten hankinta
Edellä 4 §:n 1―4 ja 8―11 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää hakijan vuokraamalla alueella olevan rakennuksen hankkimiseen, jos hankinta on taloudellisesti edullisempaa kuin vastaavan rakennuksen rakentaminen tai peruskorjaaminen ja hankittava rakennus on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan. Tarkoitukseen voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia ja siihen liittyvää korkotukea enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä hankintakustannuksista. Lainaan sovelletaan, mitä rakentamiseen myönnettävän lainan ehdoista säädetään, kuitenkin niin, että lainaa nostettaessa on esitettävä rakennuksen kauppakirja ja selvitys kauppahinnan maksamisesta.
6 §Investoinnit eläinten ja maitokiintiöiden hankintaan
Tukea ei myönnetä maitokiintiöiden eikä 2 momentissa säädetyin poikkeuksin eläinten hankintaan.
Tukea voidaan kuitenkin myöntää jalostuslampaiden ja jalostusnautojen hankintaan siten kuin 13―15 §:ssä säädetään.
7 §Lypsykarjatalous
Tukea voidaan myöntää 4 §:n 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun lypsykarjatalouden rakentamisinvestointiin, jos maatilalle, jota hakemus koskee, on tukea myönnettäessä vahvistettu Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) 4 §:ssä tarkoitetuksi maidon viitemääräksi vähintään määrä, joka vastaa maatilalla investoinnin toteuttamisen jälkeen olevien eläinpaikkojen perusteella laskettuna 8 100 litraa lypsylehmäpaikkaa kohden. Jos maatilalla on investoinnin jälkeen edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa viitemäärän mukaisen enimmäiseläinpaikkamäärän osuutta maatilan lypsylehmäpaikoista.
Tukea rakennuksen peruskorjaamiseen ei myönnetä, jos lypsylehmäpaikkojen määrä 1 momentissa tarkoitetulla maatilalla on pienempi kuin 12.
Maitohuoneiden pesuveden puhdistusjärjestelmän rakentamiseen voidaan myöntää tukea, jos pääosan puhdistusjärjestelmän käytöstä voidaan osoittaa johtuvan maitohuoneen pesuvedestä. Investointituen perustana olevana kustannuksena pidetään enintään 6 000 euron määrää. Tukea myönnetään vain maitohuoneen pesuvedestä johtuvaa käyttöä vastaavaan osaan tuettavasta investointikustannuksesta. Tukea ei myönnetä, jos tilalla on ennestään riittävä määrä varastointitilaa maitohuoneen pesuvedelle.
Mitä 1―3 momentissa säädetään, sovelletaan myös yhtä useampaa maatilaa koskevaan hakemukseen.
8 §Sikatalous
Edellä 4 §:n 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tukea sikatalouden rakentamisinvestointiin voidaan myöntää sellaista maatilaa varten, jolla investoinnin jälkeen on enintään 6 000 paikkaa alle 35 kiloa painaville vieroitetuille porsaille, 3 000 lihasikapaikkaa taikka 400 emakkopaikkaa ja niitä vastaava määrä paikkoja alle 35 kilon painoisille vieroitetuille porsaille tai 600 emakkopaikkaa ilman paikkoja vieroitetuille porsaille.
Jos investointiin sisältyy sekä paikkoja vieroitetuille porsaille että emakoille, katsotaan vieroitettujen porsaiden paikkojen sisältyvän emakkopaikkoihin. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että emakkopaikkoja, yhden emakkopaikan katsotaan vastaavan 6,5 lihasikapaikkaa. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että paikkoja vieroitetuille porsaille, yhden lihasikapaikan katsotaan vastaavan 2,0 paikkaa vieroitetuille porsaille. Jos maatilalla investoinnin jälkeen on edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa edellä säädettyjen enimmäiseläinpaikkamäärien mukaista eläinpaikkojen osuutta koko rakentamisinvestoinnista.
Enimmäiseläinpaikkamäärässä on otettava huomioon maatilalla olevien eläinpaikkojen lisäksi tuen saajan, hänen puolisonsa ja alaikäisten lastensa omistusosuuden mukainen eläinpaikkamäärä muissa sikataloutta harjoittavissa yrityksissä. Jos tukea hakee yhteisö tai kaksi taikka useampi luonnollinen henkilö yhdessä kahden tai useamman maatilan yhteissikalaa varten, eläinpaikkamäärissä on lisäksi otettava huomioon hakijoiden tai osakkaiden maatilojen eläinpaikkamäärät.
Emakkorenkaan keskusyksikössä saa olla enintään 1 000 emakkopaikkaa. Sanottua enimmäismäärää sovelletaan 1―3 momentissa säädetyn estämättä myös sellaiseen emakkorenkaan keskusyksikköön, joka kuuluu yhdelle emakkorenkaan osakastilalle ja jossa pidetään emakkoja muulloin kuin porsimis- tai imetysaikana.
Edellä 4 momentissa emakkorenkaalla tarkoitetaan sellaista tuotannon järjestelyä, jossa emakot siirretään keskusyksiköstä osakastiloille porsitus- ja imetysajaksi tai jossa emakot porsitetaan emakkorenkaan keskusyksikössä ja pääosa porsaista siirretään osakastiloille kasvatettaviksi.
Tukea voidaan myöntää sellaiseen emakkosikalan rakentamishankkeeseen, jossa rakennettavat eläintilat ylittävät Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaiset voimassa olevat vähimmäisvaatimukset. Tukea myönnetään ainoastaan mainittujen vähimmäisvaatimusten ylittämisestä aiheutuviin lisäkustannuksiin. Tukea ei myönnetä tuotantokapasiteettia lisääviin investointeihin.
9 §Kananmunien tuotanto
Edellä 4 §:n 1 momentin 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää, jos on kysymys lattia- ja kerrosritiläkanaloiden rakentamisesta, laajentamisesta tai peruskorjaamisesta.
Edellä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää perinteisten kanahäkkien korvaamiseen eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä virikehäkeillä.
10 §Siirrettävien kuivureiden hankinta
Edellä 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetun siirrettävän viljankuivurin hankintaan tukitasoa tai tukimuotoa lukuun ottamatta sovelletaan, mitä muutoin koneen hankinnasta säädetään.
11 §Salaojitus
Edellä 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää:
pellon salaojittamiseen, salaojituksen täydentämiseen ja salaojituksen uusimiseen;
peltokuvioiden parantamiseksi tehtäviin avo-ojien putkituksiin;
salaojien toimivuuden varmistamiseksi tarpeellisiin pienpumppaamoinvestointeihin.
12 §Maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden hankinta
Tukea voidaan myöntää 4 §:n 6 kohdassa tarkoitettujen sadonkorjuukoneiden hankintaan vain, jos kone hankitaan yhteiskäyttöön siten, että konetta käytetään kahdella tai useammalla maatilalla maatilataloutta harjoitettaessa. Lisäksi tukea voidaan myöntää yhdellä maatilalla käytettävien koneiden ja laitteiden hankintaan siten kuin 10, 16 ja 17 §:ssä, 18 §:n 3 ja 4 momentissa, 19, 21 ja 22 §:ssä säädetään.
Koneen tai laitteen katsotaan tulevan yhteiskäyttöön, jos:
se hankitaan yhteisomistukseen taikka sen hankkii yhteisö tai osuuskunta osakkaidensa maatiloja varten;
sen hankkii viljelijä, jolla on työn suorittamista koskeva kirjallinen sopimus yhden tai useamman muun viljelijän kanssa; taikka
sen hankkii viljelijä, joka on sopinut vaihtotyöjärjestelystä yhden tai useamman sellaisen viljelijän kanssa, joka vastavuoroisesti suorittaa konetyötä hakijan maatilalla.
Hankittaessa kone tai laite 1 momentissa tarkoitetuin tavoin yhteiskäyttöön tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tukihakemuksessa tukea haetaan vähintään 9 000 euron investointiin, joka voi sisältää yhden tai useamman koneen tai laitteen hankinnan. Edellä 1 momentissa mainitun yhden tilan käyttöön tulevan koneen tai laitteen hankintaa ei tueta lukuun ottamatta sähköaggregaattien ja -generaattoreiden hankintaan, jos hankintahinta on pienempi kuin 5 000 euroa.
Tukea maatalouden sadonkorjuukoneiden hankintaan voidaan myöntää rahoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuille yrityksille, ei kuitenkaan perunan ja sokerijuurikkaan nostokoneiden eikä avomaan puutarhakasvien sadonkorjuukoneiden hankintaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei myönnetä maatalous- eikä metsätraktoreiden hankintaan. Tukea ei myöskään myönnetä puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.
13 §Jalostuslampaiden hankinta
Edellä 4 §:n 7 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää sellaisten jalostuslampaiden hankintaan, joiden avulla parannetaan erityisesti eläinkannan lihaksikkuutta.
Tukea voidaan myöntää:
sellaisten jalostuslampaiden hankintaan, joiden puhdasrotuisuus voidaan osoittaa virallisella polveutumistodistuksella;
sellaisten risteytysuuhien hankintaan, joiden isä tai emä on liharotuinen.
Tukea ei myönnetä sellaisen uuhen hankintaan, joka on karitsoinut enemmän kuin kolme kertaa.
Myönnettäessä tarkoitettua tukea pässien hankintaan tulee hakijalla olla vähintään 30 jalostukseen käytettävää uuhta tai sellaista uuhikaritsaa, joka on vuoden ikäinen viimeistään hakemuksen vireille tuloa seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä. Uuhia hankittaessa katraaseen tulee hankinnan jälkeen kuulua vähintään 50 jalostukseen käytettävää uuhta tai edellä tarkoitettua uuhikaritsaa.
Jalostuslampaan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että pässiä pidetään maatilalla vähintään puoli vuotta ja uuhta tai uuhikaritsaa vähintään yksi karitsoimiskerta sekä syntyvän karitsan imetyskausi.
Tukea uuhen tai uuhikaritsan hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen puolen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman uuhen tai uuhikaritsan pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että uuhen tai uuhikaritsan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista uuhta tai uuhikaritsaa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.
Tukikelpoinen hankintahinta on:
pässin osalta enintään 500 euroa;
alle vuoden ikäisen pässikaritsan osalta enintään 340 euroa;
uuhen osalta enintään 270 euroa;
alle vuoden ikäisen uuhikaritsan osalta enintään 240 euroa.
Tukea voidaan myöntää vain siihen osaan kauppahinnasta, joka ei ylitä 3 momentin 1, 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettua enimmäishintaa. Jos hankintahinta on tukikelpoista enimmäishintaa alempi, tuen perusteena pidetään hankintahintaa.
Hankittavan uuhen tai pässin polveutuminen on osoitettava vähintään kaksi sukupolvea taaksepäin. Eläinten tulee olla rekisteröitynä Suomessa hyväksytyn jalostusjärjestön virallisessa rekisterissä. Tuen myöntäminen Suomeen tuotavien eläinten hankintaan edellyttää, että eläimet rekisteröidään edellä tarkoitettuun rekisteriin.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa liharotuisella jalostuslampaalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia lampaita: Dala, Dorset, Oxford down, Rygja, Shropshire ja Texel.
14 §Lammastalouden terveysvalvontaohjelmien vaatimukset
Sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään, tuen myöntämisen edellytyksenä jalostuslampaiden hankintaan on, että myyjän Suomessa sijaitseva maatila täyttää sovellettaviksi tulevien terveysvalvontaohjelmien mukaiset vaatimukset. Terveysvalvontaohjelmilla tarkoitetaan tässä asetuksessa Scrapie-valvontaohjelmaa ja Maedivisna-vastustamisohjelmaa. Jos uuhia tai kuttuja on vähemmän kuin 40, Scrapie-valvontaohjelmaan kuulumista ei kuitenkaan edellytetä. Sen sijaan Maedivisna-vastustamisohjelmassa tilalla on oltava status M3.
15 §Jalostusnautojen hankinta
Tukea 4 §:n 7 kohdassa tarkoitettuun emolehmätalouteen perustuvassa naudanlihantuotannossa tarvittavien jalostusnautojen hankintaan voidaan myöntää, jos:
sonni on liharotuinen, vähintään kymmenen kuukauden ikäinen sinä päivänä, jona kauppahinta tulee kokonaan maksetuksi, kantakirjaan kuuluva ja sen kokonaisjalostusarvo tai sen puuttuessa odotusarvo on vähintään +5;
naaraspuolinen jalostusnauta on liharotuinen, vähintään kuuden kuukauden ikäinen sinä päivänä, jona kauppahinta tulee kokonaan maksetuksi, ja enintään 3 kertaa poikinut tai vastaava risteytysnauta, jonka liharotuosuus on virallisen polveutumis- tai kantakirjatodistuksen mukaan vähintään 75 prosenttia.
Jos jalostusnauta hankitaan muualta kuin Suomesta, hakijan on osoitettava, että eläin täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Sonnin on täytettävä säädettyä jalostustasoa vastaava taso. Sen osoittamiseksi hakijan on tarvittaessa hankittava nautajalostuksen asiantuntijan lausunto.
Jalostusnaudan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuki myönnetään enintään yhden sonnin hankintaan kutakin alkavaa 15 emolehmää tai viimeistään toukokuun 31 päivänä vuoden täyttävää hiehoa kohti. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sonnia pidetään maatilalla vähintään yksi laidunkausi ja naaraspuolista eläintä vähintään yksi poikimiskerta sekä syntyvän vasikan imetyskausi.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tukea jalostusnautojen hankintaan liharotuisella jalostusnaudalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia nautoja: Aberdeen Angus, Blonde d'Aquitaine, Charolais, Dexter, Hereford, Highland Cattle, Limousin, Piemontese ja Simmental.
Tukea emolehmän tai hiehon hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman emolehmän tai hiehon pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että naaraspuolisen naudan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista emolehmää tai hiehoa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.
Tukikelpoinen hankintahinta on:
sonnin osalta enintään 2 500 euroa;
6―12 kuukautta vanhan hiehon osalta enintään 1 000 euroa;
yli 12 kuukautta vanhan hiehon sekä emolehmän osalta enintään 1 350 euroa.
Tukea voidaan myöntää vain siihen osaan kauppahinnasta, joka ei ylitä 7 momentin 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua enimmäishintaa. Jos hankintahinta on tukikelpoista enimmäishintaa alempi, tuen perusteena pidetään hankintahintaa.
16 §Puutarhatalous
Edellä 4 §:n 8 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää rakentamis-, laajentamis- ja peruskorjausinvestointeihin, jotka koskevat:
kasvihuoneita taikka muita kasvihuonetuotannossa tai avomaan puutarhataloudessa tarpeellisia tuotantotiloja;
varastoja;
kasvihuoneyritysten kasteluveden talteenotto- ja kierrätysjärjestelmiä ja niihin liittyviä vedenpuhdistusjärjestelmiä.
Kasvihuonetta voidaan pitää tukikelpoisena rakennuksena, jos siinä on betonisokkeli-, betonipilari- tai muu vastaava kiinteä perustus sekä lämmitysjärjestelmä ja se on katettu joko lasilla, kasvihuonekäyttöön tarkoitetulla kerroslevyllä tai kaksinkertaisella muovilla. Tukea voidaan myöntää myös kasvihuonetuotantoa palvelevien koneiden ja laitteiden hankintaan.
Avomaan puutarhatuotantoa palvelevien koneiden ja laitteiden hankintaan tukea voidaan myöntää vain, jos kyse on tuotteiden varastoinnissa, jäähdytyksessä, pakkaamisessa tai lajittelussa tarvittavien koneiden ja laitteiden, taimien esikasvatuksessa tarvittavien laitteiden, sadonkorjuukoneiden tai kiinteiden kastelulaitteiden hankinnasta.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua tukea ei kuitenkaan voida myöntää autojen, traktoreiden, kuormaajien, trukkien tai vastaavien koneiden tai laitteiden hankintaan.
Tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka koskevat taimitarhayritysten kasteluveden talteenotto- ja kierrätysjärjestelmiä ja niihin liittyviä vedenpuhdistusjärjestelmiä. Taimitarhayrityksillä tarkoitetaan koristepuiden ja -pensaiden, perennojen tai marja- ja hedelmäkasvien taimituotantoa harjoittavia yrityksiä.
17 §Hevostalous
Edellä 4 §:n 9 kohdassa tarkoitetaan hevostalouden investoinneilla hevosten kasvatuksessa tarpeellisia investointeja sekä investointeja, joiden pääasiallinen tarkoitus on edistää hevosten kasvatusta.
18 §Turkistarhaus
Edellä 4 §:n 10 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää varjotalojen, eläinhallien, rehunsäilytystilojen ja lantaloiden rakentamiseen, peruskorjaukseen ja laajentamiseen sekä tarhan ympäröimiseen sellaisella aidalla, jolla voidaan estää eläinten pääsy tarhan ulkopuolelle.
Tukea voidaan myöntää myös rakentamisinvestointiin, joka johtuu siitä, että tarhaus ympäristönsuojelullisista syistä siirretään pohjavesialueelta uuteen paikkaan. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että tarhaus nykyisellä paikalla on viranomaisen päätöksen johdosta lopetettava. Avustusta voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä kustannuksista, joka vastaa aiemman turkistarhan tuotantokapasiteettia.
Lisäksi tukea voidaan myöntää investointiin, jossa minkkien ja kettujen häkit korvataan eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä suuremmilla häkeillä.
Tukea voidaan myöntää myös ympärivuotista juottojärjestelmää ja kahden tai useamman tarhan yhteislantalaa koskeviin rakentamisinvestointeihin sekä olemassa olevien varjotalojen varustamiseen vesitiiviillä alustalla.
19 §Mehiläistalous
Edellä 4 §:n 11 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää mehiläistaloudessa tarpeellisen pesäkaluston hankkimiseen, käsittelytilojen ja varastojen rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä hunajalinkojen ja muiden koneiden ja laitteiden hankintaan.
20 §Maatilan lämpökeskukset
Edellä 4 §:n 12 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää sellaisen lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, joka hyödyntää jätelämpöä, vesistön, ilman tai maaperän lämpöä, puuta tai muuta uusiutuvaa polttoainetta taikka aurinkoa. Lämmönlähdettä koskevaa rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta kasvihuonetuotantoa palvelevaan lämpökeskukseen. Jos lämpökeskus palvelee pelkästään tuotannollisia tarkoituksia, tuen määrä lasketaan samoin perustein kuin myönnettäessä tukea sitä tuotantorakennusta varten, joka käyttää eniten lämpökeskuksen tuottamasta lämmöstä.
Tukea ei voida myöntää biokaasulaitoksia koskeviin investointeihin.
21 §Sähköaggregaatin tai -generaattorin hankinta
Tukea voidaan myöntää 4 §:n 6 kohdan nojalla sähköaggregaatin tai -generaattorin hankinta- ja asennuskustannuksiin, jos laite hankitaan varasähköjärjestelmäksi maataloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi.
22 §Työympäristön parantaminen
Edellä 4 §:n 13 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää putkilypsykoneiden, säilörehunleikkureiden ja lannanpoistolaitteiden sekä rehunjakokoneiden ja -laitteiden, ei kuitenkaan pienkuormaajien eikä -traktoreiden hankintaan.
23 §Kuolleiden eläinten varastointi ja polttolaitokset
Edellä 4 §:n 14 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointiin, joka koskee kuolleitten nautojen, lampaiden, vuohien, sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten raatojen varastointia ja polttolaitoksia. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että investointi toteutetaan sellaisella alueella, jolta maa- ja metsätalousministeriö on eläintautilain (55/1980) nojalla määrännyt kyseisen eläinlajin raadot kerättäväksi.
24 §Maatilojen kehittämistuki
Tukea maaseutuyritysten kehittämiseen voidaan myöntää maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin:
90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankittaessa sellainen maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma, joka edellytetään liitettäväksi investointitukea tai nuoren viljelijän aloitustukea koskevaan hakemukseen, taikka maatilan tuotannon merkittävään laajentamiseen tai tuotantosuunnan muuttamiseen tähtäävä kehittämissuunnitelma, johon sisältyy maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma; kehittämissuunnitelmatuen edellytyksenä on tuen hakeminen sellaiseen investointiin, jota koskevan tukihakemuksen liitteeksi mainittu laskelma vaaditaan;
90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, kun on kysymys tuetun, 1 kohdassa tarkoitetun laskelman toteutumisen seurantaan liittyvän neuvontapalvelun hankkimisesta.
Tukea 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelman hankkimiseen voidaan myöntää enintään 400 euron ja kehittämissuunnitelman hankkimiseen enintään 1 500 euron kustannuksiin. Laskelman seurantaa voidaan tukea laskelmakauden aikana yhden kerran enintään 400 euron kustannuksia vastaavasti. Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman seurantatuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpide, jota koskevaa tukea varten laskelmaa on edellytetty, on kokonaisuudessaan toteutettu.
Tuen myöntämisen edellytyksenä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin on, että seurattavan laskelman hankintaa on tuettu. Tukea ei kuitenkaan myönnetä nuoren viljelijän aloitustukeen liittyvään kannattavuus- tai maksuvalmiuslaskelman seurantaan, jos aloitustukea on korotettu neuvontapalvelun käyttämisen ansiosta.
3 lukuMaan ja rakennetun kiinteistön hankinta
25 §Maatilatalouden tuettavat kohteet
Maa- ja metsätaloutta koskevaan maan- ja kiinteistönhankintaan voidaan myöntää ainoastaan lainaan liittyvää tukea. Tukea voidaan myöntää:
pelto- ja metsälisäalueen hankintaan;
maatilan tai sen osan hankintaan;
tuotantorakennuksen hankintaan maapohjineen;
yhteismetsäosuuden hankintaan maanhankinnan yhteydessä;
hakijan yksinomaiseen omistukseen jäävää maatilaa koskevan, osituksesta ja perinnönjaosta johtuvan lunastusosuuden maksamiseen maatilasta tai sen osasta;
hakijan yksinomaiseen omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuvan tasingon maksamiseen;
hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuvan lakiosan täydennyksen suorittamiseen, jos koko maatila jää hakijan omistukseen.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei saa myöntää vuokramaalla sijaitsevan tuotantorakennuksen hankintaan. Kyseiseen tarkoitukseen myönnettävään lainaan liittyvästä tuesta säädetään 5 §:ssä.
Tukea lisämaan hankintaan voidaan myöntää vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 8 400 euroa.
26 §Maan- ja kiinteistönhankinnan hyväksyttävät kustannukset
Tukikelpoiseen vastikkeeseen luetaan:
laina, jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen ja joka on myönnetty rahoituslain, maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990), maatilalain (188/1977) tai muun maaseutuelinkeinolain 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainsäädännön nojalla taikka vastaava valtion myyntihintasaaminen, joka on syntynyt edellä tarkoitetun lainsäädännön tai maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) nojalla;
muu luotto, joka kohdistuu hankittavaan tilaan ja jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen;
rahana myyjälle tai myyjän määräämille maksettava kauppahinta tai sen osa.
Ne 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut lainat ja myyntihintasaamiset, joita eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen (808/2000) 18 §:n nojalla ei voida siirtää hakijan vastattavaksi, on maksettava viimeistään tässä luvussa tarkoitettua lainaa nostettaessa. Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista lainoista on lainaa nostettaessa esitettävä tositteet siten, kuin edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.
27 §Maan- ja kiinteistönhankinnan enimmäiskustannukset
Tukea voidaan myöntää vain sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon tai metsämaan hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ei ylitä paikkakunnan käypää hintaa. Tällöin on otettava huomioon hankinnan kohteena olevan maa-alueen sijainti, koko, maan laatu, ojitus, etäisyys talouskeskuksesta ja muut niihin verrattavat alueen tuotannolliseen hyötyyn vaikuttavat seikat sekä rakennettua maata hankittaessa rakennusten sijainti, koko ja kunto.
Hakijan on esitettävä hankittavasta metsämaasta tehty ajantasainen metsätaloussuunnitelma tai muu luotettava arvio maapohjan ja puuston arvosta metsätaloudellisiin tarkoituksiin käytettynä.
28 §Maatalousmaan lainoituskelpoinen enimmäishinta
Huolimatta siitä, että maatalousmaasta maksettava vastike täyttää 26 ja 27 §:ssä säädetyt edellytykset, lainoituskelpoiseksi hankintahinnaksi ei lueta sitä osaa hankintahinnasta, joka ylittää seuraavat enimmäishinnat:
Työvoima- ja elinkeinokeskus | Lainoituskelpoinen enimmäishinta euroa/ha |
Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja VarsinaisSuomi | 6 000 |
Häme, Kaakkois-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa | 5 000 |
Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo | 3 500 |
Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi | 2 500 |
Jos samalla kaupalla hankittava alue sijaitsee kahden tai useamman työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, lainoituskelpoinen enimmäishinta ratkaistaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen perusteella, jonka alueella pääosa hankittavasta alueesta sijaitsee.
Lainaa ei saa myöntää siltä osin, kuin hankintahinta ylittää lainoituskelpoisen kauppahinnan.
4 lukuNuorten viljelijöiden aloitustuki
29 §Korkotukilainan määrä
Maatilan tai sen osan sekä maatalousirtaimiston hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
30 §Aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset
Mitä 26 ja 27 §:ssä säädetään maan- ja kiinteistönhankinnan hyväksyttävistä kustannuksista, koskee myös aloitustuen lainan korkoon liittyvänä tukena myönnettävää osuutta siltä osin, kuin laina myönnetään maanhankintaan.
Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään:
maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tuotantoeläinten hyväksyttäviä hankintakustannuksia;
maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tarpeellisten maatalouskoneiden ja laitteiden hankintakustannuksia siinä tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan.
5 lukuPerinneympäristön ja arvokkaiden rakennusten parantaminen
31 §Perinneympäristön vaaliminen
Perinneympäristöjen säilyttämiseksi voidaan myöntää tukea muun muassa tuuli- ja koskimyllyjen, kesänavettojen, aittojen, luhtien ja muiden perinteisten varastorakennusten, maisemallisesti arvokkaiden latojen, riuku- ja vitsasaitojen sekä venevajojen korjaamiseen ja parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös perinnemaiseman hoidossa tarvittaviin investointeihin ensimmäisenä vuonna perinneympäristön hoidon alkamisen jälkeen. Näihin investointeihin voivat sisältyä muun muassa aitaamiskustannukset. Tukea ei myönnetä, jos toimenpiteeseen on saatu muuta tukea tai jos sen suorittaminen on muun tuen, kuten maatalouden ympäristötuen, saamisen edellytys.
32 §Arvokkaiden rakennusten peruskorjaukset
Tukea voidaan myöntää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamiseen.
6 lukuAsumisen tukeminen
33 §Asuntorakentaminen
Rahoituslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maatilojen asunto-olojen parantamiseen.
7 lukuEräät tukikelpoisuuden rajoitukset
34 §Euroopan yhteisön määräykset tukikelpoisista kustannuksista
Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (EYVL C 28, 1.2.2000, s. 2) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Jos kysymys on muuhun tuotantoon kuin maatalouteen liittyvästä toiminnasta ja tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin, tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneen kolmen vuoden aikana vähämerkityksisen tuen ehdoin myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001 säädetään.
35 §Väliraha
Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan erotus.
36 §Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset
Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin:
arvonlisäveron osuuteen muuten hyväksyttävistä kustannuksista, ellei tuen hakija esitä verottajan antamaa hyväksyttävää selvitystä siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta;
hakijan itsensä suorittaman kuljetuksen kustannuksiin.
Valtiontakausta ei myönnetä lainoihin, jotka on tarkoitettu yrityksen käyttöpääomaksi.
37 §Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen
Tuen käyttämisestä tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä urakalla teettämiseen on voimassa, mitä julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä säädetään. Tuen saajan on esitettävä selvitys hankinnan toteuttamisesta mainitussa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla.
8 lukuInvestointien ja maanhankinnan tuen muoto ja enimmäismäärä
38 §Tuen muoto
Edellä 2, 5 ja 6 luvussa tarkoitettu tuki myönnetään avustuksena, korkotukilainan korkotukena tai valtiontakauksena taikka niiden yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 41―44 §:ssä säädetään.
Valtiontakaus voidaan myöntää samoihin kohteisiin kuin investointituki maanhankintaa, asuinrakentamista, perinneympäristön vaalimista ja kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamista lukuun ottamatta.
39 §Nuoret viljelijät
Nuorille viljelijöille voidaan 2 luvussa tarkoitettuihin maatilainvestointeihin myöntää korkeampaa tukea kuin muille viljelijöille siten kuin 40 §:ssä säädetään.
Nuoreksi viljelijäksi katsotaan alle 40-vuotias viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Tilanpidon aloittamisen ajankohtana pidetään maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä tarkoitettua aloittamisajankohtaa.
40 §Tuen enimmäismäärä
Tukea 2, 3, 5 ja 6 luvussa sekä 12 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin investointeihin ja maanhankintaan voidaan myöntää ottaen huomioon liitteen 1 mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot.
41 §Avustuksena myönnettävä tuki
Avustusta ei saa myöntää, jos se olisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 8 §:n 6 momentissa, 9 §:n 2 momentissa, 16 §:n 5 momentissa sekä 18 §:n 3 ja 4 momentissa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on jalostusnaudan tai -lampaan taikka sähköaggregaatin tai -generaattorin hankinnasta tai 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kehittämistoimenpiteestä, edellä mainittuja avustuksen vähimmäismääriä ei sovelleta.
Jos 2 tai 5 luvussa tarkoitetun investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 5 000 euroa, ei lainamuotoisen tuen osuutta saa myöntää.
42 §Korkotukilainana myönnettävä tuki
Sen estämättä, mitä 38 ja 41 §:ssä säädetään myönnettäessä tukea 25 §:ssä tarkoitettuun maanhankintaan tai 33 §:ssä tarkoitettuun asuntorakentamiseen, tukimuotona voidaan käyttää ainoastaan korkotukilainaan liittyvää korkotukea.
9 lukuErinäiset säännökset
43 §Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin 1 §:ssä tarkoitettuihin tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007.
Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja myöntämisvaltuuksia ja varoja voidaan lisäksi käyttää sellaisiin tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille aikaisintaan 3 päivänä huhtikuuta 2000 ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 soveltaen niitä säännöksiä, jotka olivat voimassa hakemuksen vireille tullessa.
Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2006
Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Hannu Porkola