Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Original publication
- Booklet 86/2003 (Published 23.6.2003)
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 2, 7 ja 25 §:n 2 momentin nojalla:
1 §Oikeusministeriön tehtävät
Oikeusministeriön tehtäviä ovat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, jollei toisin säädetä, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;
sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
armahdusasiat;
holhoustoimen sisällön kehittäminen;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;
oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;
valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit ja kansanäänestykset;
puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
kielilain täytäntöönpanon seuranta;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi.
2 §Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimet
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
korkein oikeus
korkein hallinto-oikeus
hovioikeudet
hallinto-oikeudet
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin
käräjäoikeudet
markkinaoikeus
työtuomioistuin
vakuutusoikeus
vankilaoikeus
Rikosseuraamusvirasto
Kriminaalihuoltolaitos ja siihen kuuluvat aluetoimistot
Vankeinhoitolaitos ja siihen kuuluvat suljetut laitokset, avolaitokset ja sairaalayksiköt
Vankeinhoidon koulutuskeskus
Valtakunnansyyttäjänvirasto
kihlakuntien syyttäjänvirastot ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto
valtion oikeusaputoimistot
Konkurssiasiamiehen toimisto
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Oikeusrekisterikeskus
Onnettomuustutkintakeskus
Tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta
Saamelaiskäräjät
Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti
tuomarinvalintalautakunta
rikosvahinkolautakunta
nimilautakunta
3 §Ministeriön organisaatio
Oikeusministeriössä on yleinen osasto, oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja kriminaalipoliittinen osasto.
Ministeriössä on osastoihin kuulumattomina erillisinä yksikköinä kansainvälinen yksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tiedotusyksikkö ja tietohallinnon vastuualue.
Tarkempia säännöksiä ministeriön organisaatiosta ja tehtävistä annetaan työjärjestyksessä.
4 §Asioiden valmistelu
Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itse valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on osastopäälliköllä asiassa, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.
5 §Asioiden ratkaiseminen
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri.
Virkamiehet voivat ratkaista ministeriössä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita. Tarkemmat säännökset virkamiesten ratkaisuvallasta annetaan ministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, lukuun ottamatta valtioneuvoston ohjesäännön 38 §:ssä lueteltuja asioita.
6 §Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetty kelpoisuus;
lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella toimistopäällikkönä tai yksikön johtajana oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella ruotsin kielen erinomainen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;
johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kehityspäälliköllä, kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto;
muilla virkamiehillä muu tehtävien edellyttämä koulutus.
7 §Virkamiesten nimittäminen
Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.
Osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 42 §:ssä.
Muut virkamiehet nimittää ministeriö.
8 §Arvonimet
Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja yleisen osaston apulaisosastopäälliköllä finanssineuvoksen arvonimi.
9 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä (265/2001).
Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2003
Oikeusministeri Johannes KoskinenHallitussihteeri Olli Muttilainen