225/2004

Tämä laki koskee ulkomaisen rahastoyhtiön toimintaa Suomessa.

Ulkomainen rahastoyhtiö saa harjoittaa Suomessa kotivaltiossaan saamansa toimiluvan mukaisesti sijoitusrahastolain (48/1999) 5 §:ssä tarkoitettua toimintaa siten kuin tässä laissa säädetään. Ulkomainen rahastoyhtiö ei kuitenkaan saa perustaa Suomessa sijoitusrahastolaissa tarkoitettuja sijoitusrahastoja.

Sijoitusrahastolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa harjoittavaa ulkomaista rahastoyhtiötä koskee, mitä sijoituspalvelun ammattimaisesta tarjoamisesta ja arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetun arvopaperinvälittäjän velvollisuuksista laissa säädetään.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun ulkomaisen rahastoyhtiön sivuliikkeen jäsenyyttä sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa (579/1996) tarkoitetussa sijoittajien korvausrahastossa koskee soveltuvin osin, mitä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain (580/1996) 4 a, 4 b, 8 a, 8 b ja 13 a §:ssä säädetään.

Ulkomaisen rahastoyhtiön harjoittamaan yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinointiin Suomessa sovelletaan lisäksi, mitä sijoitusrahastolain 129―132 §:ssä säädetään.

Tätä lakia ei sovelleta ulkomaisen rahastoyhtiön harjoittamaan yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoimiseen, jos yhteissijoitusyrityksen osuuksia markkinoidaan ainoastaan sijoitusrahastolain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuille ammattimaisille sijoittajille.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa tapahtuvan toiminnan valvonnasta sekä Rahoitustarkastuksen oikeudesta antaa tietoja ulkomaiselle, Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle säädetään laissa Rahoitustarkastuksesta (587/2003).

Ennen kuin ulkomainen rahastoyhtiö voi perustaa sivuliikkeen Suomeen, Rahoitustarkastuksen on saatava rahastoyhtiölle toimiluvan myöntäneen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalta valvontaviranomaiselta sivuliikkeen perustamista koskeva ilmoitus, jossa on oltava riittävät tiedot sivuliikkeen harjoitettavaksi aiotusta toiminnasta, sivuliikkeen hallinnosta ja johdosta sekä sivuliikkeen sijoittajien suojaksi tarkoitetusta suojajärjestelmästä tai sen puuttumisesta.

Sivuliike voidaan perustaa ja se voi aloittaa toimintansa viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun Rahoitustarkastus on vastaanottanut 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Rahoitustarkastuksen on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta annettava tarpeelliseksi katsomansa määräykset sivuliikkeen valvontaa koskevasta tietojenantovelvollisuudesta ja asetettava yleisen edun vuoksi tarpeelliset ehdot sivuliikkeen toiminnan harjoittamiselle.

Ulkomainen rahastoyhtiö voi aloittaa hallinnoimansa yhteissijoitusyrityksen, joka kotivaltionsa lainsäädännön perusteella täyttää sijoitusrahastodirektiivin edellytykset, osuuksien markkinoinnin sivuliikkeestä kahden kuukauden kuluttua 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä, jollei Rahoitustarkastus sinä aikana kiellä markkinoinnin aloittamista. Rahoitustarkastus voi kieltää markkinoinnin aloittamisen, jos se on vastoin markkinointiin sovellettavaa lakia tai jos järjestelyt maksujen suorittamiseksi yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajille, osuuksien lunastamiseksi sekä yhteissijoitusyrityksen tiedonantovelvollisuuksien toteuttamiseksi eivät vastaa Suomen lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava päätöksestä, jolla markkinoinnin aloittaminen kielletään, ulkomaiselle rahastoyhtiölle toimiluvan myöntäneen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle.

Ulkomaisen rahastoyhtiön on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle kirjallisesti 1 momentissa tarkoitettujen tietojen muutoksista vähintään kuukautta ennen kuin ne on tarkoitettu toteuttaa. Rahoitustarkastus voi asettaa aiottujen muutosten vuoksi 2 momentissa tarkoitettuja määräyksiä ja ehtoja.

Ulkomaisella rahastoyhtiöllä, joka on saanut 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun toimiluvan Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, on oikeus harjoittaa toimintaa Suomessa myös perustamatta tytäryritystä tai sivuliikettä.

Ennen ulkomaisen rahastoyhtiön toiminnan aloittamista Suomessa Rahoitustarkastuksen on saatava rahastoyhtiölle toimiluvan myöntäneen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalta valvontaviranomaiselta palvelujen tarjoamista koskeva ilmoitus, jossa on oltava tiedot siitä, mitä toimintaa ja miten rahastoyhtiö aikoo harjoittaa Suomessa, sekä tiedot sijoittajien suojaksi tarkoitetusta suojajärjestelmästä tai sen puuttumisesta. Edellä 1 §:n 5 momentissa säädetystä riippumatta tässä pykälässä tarkoitettuun ilmoitusmenettelyyn ei sovelleta, mitä sijoitusrahastolain 130 §:n 1 momentissa säädetään.

Rahoitustarkastuksen on ilmoituksen vastaanotettuaan annettava ulkomaiselle rahastoyhtiölle yleisen edun vuoksi tarpeelliseksi katsomansa ehdot, jotka koskevat toiminnan harjoittamista Suomessa.

Ulkomaisen rahastoyhtiön on ilmoitettava kirjallisesti Rahoitustarkastukselle 2 momentissa mainittuihin tietoihin aiotuista muutoksista ennen kuin muutokset on tarkoitettu toteuttaa. Rahoitustarkastus voi muuttaa aiottujen muutosten vuoksi 3 momentissa tarkoitettuja ehtoja.

Jos ulkomainen rahastoyhtiö rikkoo tätä lakia tai sille laissa säädettyjä velvollisuuksia, Rahoitustarkastuksen on kehotettava yritystä lopettamaan lainvastainen toiminta.

Jollei ulkomainen rahastoyhtiö noudata 1 momentissa tarkoitettua kehotusta, Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava asiasta rahastoyhtiölle toimiluvan myöntäneen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle, jotta tämä voi ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin lainvastaisen toiminnan jatkamisen estämiseksi.

Jos ulkomainen rahastoyhtiö 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä huolimatta edelleen jatkaa lainvastaista toimintaansa, Rahoitustarkastus voi kieltää kokonaan tai osittain ulkomaisen rahastoyhtiön palvelujen tarjoamisen Suomessa. Päätöksestä on ilmoitettava rahastoyhtiölle toimiluvan myöntäneen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle.

Rahoitustarkastus voi kieltää välittömästi tämän lain vastaisen toiminnan, jos kielto on asian kiireellisyyden vuoksi välttämätön sijoittajien tai niiden henkilöiden etujen suojaamiseksi, joille palvelua on tarjottu. Päätöksestä on viipymättä ilmoitettava ulkomaiselle rahastoyhtiölle toimiluvan myöntäneen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle ja Euroopan komissiolle.

Rahoitustarkastus voi kieltää kokonaan tai osittain ulkomaista rahastoyhtiötä tarjoamasta palvelua Suomessa, jos ulkomainen rahastoyhtiö on rikkonut olennaisesti tätä lakia, sijoitusrahastolakia, arvopaperimarkkinalakia, sijoituspalveluyrityksistä annettua lakia tai muuta rahoitusmarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä tai niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä siten, että se voi vahingoittaa sijoittajan suojaa tai muutoin yleistä etua. Päätöksestä on viipymättä ilmoitettava ulkomaiselle rahastoyhtiölle toimiluvan myöntäneen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle.

Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimiluvan saaneen ulkomaisen rahastoyhtiön on haettava Rahoitustarkastukselta toimilupa Suomeen perustettavalle sivuliikkeelle. Hakemuksesta on pyydettävä lausunto korvausrahastolta, jos sivuliikkeen tarkoituksena on harjoittaa sijoitusrahastolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa. Hakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

Rahoitustarkastuksen on myönnettävä toimilupa, jos rahastoyhtiöön sen kotivaltiossa sovellettava lainsäädäntö vastaa kansainvälisesti hyväksyttyjä rahoitusvalvonnan sekä rahoitusjärjestelmän rikollisen hyväksikäytön estämistä koskevia suosituksia, rahastoyhtiön taloudelliset toimintaedellytykset ja hallinto täyttävät luotettavalle toiminnalle asetettavat vaatimukset ja rahastoyhtiötä muutoinkin valvotaan sen kotivaltiossa riittävän tehokkaasti. Jos sivuliikkeen tarkoituksena on harjoittaa sijoitusrahastolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa, toimilupaa myönnettäessä on arvioitava sitä, vastaako sivuliikkeen kotivaltion sijoittajien korvausjärjestelmä korvausrahaston tarjoaman suojan tasoa ja laajuutta. Toimilupaa myöntäessään Rahoitustarkastus voi päättää sivuliikkeen jäsenyydestä korvausrahastossa.

Rahoitustarkastuksella on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan sivuliikkeen liiketoimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Toimilupa oikeuttaa harjoittamaan toimintaa yhdessä tai useammassa toimipaikassa.

Rahoitustarkastus voi peruuttaa sivuliikkeen toimiluvan, jos:

Rahoitustarkastuksen on ennen 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä asetettava asianomaiselle sivuliikkeelle määräaika toiminnassa olevien puutteellisuuksien poistamiseksi.

Rahoitustarkastus voi rajoittaa määräajaksi sivuliikkeen toimiluvan ehtojen mukaista toimintaa, jos toiminnassa on todettu taitamattomuutta tai varomattomuutta ja on ilmeistä, että toiminta on omiaan vakavasti vahingoittamaan arvopaperimarkkinoiden vakautta tai sijoittajien asemaa.

Ulkomaisen rahastoyhtiön edustuston avaamiseen ja toimintaan Suomessa sovelletaan, mitä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain 10 §:ssä säädetään.

Rahoitustarkastus voi kieltää edustustoa jatkamasta toimintaansa Suomessa, jos edustuston toiminnassa on olennaisesti rikottu lain tai asetuksen säännöksiä tai viranomaisen niiden nojalla antamia määräyksiä tai jos ulkomaisen rahastoyhtiön toimilupa on peruutettu.

Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimiluvan saaneella rahastoyhtiöllä on Rahoitustarkastuksen luvalla oikeus harjoittaa sijoitusrahastolain 5 §:ssä tarkoitettua toimintaa Suomessa perustamatta tytäryritystä tai sivuliikettä.

Sivuliikkeellä on oltava sen toiminnasta vastaava sivuliikkeen johtaja, joka myös edustaa ulkomaista rahastoyhtiötä sivuliikkeen toimintaa koskevissa oikeussuhteissa.

Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei saa olla sivuliikkeen johtajana.

Sivuliikkeen johtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tehtävässään on rikkomalla tätä lakia tai muuta sivuliikkeen toimintaa koskevaa säännöstä tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut sivuliikkeen asiakkaalle tai muulle henkilölle.

Sivuliikkeestä on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin niin kuin siitä kaupparekisterilaissa (129/1979) säädetään.

Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään toiminimestä, rahastoyhtiö voi Suomessa harjoittaa toimintaansa samalla toiminimellä kuin sillä on kotivaltiossaan.

Patentti- ja rekisterihallitus voi vaatia, että toiminimeen tehdään erottava lisäys, jos se ei selvästi erotu parempaa etuoikeutta nauttivista nimistä tai jos on tarjolla vaara, että se on sekoitettavissa sellaiseen toiminimeen tai tavaramerkkiin, johon jollain toisella on aikaisempi yksinoikeus Suomessa.

Sivuliikkeen toiminimen kirjoittaa sen johtaja tai ulkomaisen rahastoyhtiön antaman valtuutuksen perusteella muu henkilö yksin tai useampi yhdessä.

Sivuliikkeen, joka harjoittaa sijoitusrahastolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa, maksuvalmiuden on oltava sen toimintaan nähden riittävällä tavalla turvattu.

Sivuliike ei saa toiminnassaan ottaa niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa sivuliikkeen toiminnalle. Sivuliikkeellä on oltava toimintaansa nähden riittävät riskienhallintajärjestelmät.

Sivuliikkeen ja edustuston toimihenkilön vaitiolovelvollisuudesta, tietojenanto-oikeudesta ja salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on voimassa, mitä sijoitusrahastolain 133, 133 a ja 147 §:ssä säädetään.

Sivuliikkeellä ja edustustolla on oikeus 1 momentin estämättä antaa edustamalleen ulkomaiselle rahastoyhtiölle toimiluvan myöntäneen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle sekä edustamansa ulkomaisen rahastoyhtiön tilintarkastajalle ne tiedot, jotka on säädetty tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty ilmoitettaviksi.

Jos ulkomaisen rahastoyhtiön kotivaltion viranomainen peruuttaa sen toimiluvan, on sivuliikkeen toiminta lopetettava Rahoitustarkastuksen erikseen määräämällä tavalla.

Edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä on noudatettava myös silloin, kun Rahoitustarkastus peruuttaa sivuliikkeen toimiluvan tai kun Rahoitustarkastus kieltää ulkomaista rahastoyhtiötä jatkamasta toimintaansa Suomessa.