Valtioneuvoston asetus oikeusavusta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 388/2002
- Original publication
- Booklet 64/2002 (Published 28.5.2002)
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä,
säädetään 5 päivänä huhtikuuta 2002 annetun oikeusapulain (257/2002) 3 § 2 momentin, 10 § 1 momentin, 12 §:n ja 29 §:n nojalla:
1 §
Oikeusapu myönnetään hakijan käyttövaran ja varallisuuden perusteella siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Oikeusavun saajan omavastuu oikeusavusta muodostuu perusomavastuusta ja lisäomavastuusta siten kuin 5―7 §:ssä säädetään.
Oikeusavun myöntämisen lähtökohtana on hakijan ilmoitus ja hänen esittämänsä selvitys tuloista, elatusvelvollisuudesta, menoista, varallisuudesta sekä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. Oikeusavun edellytykset on selvitettävä mahdollisimman luotettavasti ottaen huomioon mitä oikeusapulain 10 § 2 momentissa säädetään.
2 §
Hakijan käyttövara lasketaan vähentämällä hakijan ja hänen aviopuolisonsa tai hänen kanssaan avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa asuvan (puolisot) kuukausittaisista tuloista ennakonpidätyksen tai ennakonkannon mukainen vero ja siihen liittyvät työntekijän lakisääteiset maksut. Tuloista vähennetään myös välttämättömät menot siltä osin kun niiden yhteismäärä ylittää 250 euroa kuukaudessa. Välttämättömiksi menoiksi katsotaan kohtuulliset asumismenot, päivähoitomaksut, elatusapumaksut, ulosottosuoritukset sekä velkajärjestelyn maksuohjelman mukaiset suoritukset.
Kun hakijan taloudessa on huollettavia, tuloista vähennetään 250 euroa lasta kohti. Jos huollettavalla on säännölliset, omaan elatukseen riittävät tulot, hänen osaltaan ei tehdä vähennystä. Vähennys voidaan tehdä myös 18 vuotta täyttäneestä lapsesta, jota hakija tosiasiallisesti elättää.
Varallisuus otetaan käyttövaraa laskettaessa huomioon siten kuin 15 ja 16 §:ssä säädetään.
3 §
Alle 18-vuotiaan hakiessa oikeusapua hänen huoltajiensa käyttövaraa ei oteta huomioon.
4 §
Jos puolisot ovat toistensa vastapuolina tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään, oikeusapu määräytyy vain hakijan taloudellisen aseman perusteella yksinäiselle henkilölle säädettyjen määrien mukaan. Tällöin käyttövaraa laskettaessa 2 §:n mukaisista menoista hyväksytään ne menot, jotka hakija tosiasiallisesti maksaa, ja huollettavina otetaan huomioon ne henkilöt, joiden katsotaan olevan hakijan elatuksen varassa.
Taloudelliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon 1 momentin mukaan, jos hakija tärkeässä henkilökohtaisessa asiassaan olisi vaarassa kärsiä vakavan oikeudenloukkauksen, kun hän ei puolison tuloista johtuen saisi oikeusapua.
5 §
Perusomavastuu on oikeusavun saajan maksettavaksi tuleva prosenttiosuus avustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta arvonlisäveroineen. Se määräytyy hakijan käyttövaran mukaan seuraavasti:
Yksinäisellä henkilöllä
enintään 650 euroa 0 %
enintään 850 euroa 20 %
enintään 1 000 euroa 30 %
enintään 1 200 euroa 40 %
enintään 1 300 euroa 55 %
enintään 1 400 euroa 75 %
Puolisoilla henkilöä kohden
enintään 550 euroa 0 %
enintään 650 euroa 20 %
enintään 800 euroa 30 %
enintään 1 000 euroa 40 %
enintään 1 100 euroa 55 %
enintään 1 200 euroa 75 %
6 §
Oikeusapua ei myönnetä, kun käyttövara on yksinäisellä henkilöllä yli 1 400 euroa ja puolisoilla yli 1 200 euroa henkilöltä.
7 §
Lisäomavastuu tulee oikeusavun saajan maksettavaksi, jos hänellä on talletuksia tai muuta niihin rinnastettavaa helposti rahaksi muutettavaa varallisuutta, jonka arvo on yli 5 000 euroa. Lisäomavastuu on puolet 5 000 euroa ylittävistä talletuksista ja niihin rinnastettavasta varallisuudesta.
8 §
Hakijan on esitettävä tuloista ja vähennettäväksi vaadittavista menoista tositteet tai kuitit ja muu tarvittava selvitys. Tarvittaessa on myös esitettävä tilitiedot sekä selvitykset muusta omaisuudesta ja veloista.
Hakijan on selvitettävä vakuutuksensa, joihin mahdollisesti liittyy sellainen oikeusturvavakuutus, joka kattaa oikeusapuhakemuksen kohteena olevan oikeudellisen asian, sekä esitettävä tarvittaessa vakuutusyhtiön päätös.
9 §
Esittäessään yksityisen avustajan määräämistä hakijan on perusteltava avustajan tarve ja esitettävä riittävä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. Tuomioistuinasiassa selvitystä on esitettävä seuraavasti:
riita-asiassa kantajan ja vastaajan on esitettävä haastehakemus tai sen luonnos, tuomioistuimen vastaus- tai lausumapyyntö, tai erityisestä syystä muu riittävä selvitys;
rikosasiassa vastaajan ja asianomistajan on esitettävä syyttäjän haastehakemus, esitutkintapöytäkirja, asianomistajan vahingonkorvausvaatimus, lääkärinlausunto tai muu riittävä selvitys;
hakemusasiassa hakijan ja asiaan osallisen on esittävä hakemus, vastaus tai muu riittävä selvitys.
10 §
Tuloina otetaan huomioon muun muassa seuraavat tulolajit:
ansiotulo;
korko-, osinko-, vuokra- ja muut pääomatulot;
yritystoiminnasta ja ammatinharjoittamisesta saadut tulot;
elatusavut ja elatustuet;
työttömyyspäiväraha ja työttömyyskassa-avustus;
tapaturmavakuutuksen päiväraha ja elinkorko;
sairausvakuutuslain mukainen päivä- ja äitiysraha;
kansaneläke ja ansioeläke;
opintotuki;
lapsilisä ja kotihoidontuki.
Tuloista yleensä riippumatonta tiettyyn tarkoitukseen myönnettyä sosiaalista etuutta ei oteta huomioon. Tällaisia etuuksia ovat muun muassa kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki, vammaistukilain (124/ 1988) mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) mukainen lapsen hoitotuki.
11 §
Mikäli palkansaajan tulot vaihtelevat, käyttövaran laskemisen perusteeksi otetaan viimeisten kuuden kuukauden tulot. Yrittäjän kuukausittaiset käyttövarat lasketaan lopullisessa verotuksessa vahvistettujen vuosittaisten ansio- ja pääomatulojen perusteella. Jos toiminnassa on tapahtunut olennaisia muutoksia viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen, käyttövarojen laskennan perusteeksi voidaan ottaa ennakonkannon mukaiset tulot.
12 §
Asumismenoina hyväksytään kohtuullinen vuokra, vastike ja omakotitalon hoitomenot. Ilman selvitystä omakotitalon kuukausittaisina hoitomenoina hyväksytään enintään 200 euroa. Omistusasunnon asumismenona hyväksytään asuntolainan kuukausittaiset korot. Asumismenot voidaan jättää hyväksymättä siltä osin kuin asunto on perheen kokoon nähden ylimitoitettu. Asumistuki ja opintorahan asumislisä vähennetään asumismenoista.
Asumismenoina käyttövaralaskelmassa voidaan huomioida myös laitoshoidossa olevan hakijan tai hänen puolisonsa hoitomaksut.
13 §
Elatusapuna hyväksytään hakijan ja hänen puolisonsa tuomioistuimen päätöksen tai vahvistetun sopimuksen mukaiset kuukausittaiset suoritukset. Hyväksyä voidaan myös luotettavan selvityksen mukaan säännönmukaisesti ilman tuomiosta tai sopimusta maksettu elatusapu.
14 §
Ulosottosuorituksena hyväksytään ulosottoon kuukausittain säännöllisesti maksettu suoritus.
Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) mukaisessa maksuohjelmassa vahvistetut suoritukset velkojille hyväksytään edellyttäen, että velallinen on noudattanut maksuohjelmaa. Samoin edellytyksin hyväksytään suoritukset, jotka perustuvat yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa tarkoitettuun velallisen kaikki velat kattavaan kirjalliseen sovintoratkaisuun.
Kun oikeusapua haetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaisessa asiassa, vähennetään käyttövaralaskelmassa myös ne varat, jotka velallinen tosiasiallisesti käyttää velanhoitomenoihin.
15 §
Hakijan ja hänen puolisonsa varallisuutena otetaan huomioon muun muassa:
rahavarat ja talletukset;
kiinteä omaisuus;
asunto- ja muut osakkeet;
rahasto-osuudet ja muut sijoitukset;
osuus kuolinpesässä;
osuus avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä; sekä
kulkuvälineet ja muut vastaavat esineet.
Varallisuus lasketaan vähentämällä sen verotusarvosta velat (nettovarallisuus). Jos varallisuudelle ei ole vahvistettu verotusarvoa, varallisuus arvostetaan käypään arvoonsa.
Perheen vakinaisena asuntona käytettävää omistusasuntoa ja työn tai työmatkojen kannalta välttämätöntä autoa ei oteta huomioon, jos niiden arvo on kohtuullisessa suhteessa perheen kokoon ja työajon tarpeeseen. Tätä omaisuutta varten otettua velkaa ei vähennetä nettovarallisuutta laskettaessa.
Hakijan talletukset ja muu niihin rinnastettava helposti rahaksi muutettava omaisuus lasketaan nettovarallisuuteen, jos sen arvo on 5 000 euroa tai sitä vähemmän. Jos hakijan helposti realisoitavan omaisuuden arvo on yli 5 000 euroa, omaisuutta ei lasketa nettovarallisuuteen, vaan sen perusteella määräytyy hakijan lisäomavastuu siten kuin 7 §:ssä säädetään.
16 §
Kun 15 §:n mukainen nettovarallisuus on yli 25 000 euroa tai maatalousyrittäjällä ja elinkeinonharjoittajalla 33 000 euroa, ylimenevästä osasta lisätään 1 prosentti käyttövaralaskelmaan.
17 §
Kun oikeusapua haetaan perunkirjoitusta varten, hakijan lisäomavastuuta laskettaessa otetaan huomioon myös vainajan varat. Varattoman pesän perunkirjoitusasiassa valtiokonttorille tai muulle perunkirjoitusvelvolliselle voidaan erityisistä syistä antaa korvauksetta oikeusapua.
18 §
Kun oikeusapu on myönnetty perinnönjakoa tai ositusta koskevassa asiassa, asian päätyttyä lasketaan hakijan saama perintö tai tasinko hänen varoikseen ja vahvistetaan oikeusavun saajan lopullinen omavastuuosuus. Samoin menetellään, kun oikeusavun saaja saa rahanarvoisen hyödyn muussa asiassa, jossa oikeusapu on myönnetty. Jos perinnön, tasingon tai muun hyödyn helposti realisoitavan omaisuuden arvo on yli 5 000 euroa, sitä ei lasketa nettovarallisuuteen, vaan sen perusteella määräytyy lisäomavastuu siten kuin 7 §:ssä säädetään.
19 §
Henkilön, jolla ei ole Suomessa kotipaikkaa, on esitettävä oikeusapua hakiessaan kirjallinen selvitys, josta ilmenevät asia, johon oikeusapua haetaan sekä hakijan käyttövarat. Hakijan on kirjallisesti vakuutettava esittämänsä tiedot oikeiksi. Hakemukseen on liitettävä 8 ja 9 §:n mukainen selvitys ja sen valtion toimivaltaisen viranomaisen lausunto tai todistus hakijan varallisuusoloista ja elatusvelvollisuudesta, jossa hakijalla on kotipaikkansa. Jos lausunto tai todistus ei ole vaikeuksitta saatavissa, asia voidaan sen puuttumisesta huolimatta ratkaista.
20 §
Oikeusapumaksu on 35 euroa. Oikeusapumaksua ei peritä, jos hakijan käyttövara on alle 500 euroa.
21 §
Oikeusapu voidaan oikeusapupäätöksessä rajata määrättyihin toimenpiteisiin ja määrättyyn tuntimäärään, jos se on perusteltua ottaen huomioon asian laatu ja merkitys, riidan kohteen arvo sekä olosuhteet kokonaisuudessaan.
22 §
Tuomioistuimen on toimitettava ratkaisupyynnön perusteella tekemänsä päätös tiedoksi oikeusaputoimistolle.
Oikeusaputoimiston on toimitettava päätöksensä oikeusavun muuttamisesta tai lakkauttamisesta tiedoksi pääasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle.
23 §
Muutoksenhakua tai vastauksen antamista varten säädettynä aikana käsitellyn ratkaisupyynnön johdosta annettu päätös oikeusavun myöntämisestä on viran puolesta toimitettava muutoksenhakutuomioistuimeen.
24 §
Kun muutoksenhakutuomioistuin myöntää oikeusapua taannehtivasti koskemaan sellaisia yksityisen avustajan palkkio- ja kulukorvauksia ja muita kustannuksia, jotka oikeusavun saajan vastapuoli on alemman oikeusasteen lainvoimaisella tuomiolla velvoitettu oikeudenkäyntikulujen korvauksena suorittamaan oikeusavun saajalle, sen tulee ilmoittaa päätöksestään oikeusrekisterikeskukselle. Oikeusrekisterikeskus perii saatavan valtiolle.
25 §
Kun asiassa, johon on myönnetty oikeusapua, on myönnetty vakuutusetu sen jälkeen kun pääasia on lainvoimaisesti ratkaistu, oikeusaputoimisto perii vakuutusyhtiöltä valtion varoista oikeusapuna suoritettavaksi määrätyn tai oikeusaputoimiston palkkiota ja kuluja vastaavan korvauksen.
26 §
Oikeusaputoimisto antaa epäillyn pyynnöstä tämän asetuksen mukaisista oikeusavun taloudellisista edellytyksistä selvityksen, jonka perusteella tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetun korvauksen rikoksesta tuomitun puolustajalle valtion varoista maksetuista korvauksista.
27 §
Oikeusapuhakemus, 26 §:n mukainen selvitys, päätös oikeusavun myöntämisestä sekä ratkaisupyyntö tulee mahdollisuuksien mukaan laatia oikeusministeriön näitä asiakirjoja varten vahvistamien kaavojen mukaisesti.
28 §
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.
29 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.
Asetusta sovelletaan myönnettäessä oikeusapua mainitun päivämäärän jälkeen.
Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2002
Oikeusministeri Johannes KoskinenHallitussihteeri Merja Muilu