Go to front page
Statute Book of Finland

543/2003

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä

Type of statute
Asetus
Date of Issue
Original publication
Booklet 86/2003 (Published 23.6.2003)

Text of original statute

No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 2, 7 ja 25 §:n 2 momentin nojalla:

1 §Oikeusministeriön tehtävät

Oikeusministeriön tehtäviä ovat:

1)

lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, jollei toisin säädetä, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;

2)

valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;

3)

tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;

4)

oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys;

5)

syyttäjäntoimi;

6)

ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta;

7)

sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano;

8)

rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;

9)

rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;

10)

armahdusasiat;

11)

holhoustoimen sisällön kehittäminen;

12)

avioliitto-oikeudelliset hakemukset;

13)

kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan;

14)

oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa;

15)

valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit ja kansanäänestykset;

16)

puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;

17)

kielilain täytäntöönpanon seuranta;

18)

Suomen säädöskokoelma;

19)

onnettomuuksien tutkinta;

20)

Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;

21)

saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;

22)

Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi.

2 §Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja toimielimet

Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:

korkein oikeus

korkein hallinto-oikeus

hovioikeudet

hallinto-oikeudet

Ahvenanmaan hallintotuomioistuin

käräjäoikeudet

markkinaoikeus

työtuomioistuin

vakuutusoikeus

vankilaoikeus

Rikosseuraamusvirasto

Kriminaalihuoltolaitos ja siihen kuuluvat aluetoimistot

Vankeinhoitolaitos ja siihen kuuluvat suljetut laitokset, avolaitokset ja sairaalayksiköt

Vankeinhoidon koulutuskeskus

Valtakunnansyyttäjänvirasto

kihlakuntien syyttäjänvirastot ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot

Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto

valtion oikeusaputoimistot

Konkurssiasiamiehen toimisto

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Oikeusrekisterikeskus

Onnettomuustutkintakeskus

Tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta

Saamelaiskäräjät

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti

tuomarinvalintalautakunta

rikosvahinkolautakunta

nimilautakunta

3 §Ministeriön organisaatio

Oikeusministeriössä on yleinen osasto, oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja kriminaalipoliittinen osasto.

Ministeriössä on osastoihin kuulumattomina erillisinä yksikköinä kansainvälinen yksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tiedotusyksikkö ja tietohallinnon vastuualue.

Tarkempia säännöksiä ministeriön organisaatiosta ja tehtävistä annetaan työjärjestyksessä.

4 §Asioiden valmistelu

Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itse valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on osastopäälliköllä asiassa, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

5 §Asioiden ratkaiseminen

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri.

Virkamiehet voivat ratkaista ministeriössä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita. Tarkemmat säännökset virkamiesten ratkaisuvallasta annetaan ministeriön työjärjestyksessä.

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, lukuun ottamatta valtioneuvoston ohjesäännön 38 §:ssä lueteltuja asioita.

6 §Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on:

1)

kansliapäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

2)

osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

3)

lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

4)

kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

5)

apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetty kelpoisuus;

6)

lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella toimistopäällikkönä tai yksikön johtajana oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;

7)

lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella ruotsin kielen erinomainen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;

8)

johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

9)

kehityspäälliköllä, kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto;

10)

muilla virkamiehillä muu tehtävien edellyttämä koulutus.

7 §Virkamiesten nimittäminen

Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.

Osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 42 §:ssä.

Muut virkamiehet nimittää ministeriö.

8 §Arvonimet

Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja yleisen osaston apulaisosastopäälliköllä finanssineuvoksen arvonimi.

9 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä (265/2001).

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2003

Oikeusministeri Johannes KoskinenHallitussihteeri Olli Muttilainen

Top of page