Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Original publication
- Booklet 176/2004 (Published 23.12.2004)
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä heinäkuuta 2004 rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) 20 §:n 5 momentin nojalla:
1 §Soveltamisala
Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (laki) tarkoitetun rahoitus- ja vakuutusryhmittymän (ryhmittymä) lain 19 §:ssä tarkoitettu vakavaraisuus lasketaan niin kuin tässä asetuksessa säädetään.
2 §Muut sovellettavat säännökset
Vakavaraisuuden laskemiseen sovelletaan tämän asetuksen lisäksi, mitä lain 17―20 §:ssä säädetään.
3 §Sovellettavan menetelmän valinta
Vakavaraisuus voidaan laskea joko liitteen I mukaisesti ( konsolidointimenetelmä ), liitteen II mukaisesti ( vähennys- ja yhteenlaskumenetelmä ) tai liitteen III mukaisesti ( kirjanpitoarvoihin perustuva menetelmä ) taikka näiden menetelmien yhdistelmänä, niin kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään.
Jos ryhmittymän johdossa oleva yritys on säännelty yritys tai sellainen omistusyhteisö, jonka kaikki säännellyt tytäryritykset ovat suomalaisia yrityksiä, vakavaraisuus lasketaan liitteen I tai II mukaisesti taikka näiden menetelmien yhdistelmänä.
Jos ryhmittymän johdossa oleva yritys on sellainen omistusyhteisö, jonka säännellyistä tytäryrityksistä vähintään yksi on ulkomainen yritys, vakavaraisuus lasketaan liitteen I, II tai III mukaisesti taikka näiden menetelmien yhdistelmänä. Koordinoiva valvontaviranomainen voi määrätä kuultuaan ryhmittymän johdossa olevaa yritystä ja edellä tässä momentissa tarkoitetun ulkomaisen tytäryrityksen valvonnasta vastaavaa toimivaltaista viranomaista, että ryhmittymän vakavaraisuus lasketaan käyttäen muuta tässä momentissa tarkoitettua menetelmää kuin ryhmittymän johdossa olevan yrityksen esittämää menetelmä. Koordinoiva valvontaviranomainen voi määrätä käyttämään muuta kuin ryhmittymän johdossa olevan yrityksen esittämää menetelmää, jos siihen on valvonnan tehokkuuden tai ryhmittymien tasapuolisen kohtelun edellyttämä painava syy.
Jos ryhmittymään kuuluva luottolaitos tai sijoituspalveluyritys kuuluu luottolaitostoiminnasta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun tai sitä vastaavaan ulkomaiseen konsolidointiryhmään, ryhmittymän omiin varoihin voidaan sisällyttää luottolaitostoiminnasta annetun lain 79 §:ssä tai sitä vastaavassa ulkomaan laissa tarkoitetut konsolidoidut omat varat konsolidointiryhmään kuuluvien yksittäisten yritysten lain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettujen omien varojen yhteenlasketun määrän ja omien varojen vähimmäismäärien yhteenlasketun määrän sijasta. Jos ryhmittymään kuuluva vakuutusyritys laatii vakuutusyhtiölain 14 b luvun 5 §:ssä tai 6 §:n mukaisen tai sitä vastaavaan ulkomaisen mukautetun vakavaraisuuslaskelman, ryhmittymän omiin varoihin voidaan sisällyttää tämän laskeman mukainen mukautettu toimintapääoma ja mukautetun toimintapääoman vähimmäismäärä vakuutusyritysryhmään kuuluvien yksittäisten yritysten toimintapääomien yhteenlasketun määrän ja toimintapääomien vähimmäismäärien yhteenlasketun määrän sijasta. Tätä momenttia sovellettaessa mukautettuun vakavaraisuuslaskelmaan voidaan lukea ainoastaan vakuutusomistusyhteisö, vakuutusyhtiö ja niiden vakuutusalaan luettava tytär- ja omistusyhteysyritys.
4 §Vakavaraisuuslaskelmaa koskevien yleisten vaatimusten soveltaminen
Sovellettaessa lain 20 §:n 2 momenttia kummankin toimialan yritysten yhteenlaskettujen omien varojen vähimmäismäärän ylittävä osuus kyseisen toimialan yhteenlasketuista omista varoista lasketaan siten, että toimialan yhteenlaskettujen omien varojen vähimmäismäärän katteeksi laskettavien omien varojen on täytettävä kyseisen toimialan yritysten omien varojen määrälle ja rakenteelle asianomaisen toimialan säännöksissä asetetut vaatimukset.
Sovellettaessa lain 20 §:n 3 momenttia, ryhmittymään kuuluvan yrityksen omien varojen vähimmäismäärän ylittävä osuus yrityksen omista varoista lasketaan siten, että yrityksen omien varojen vähimmäismäärän katteeksi laskettavien omien varojen on täytettävä tällaisen yrityksen omien varojen määrälle ja rakenteelle asianomaisen toimialan säännöksissä asetetut vaatimukset.
Sovellettaessa liitteissä II tai III tarkoitettua menetelmää, tytär- ja omistusyhteysyritysten omat varat ja omien varojen vähimmäismäärä sekä liitteiden edellyttämät vähennykset otetaan huomioon ryhmittymän johdossa olevan yrityksen omistusosuutta tytär- tai omistusyhteysyrityksessä vastaavassa suhteessa. Jos tytäryrityksen omien varojen määrä on pienempi kuin tällaisen yrityksen omien varojen vähimmäismäärä, tytäryritys otetaan kuitenkin huomioon sen estämättä, mitä edellä on sanottu, omistusosuudesta riippumatta 100 prosentin omistusosuutta vastaavasti.
Sovellettaessa 3 momenttia välillinen omistus otetaan huomioon kertomalla keskenään osakasyrityksen omistusosuus välittömästi omistetussa tytär- tai omistusyhteysyrityksessä ja tällaisen tytär- tai omistusyhteysyrityksen omistusosuus toisessa yrityksessä. Tässä momentissa tarkoitettuna välillisenä omistuksena otetaan huomioon myös ryhmittymään kuuluvan rahoitus- tai vakuutusalan yrityksen muun tytär- tai omistusyhteysyrityksen kuin rahoitus- tai vakuutusalan yrityksen omistukset rahoitus- ja vakuutusalan yrityksissä.
Mitä tässä asetuksessa sanotaan tytär- ja omistusyhteysyrityksestä, koskee ainoastaan tytär- ja omistusyhteysyrityksiä, jotka ovat rahoitus- tai vakuutusalan yrityksiä, jollei erikseen toisin mainita. Keskinäinen vakuutusyhtiö, joka täyttää emoyrityksen, tytäryrityksen tai omistusyhteysyrityksen määritelmän, otetaan huomioon vakavaraisuuslaskennassa muun vakuutusyhtiön tavoin. Tämän momentin estämättä ryhmittymään kuuluvan vakuutusyhtiön mukautettu toimintapääoma saadaan ottaa huomioon vakavaraisuuslaskelmassa niin kuin 3 §:n 4 momentissa säädetään.
5 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY (32002L0087); EYVL N:o L 035, 11.2.2003, s. 1-27
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2004
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj WideroosLainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa