Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 19 ja 22 §:n muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Original publication
- Booklet 125/2004 (Published 15.9.2004)
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
muutetaan maatalouden ympäristötuen erityistuista 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 647/2000 ) 19 ja 22 §, sellaisina kuin ne ovat 19 § osaksi asetuksissa 399/2002, 390/2003 ja 247/2004 ja 22 § osaksi asetuksissa 390/2003 ja 247/2004, seuraavasti:
19 §Sopimus lannan käytön tehostamisesta
Hakemuslomakkeella on ilmoitettava tiedot lantaa luovuttavista tahoista. Kunkin luovuttajan osalta on ilmoitettava luovuttajan nimi, tilatunnus, osoite sekä vastaanotettavat lantalajit ja määrät. Lisäksi on ilmoitettava lannan kuljetusetäisyys. Hakemukseen on liitettävä jäljennökset kaikista lannan luovutussopimuksista, joista on käytävä ilmi lannan luovuttaja sekä vuosittain luovutettava lantamäärä lantalajeittain.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosaston on sopimusta tehtäessä otettava huomioon, että kuljetusmatka luovuttavalta tilalta lantaa vastaanottavalle tilalle on kohtuullinen ja vuosittain vastaanotettava lantamäärä on sellainen, että se on mahdollista käyttää tilan peltojen lannoitteeksi ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Erityistuki maksetaan niille peltohehtaareille, joille vastaanotettua lantaa on levitetty vähintään kymmenen m 3 , turkiseläinten ja siipikarjan lantaa viisi m 3 , hehtaaria kohti.
Lannan käytössä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä, sekä muita lannan varastoinnista ja käytöstä annettuja säännöksiä. Vastaanotettu lanta on levitettävä pelloille kasvien lannoitteeksi ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannanlevitysmäärät on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Jos lantaa vastaanotetaan yhteislantalasta, lannan sisältämä typpi ja fosfori on laskettava mukaan ravinnemääriin kyseisestä lannasta tehdyn lanta-analyysin tietojen perusteella.
Sopimuksen tehnyt viljelijä ei saa luovuttaa omalla tilallaan syntyvää lantaa käytettäväksi tilan ulkopuolella eikä lantaa luovuttava viljelijä voi tehdä lannan käytön tehostamista koskevaa sopimusta. Sopimuksen tehneen osakeyhtiön, muun yhtiön tai muun vastaavan yhteisön osakas tai yhtiömies ei saa luovuttaa omalta tilaltaan lantaa yhteisölle. Jos viljelijä itse toimittaa lantaa yhteislantalaan, viljelijä ei voi tehdä sopimusta kyseisen lantalan lannan vastaanotosta. Jos viljelijä on osakas osakeyhtiössä, muussa yhtiössä tai muussa vastaavassa yhteisössä, hän ei voi tehdä sopimusta lannan käytön tehostamisesta kyseisen yhteisön luovuttamasta lannasta
Maatilalla tarkoitetaan tässä yhteydessä yhden tai useamman tuotantoyksikön muodostamaa kokonaisuutta, jota yksittäinen viljelijä hallitsee tai viljelijät hallitsevat muun muassa omistajana.
22 §Sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä
Sopimusalue voi olla peltoa tai peltoalueisiin välittömästi liittyvää muuta aluetta. Lisäksi viljely- ja karjatalouskäytön ulkopuolelle jääneet alueet voidaan hyväksyä sopimukseen, jos niillä on nähtävissä merkkejä aiemmasta laidunnuksesta tai muusta maatalouskäytöstä. Peltoon välittömästi liittyvät metsän reunavyöhykkeet ja niiden kunnostus ja hoito voidaan sisällyttää sopimukseen, mutta muussa tapauksessa sopimusta ei voi tehdä metsäalueille.
Viljelijän on erillisen suunnitelman mukaisesti ennallistettava tai hoidettava luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi arvioituja maatalousympäristön kohteita taikka tehtävä kumpiakin toimenpiteitä. Tällaisia kohteita ovat muun muassa uhanalaisten lajien esiintymispaikat, olemassa olevat tulvapellot, pienet kosteikot ja avo-ojat, pelloilla sijaitsevat metsäsaarekkeet sekä erilaiset pellon ja metsän väliset reunavyöhykkeet sekä peltoalueilla olevat lintujen ja muiden eläinten levähdys- ja ruokailualueet. Hanke voi käsittää myös esimerkiksi lintutornin ja sinne vievien polkujen perustamisen sopimusalueelle.
Suunnitelman on pääsääntöisesti oltava koko tilan tai merkittävän osan siitä kattava luonnonhoitosuunnitelma, jossa on selvitetty alueen arvokkaat ja kunnostamiskelpoiset kohteet sekä niiden hoitotavat.
Sopimusaluetta ei saa metsittää, lannoittaa eikä käsitellä torjunta-aineilla. Laidunnus on tapauskohtaisesti sallittua ja se tulee toteuttaa niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Toteutuksessa käytettävien kasvilajien on oltava alueelle tyypillisiä luonnonkasveja. Lintujen levähdys- ja ruokailualueilla voidaan kuitenkin viljellä tavanomaisia viljelykasveja.
Pellon ja metsän reunavyöhykkeen enimmäisleveys on 20 metriä. Pellolla sijaitseva metsäsaareke voi olla enintään 0,5 hehtaarin kokoinen.
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2004
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2004
Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Marketta Lehtonen