Go to front page
Statute Book of Finland

439/2002

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Oikeusministeriön työjärjestys

Type of statute
Johtosääntö
Date of Issue
Updated statute
439/2002
Original publication
Booklet 69/2002 (Published 31.5.2002)

Text of original statute

Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.

Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 145/2000:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tämä työjärjestys koskee oikeusministeriötä.

2 §Ministeriön organisaatio ja työjärjestykset

Oikeusministeriössä on yleinen osasto, oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja kriminaalipoliittinen osasto. Osastoista erillisiä yksiköitä ovat kansainvälinen yksikkö, tiedotusyksikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikkö. Lisäksi ministeriössä on tietohallinnon vastuualue, johon kuuluvat tietohallintoyksikkö ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskus.

Hallinnonalan maksukeskukset kuuluvat yleiseen osastoon.

Sen lisäksi, mitä tässä työjärjestyksessä säädetään, osastojen sisäisestä organisaatiosta ja henkilöstön tehtävistä määrätään ministeriön sisäisissä määräyksissä sekä oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen taloussäännössä.

3 §Ohjaus ja johtaminen

Oikeusministeriön hallinnonalalla sovelletaan ministeriön ja hallinnonalan virastojen välillä tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista.

Hallinnonalan tulosohjausta johtavat ministeri ja kansliapäällikkö sekä osastopäälliköt kukin osastonsa toimialaan kuuluvien virastojen osalta.

Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vahvistaa ministeri, osaston ja erillisen yksikön tavoitteet kansliapäällikkö sekä osaston yksikön tavoitteet osastopäällikkö, kukin tulostavoitteista käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Osastopäällikkö johtaa osaston toimintaa ja toimintayksikön esimies yksikön henkilöstön työtä. Osastopäälliköiden ja muiden esimiesten tulee huolehtia, että osastolle, yksikölle ja vastuualueelle vahvistetut tulostavoitteet saavutetaan.

4 §Yhteistoiminta

Ministeriön sisäiset asiat valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Esimiesten ja esittelijöiden tulee huolehtia, että yhteistoiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan asioiden valmistelussa.

Yhteistoiminnasta ministeriössä säädetään yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) ja määrätään lain 15 §:ssä tarkoitetussa yhteistoimintasopimuksessa.

5 §Ministeriön johtoryhmä

Ministeriöllä on johtoryhmä, joka käsittelee ministeriön ja hallinnonalan kannalta periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia taikka toiminnan yhteensovittamisen kannalta keskeisiä asioita.

Johtoryhmään kuuluvat ministeri, kansliapäällikkö, osastopäälliköt, yleisen osaston apulaisosastopäällikkö, lainvalmisteluosaston rikos- ja prosessioikeuden valmistelusta vastaava apulaisosastopäällikkö ja muut, ministerin määräämät virkamiehet sekä ministerin erityisavustaja.

Johtoryhmän kutsuu koolle ministeri tai kansliapäällikkö. Puheenjohtajana toimii ministeri ja sihteerinä tehtävään määrätty virkamies.

6 §Osastopäällikkökokous

Ministeriötä tai hallinnonalaa koskevien kysymysten valmistelemiseksi pidetään osastopäällikkökokouksia, joihin osallistuvat kansliapäällikön lisäksi osastopäälliköt ja muut, kansliapäällikön määräämät virkamiehet.

Puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö ja sihteerinä hänen määräämänsä virkamies.

7 §Johdon tuki

Ministeriön johdon tukitoiminta järjestetään yleisessä osastossa. Tukitoimintaan voidaan kansliapäällikön päätöksellä sijoittaa virkamies tai työntekijä joko toistaiseksi tai määräajaksi. Tukitoimintaan voidaan sijoittaa virkamies tai työntekijä myös oman tehtävänsä ohella suorittamaan erikseen määrättyä tehtävää. Johdon tukitoimintaan sijoitettu henkilöstö toimii tässä tehtävässään kansliapäällikön alaisena.

Johdon tukitoiminta koskee ministeriön johtoryhmän asioiden valmistelua, tulosohjaukseen ja raportointiin liittyviä tehtäviä sekä muita ministerin tai kansliapäällikön määräämiä valmistelu- ja selvitystehtäviä.

2 lukuAsioiden valmistelu

8 §Ministeriön esittelijät

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) säädetään, ministeriössä asioita esittelevät kehityspäällikkö, ulosotto-johtaja, tietohallintojohtaja, tietotekniikkakeskuksen johtaja, erityisasiantuntija, neuvotteleva virkamies, suunnittelupäällikkö, hallintopäällikkö, laskentapäällikkö, tarkastuspäällikkö, tietohallintopäällikkö, atk-päällikkö, tiedotuspäällikkö, kehittämispäällikkö, koulutuspäällikkö, tuotantopäällikkö, erikoissuunnittelija, erikoistutkija, ylitarkastaja, taloustarkastaja, tarkastaja, lainsäädäntösihteeri, henkilöstösihteeri, osastosihteeri, tiedottaja, suunnittelija, ja atk-suunnittelija sekä ne virkamiehet, jotka ministeriö erikseen määrää esittelemään asioita ministeriössä.

9 §Esittelylupa

Tasavallan presidentin esittelyssä, valtioneuvoston yleisistunnossa, valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa tai valtiovarainministeriön raha-asiainkäsittelyssä käsiteltävä asia on tarvittaessa selostettava ministerille hyvissä ajoin ennen esittelyä. Esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt esittelylistan luonnoksen. Kiireellisessä tapauksessa esittelylista voidaan kuitenkin jakaa kansliapäällikön luvalla.

10 §Ministeriön johdon informoiminen

Ministerille ja kansliapäällikölle on hyvissä ajoin ennen asian ratkaisemista tai esittelyä ilmoitettava hallinnonalaa koskevasta tärkeästä asiasta.

Osastosta esiteltävistä asioista on hyvissä ajoin ennen esittelylistan jakamista tai asian esittelemistä ministerille tai kansliapäällikölle taikka ennen asian käsittelyä valtioneuvoston tai eduskunnan valiokunnassa informoitava osastopäällikköä.

3 lukuOsastojen, yksiköiden ja virkamiesten tehtävät

11 §Kansliapäällikkö

Kansliapäällikön tehtävänä on sen ohella, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään:

1)

toimia ministerin lähimpänä apuna ministeriön johtamisessa;

2)

johtaa hallinnonalan toiminta- ja talous-suunnittelua sekä vuotuisten ja pitemmän aikavälin tavoitteiden asettamista hallinnonalan eri tehtäväalueita varten sekä seurata asetettujen tavoitteiden saavuttamista;

3)

huolehtia ministeriölle yhteisesti kuuluvien asioiden valmistelusta sekä osallistua laajakantoisten tai muuten tärkeiden ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen;

4)

käsitellä Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia koskevat tärkeät asiat;

5)

sovittaa yhteen ministeriön kansainvälisten asioiden hoitamista.

Kansliapäällikkö päättää tarvittaessa siitä, miten hänen hoidettavinaan 1 momentin mukaan olevat asiat valmistellaan ja ketkä virkamiehet osallistuvat asioiden käsittelyyn.

Kansainvälinen yksikkö, tiedotusyksikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikkö sekä tietohallinnon vastuualue toimivat kansliapäällikön alaisina.

12 §Osastopäällikkö

Osastopäällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa osastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Osastopäällikkö ratkaisee osaston päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa tässä työjärjestyksessä anneta muulle osaston virkamiehelle.

Osastopäällikön tulee seurata ja arvioida kehitystä osaston toimialalla ja tehdä tarvittavia aloitteita.

Osastopäällikön on informoitava ministeriä ja kansliapäällikköä osaston toimialalla vireillä olevista tärkeistä asioista.

13 §Yleinen osasto

Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

valtiollisia vaaleja ja kunnallisvaaleja sekä kansanäänestystä;

2)

puoluerekisteriä ja puoluelaissa (10/ 1969) tarkoitettua puolueiden valvontaa sekä tilinpidon ja varojen käytön tarkastamista;

3)

Oikeuskanslerinvirastoa, Tietosuojavaltuutetun toimistoa, Onnettomuustutkintakeskusta, Konkurssiasiamiehen toimistoa ja tietosuojalautakuntaa;

4)

Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta, jollei asian käsittely kuulu kansliapäällikölle;

5)

armahdusta;

6)

painovapautta;

7)

kielilainsäädäntöä;

8)

avioliitto-oikeudellisia hakemuksia;

9)

suuronnettomuuksien tutkintaa varten asetettavia tutkintalautakuntia;

10)

saamelaisasioiden yhteensovittamista;

11)

edustusta oikeusasioissa, jollei asia kuulu muulle osastolle;

12)

Suomen säädöskokoelmaa ja ministeriöiden määräyskokoelmia;

13)

sähköistä säädöstietopankkia;

14)

sisäistä tiedottamista;

15)

ministeriön työjärjestystä, yleistä hallintoa ja hallinnon kehittämistä;

16)

toiminta- ja taloussuunnittelua;

17)

oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen tilivirastolle kuuluvia tehtäviä;

18)

hallinnonalan yhteistä taloushallintoa;

19)

ministeriön ja hallinnonalan yhteistä henkilöstöhallintoa;

20)

ministeriön ja ministeriön yhteydessä toimivien erillisyksiköiden virkaehtosopimusasioita;

21)

osastoista erillisiä yksiköitä;

22)

kunniamerkkejä ja arvonimiä.

Yleinen osasto käsittelee myös asiat, jotka eivät kuulu muulle osastolle.

14 §Oikeushallinto-osasto

Oikeushallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

tuomioistuimia ja oikeudenkäyntiä;

2)

ulosottotointa;

3)

yleistä oikeusaputoimintaa;

4)

yleistä asianajajayhdistystä;

5)

maksutonta oikeudenkäyntiä;

6)

oikeudellista jaotusta;

7)

tuomarinvalintalautakuntaa;

8)

oikeusrekisterikeskusta;

9)

maksuttomien oikeudenkäyntien ja muiden oikeudenkäyntikustannusten maksamista;

10)

muuta oikeudenhoitoa, jollei se kuulu kriminaalipoliittisen osaston toimialaan.

15 §Lainvalmisteluosasto

Lainvalmisteluosaston tehtävänä on:

1)

suunnitella ja valmistella lainsäädännöllä toteutettavia uudistuksia;

2)

laatia lausuntoja lainsäädäntöasioissa;

3)

hoitaa lainsäädäntöön liittyvää kansainvälistä yhteistyötä;

4)

huolehtia EU-oikeudellisista neuvonta- ja asiantuntijatehtävistä;

5)

kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua;

6)

tarkastaa oikeusministeriöön tarkastettaviksi toimitetut säädösehdotukset;

7)

käsitellä Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa koskevat asiat.

16 §Kriminaalipoliittinen osasto

Kriminaalipoliittinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

rikollisuuskehityksen sekä rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten seurantaa ja arviointia;

2)

rikosten ehkäisyä ja rikostorjuntaa;

3)

rikosoikeudellista järjestelmää ja vastuuta ;

4)

rangaistusten täytäntöönpanoa;

5)

rikoksen uhrin asemaa;

6)

syyttäjäntointa

7)

Vankeinhoidon koulutuskeskusta, rikoksentorjuntaneuvostoa ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia, jollei asian käsittely kuulu kansliapäällikölle;

8)

yhteistyötä kriminaalipolitiikan alalla.

17 §Kansainvälinen yksikkö

Oikeusministeriön kansainvälisen toiminnan kokonaishallintaa ja sitä koskevaa dokumentointia varten ministeriössä on kansainvälinen yksikkö. Yksikön tehtävänä on avustaa ministeriä, kansliapäällikköä ja osastoja kansainvälisten asioiden hoidossa, huolehtia kansainvälisistä oikeusyhteistyöhankkeista sekä huolehtia ministeriön yhteisistä käännöspalveluista. Yksikön tehtävänä on myös seurata kansainvälisiä oikeusapusopimuksia sekä hoitaa niiden perusteella ministeriölle keskusviranomaisena kuuluvat tehtävät.

18 §Sisäisen tarkastuksen yksikkö

Hallinnonalan sisäistä tarkastusta varten ministeriössä on sisäisen tarkastuksen yksikkö.

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävänä on tarkastaa ja arvioida hallinnonalan virastojen ja laitosten varojen käytön laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta. Yksikön tehtävistä ja toimintatavoista määrätään tarkemmin sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä, jonka ministeri vahvistaa.

19 §Tiedotusyksikkö

Oikeusministeriön tiedotuksen hoitamista varten ministeriössä on tiedotusyksikkö.

Tiedotusyksikön tehtävänä on avustaa ministeriä, kansliapäällikköä, osastoja ja yksikköjä tiedotustoiminnassa. Yksikön tulee suunnitella ja kehittää ministeriön tiedotustoimintaa. Yksikkö palvelee kansalaisia ja tiedotusvälineitä.

20 §Tietohallintoyksikkö ja yhteistyöryhmä

Tietohallintoyksikkö valmistelee hallinnonalan tietohallintostrategian ja vastaa hallinnonalan yhteisistä tietohallintohankkeista, jollei niitä ole määrätty muualla hoidettaviksi. Tietohallintoyksikkö vastaa hallinnonalan tietotekniikan runkosopimusten laatimisesta sekä oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tulosohjauksesta.

Tietohallintoyksikön käsiteltävänä olevat koko hallinnonalaa koskevat tai muuten laaja-alaiset asiat käsitellään ennen niiden ratkaisemista tietohallinnon yhteistyöryhmässä, johon kuuluvat kansliapäällikön nimeämät osastojen ja rikosseuraamusviraston edustajat.

21 §Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus tuottaa ministeriölle ja hallinnonalan virastoille tietotekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tuotanto-, hankinta- ja tukipalveluja, jotka tukevat toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä sekä järjestää kiinteistötietojärjestelmän tietopalvelun.

Tietotekniikkakeskus tuottaa tarvittavat palvelut itse tai hankkii ne muilta palvelun tuottajilta. Tietotekniikkakeskus toimii yhteistyössä ministeriön osastojen sekä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa.

22 §Ministerin erityisavustaja

Ministerin erityisavustaja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä.

Erityisavustajalle on pyynnöstä annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

23 §Virkamiesten muut tehtävät

Virkamiehen on sen lisäksi, mitä hänen tehtäviinsä lain, asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluu, tarvittaessa suoritettava ne muut tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö tai yksikön päällikkö määrää.

4 lukuAsioiden ratkaiseminen

Yleistä

24 §Ministeri

Oikeusministeri ratkaisee ministeriön päätettävät asiat, jollei niitä ole säädetty virkamiehen ratkaistavaksi.

Ministeri määrää kansliapäällikön, osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön sijaiset sekä osastojen yksiköiden esimiehet.

25 §Kansliapäällikkö

Kansliapäällikkö ratkaisee:

1)

ministeriön yhteiseen käyttöön osoitettuja määrärahoja ja niiden jakamista osastojen käytettäviksi koskevat asiat;

2)

ministeriön sisäistä hallintoa koskevat tärkeät asiat;

3)

hallinnonalan sisäistä tarkastusta koskevat periaatteelliset ja tärkeät asiat;

4)

yleisen osaston esittelystä koko hallinnonalan käsittävän virkaehtosopimuksen tekemistä koskevat asiat;

Kansliapäällikkö määrää erillisten yksikköjen johtajien sijaiset.

26 §Osaston ratkaistavat asiat

Osasto ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

osaston toimialalle osoitettujen määrärahojen käyttöä sekä muita osaston toimialaan kuuluvia asioita, jollei asia ole periaatteellisesti tärkeä tai sen ratkaisemisesta muualla toisin säädetä tai määrätä;

2)

lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;

3)

lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen ja sinettien vahvistamista;

4)

osastoa koskevat muut asiat, joita ei ole säädetty muualla ratkaistaviksi.

27 §Osastoista erillisen yksikön ratkaistavat asiat

Kansliapäällikön alainen erillinen yksikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

yksikön toimialalle osoitettujen määrärahojen käyttöä sekä muita yksikön toimialaan kuuluvia asioita, jollei asia ole periaatteellisesti tärkeä tai sen ratkaisemisesta muualla toisin säädetä tai määrätä;

2)

lausunnon antamista yksikön toimialaan kuuluvissa asioissa.

28 §Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen ratkaistavat asiat

Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus ratkaisee keskukselle osoitettujen määrärahojen käyttöä koskevat asiat, jollei asia ole periaatteellisesti tärkeä.

Tietotekniikkakeskuksen johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat oikeushallinto-osaston tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ja tietojärjestelmiin liittyvien rekisterien käyttölupia.

Henkilöstöasiat

29 §Virkaan ja virkasuhteeseen nimittäminen

Ministeri nimittää virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen sekä ottaa vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus on korkeampi kuin palkkausluokassa A 25, jollei asia kuulu tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon tai kansliapäällikön ratkaistaviin.

Kansliapäällikkö nimittää yksikön esityksestä ja yleisen osaston esittelystä virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen osastoista erillisten toimintayksiköitten virkamiehet sekä ottaa vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkausluokkaa A 25. Poikkeuksena tästä oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen johtaja nimittää keskuksessa virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen sekä ottaa työsopimussuhteisen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkausluokkaa A 20.

Kansliapäällikkö nimittää osaston esittelystä määräaikaiseen virkasuhteeseen osaston virkamieheksi enintään kolmen kuukauden määräajaksi, jos virasta maksettava palkkaus on korkeampi kuin palkkausluokassa A 25.

Osastopäällikkö nimittää virkaan ja määrä-aikaiseen virkasuhteeseen osaston virkamiehet sekä ottaa vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkausluokkaa A 25.

Edellytyksenä muuhun kuin erittelyvirkaan nimittämiselle samoin kuin työsopimussuhteeseen ottamiselle on, että virasta tai tehtävästä on sovittu tulossopimuksessa taikka että yleinen osasto on antanut nimittämiseen tai ottamiseen luvan (täyttölupa).

30 §Virkavapaus

Muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden virkamiehille sekä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää:

1)

ministeri enintään kahden vuoden määräajaksi, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus on korkeampi kuin palkkausluokassa A 25;

2)

kansliapäällikkö osastoista erillisen yksikön virkamiehille ja työntekijöille, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkausluokkaa A 25, oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen johtaja myöntää kuitenkin virkavapauden tai vastaavan vapautuksen keskuksen virkamiehille ja työntekijöille, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkausluokkaa A 20;

3)

osastopäällikkö osaston virkamiehille ja työntekijöille, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkaus-luokkaa A 25.

Lakiin tai virkaehtosopimuksen perustuvan virkavapauden ministeriön virkamiehille tai vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää yleinen osasto.

Yli 30 vuorokautta yhden kalenterivuoden aikana kestävän palkallisen virkavapauden myöntämiseksi on hankittava yleisen osaston lausunto. Jos osastopäällikön ratkaistava palkallinen virkavapaus halutaan päättää lausunnosta poiketen, asia tulee siirtää kansliapäällikön ratkaistavaksi.

31 §Muut henkilöstöasiat

Ministeri ratkaisee yleisen osaston annettua lausuntonsa asiat, jotka koskevat muun kuin erittelyviran perustamista, lakkauttamista ja viran nimen tai palkkausluokan muuttamista, jos viran palkkausluokka on korkeampi kuin A 25 (virkajärjestelyt).

Kansliapäällikkö ratkaisee:

1)

yleisen osaston annettua lausuntonsa viran perustamista, lakkauttamista ja viran nimen tai palkkausluokan muuttamista koskevat asiat, jos viran palkkausluokka on enintään A 25;

2)

ministeriön henkilöstön sijoittamista osastoihin ja osastoista erillisiin yksiköihin koskevat asiat;

3)

yleisen osaston esittelystä asiat, jotka koskevat ministeriön virkamiesten virkasopimuksia, henkilökohtaisia palkkauksia ja palkanlisiä, jollei asian ratkaiseminen kuulu valtioneuvoston yleisistunnolle tai ministerille;

4)

yleisen osaston esittelystä asiat, jotka koskevat virkamiesten sivutoimia.

Muut asiat

32 §Yleisen osaston ratkaistavat asiat

Yleisen osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestyksen toimeenpanon teknisiä järjestelyjä ja muita oikeusministeriölle kuuluvia, vaalien järjestämiseen kuuluvia asioita periaatteellisesti tärkeitä asioita lukuun ottamatta;

2)

yleiselle osastolle 26―28 §:n mukaan kuuluvia henkilöstöasioita;

3)

kannustavaa palkkausjärjestelmää, virkaehtosopimuksen muuttamista tai täydentämistä, jollei asia ole periaatteellisesti tärkeä tai kuulu muulle osastolle;

4)

puoluelaissa tarkoitettua puolueiden valvontaa sekä tilinpidon ja varojen käytön tarkastamista;

5)

valtionavustusten myöntämistä, jolleivät ne ole periaatteellisesti tärkeitä tai kuulu muulle osastolle;

6)

painovapautta;

7)

kansainväliselle yksikölle 17 §:n mukaan kuuluvaa kansainvälistä oikeudenhoitoa, jollei asia kuulu ministerille ja jos asiaan on liitettävä valitusosoitus;

8)

vuosilomajärjestystä;

9)

omaisuuden poistamista ja tileistä poistoa;

10)

yleistä hallintoa, jos kysymys on usealle osastolle yhteinen ja merkitykseltään vähäinen;

11)

ministeriön muuta sisäistä hallintoa, jollei asia kuulu kansliapäällikön tai toisen osastopäällikön ratkaistavaksi;

12)

kansainvälistä yksikköä, tiedotusyksikköä ja sisäisen tarkastuksen yksikköä koskevat, 26―28 §:ssä tarkoitetut henkilöstöasiat, jollei asia kuulu ministerille tai kansliapäällikölle.

Yleisen osaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

hallinnonalan yhteistä taloushallintoa;

2)

oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen tilivirastotehtäviä;

3)

hänen tehtäväalueeseensa kuuluvien menojen hyväksymistä;

4)

sairausvakuutuslaista (364/1993) ministeriölle aiheutuvia henkilöstöhallinnon tehtäviä;

5)

ministeriön sekä yleisen osaston toimialaan kuuluvien virastojen toimitilojen hankkimista ja varustamista sekä niitä koskevia sopimuksia.

33 §Oikeushallinto-osaston ratkaistavat asiat

Oikeushallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee osaston ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat, jollei jäljempänä toisin määrätä.

Apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

osaston toimialaan kuuluvan viraston henkilöstön palkkausta, virkajärjestelyjä ja muuta henkilöstöhallintoa sekä syyttäjälaitoksen henkilöstön palkkausta ja virkaehtosopimuksia;

2)

toimitilojen hankkimista ja varustamista sekä laitteiden hankkimista ja hoitamista osaston toimialaan kuuluvissa virastoissa.

Oikeushallinto-osaston toimintayksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

toimintayksikölle jaettujen määrärahojen käyttöä;

2)

toimintayksikön toimialaan kuuluvien lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen sekä sinettien vahvistamista.

Ulosottotoimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat ulosottomiehen rahatilityksen määräajan pidentämistä, ulosottoasetuksen (37/1896) 4 §:n mukaista lupaa sekä sen 35 §:n mukaisia määräyksiä ja ohjeita, ulosottotoimen hallinnosta annetun asetuksen (319/1996) 9 §:ssä tarkoitetun virkamerkin vahvistamista sekä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun asetuksen (368/1961) 2 §:n 2 momentin ja 32 a §:n mukaista lupaa.

34 §Lainvalmisteluosaston ratkaistavat asiat

Lainvalmisteluosasto ratkaisee asiat, jotka koskevat lainvalmisteluhankkeen vireillepanoa ja toteuttamistapaa, jollei asiaa sen merkityksen vuoksi ole esiteltävä ministerille.

35 §Kriminaalipoliittisen osaston ratkaistavat asiat

Kriminaalipoliittinen osasto ratkaisee ministeriölle kuuluvan, rikoksen ehkäisyä tai rikoksentorjuntaa koskevan hankkeen vireillepanon ja toteuttamistavan, jollei kysymyksessä ole lainsäädäntöhanke tai asiaa ole sen merkityksen vuoksi esiteltävä ministerille.

Osasto ratkaisee syyttäjälaitosta koskevat, ministeriön ratkaistavat asiat, jollei asia kuulu 30 §:n 2 momentin perusteella oikeushallinto-osastolle.

Osasto ratkaisee asiat, jotka koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin oikeusministeriön ratkaistaviksi säädettyjä henkilöstöasioita 26―28 §:ssä määrättyjen periaatteiden mukaisesti, jollei asian ratkaiseminen kuulu valtioneuvostolle.

5 lukuErinäiset säännökset

36 §Valmiuspäällikkö ja suojelujohtaja

Oikeusministeriön valmiuspäällikkönä on kansliapäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies.

Valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja yhteensovittaa hallinnonalan poikkeusoloihin varautumista.

Oikeusministeriön suojelujohtajista ja muusta suojeluorganisaatiosta sekä suojelutoiminnasta määrätään eri toimipaikkoja koskevissa suojelusuunnitelmissa.

37 §Ulkoinen tiedottaminen

Tiedotukseen, joka sisältää ministeriön kannanoton, on ennen asian julkistamista saatava ministerin tai, jos hän on estynyt, kansliapäällikön hyväksyminen, jollei jostakin asiasta tai asiaryhmästä toisin määrätä.

Tiedottamista valmisteltaessa tulee hyvissä ajoin ennen asian julkistamista ottaa yhteyttä ministeriön tiedotuspäällikköön.

Tiedottamisesta huolehtiminen ja sen järjestäminen on muutoin osastopäällikön asiana. Tiedotustilaisuuden järjestämiseen on saatava ministerin lupa.

38 §Sisäinen tiedottaminen

Oikeusministeriön sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on johdon ja muun henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan edistäminen samoin kuin ministeriön toiminnan ja työskentelyolojen kehittäminen.

Sisäisen tiedotuksen tulee erityisesti koskea yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaisia asioita sekä työskentelyyn ja palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä.

39 §Asiakirjojen kirjaaminen ja arkistointi

Ministeriön virkamies on velvollinen tehtävän tultua loppuun suoritetuksi viipymättä toimittamaan asiakirjat asianmukaisesti järjestettyinä kirjaamoon.

Jos asia on käsitelty työryhmässä, 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä vastaa työryhmän puheenjohtaja.

40 §Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskusta koskevat työjärjestyksen kohdat tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan 6 päivänä kesäkuuta 2001 annettu oikeusministeriön työjärjestys (487/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Oikeushallinto-osaston tietotekniikkatoimistoa koskevat työjärjestyksen kohdat pysyvät kuitenkin voimassa 31 päivään joulukuuta 2002 saakka.

Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2002

Oikeusministeri Johannes KoskinenKansliapäällikkö Kirsti Rissanen

Top of page