Go to front page
Statute Book of Finland

216/2002

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2002 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta

Type of statute
Asetus
Date of Issue
Updated statute
216/2002
Original publication
Booklet 35/2002 (Published 27.3.2002)

Text of original statute

Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 3 §:n 6 momentin, 9 §:n 4 momentin, 10 §:n 7 momentin, 25 §:n 3 momentin ja 28 §:n 3 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tämä asetus koskee seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa säädettyjen maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakemista, paikkakunnan tavanomaista viljelytapaa, tavanomaista tuotantotapaa sekä tukien muuta hallinnointia ja maksatusta:

1)

vuodelta 2002 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (22/2002), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus ;

2)

vuodelta 2002 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (23/2002), jäljempänä pohjoinen tukiasetus ;

3)

vuodelta 2002 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (24/2002), jäljempänä kasvinviljelyn kansallinen tukiasetus ; sekä

4)

vuodelta 2002 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (25/2002), jäljempänä perunantuotannon kansallinen tukiasetus .

Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 3 luvun ja pohjoisen tukiasetuksen 4 luvun mukaisiin tukiin.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on viljelykiertokesantona, kunnostuskesantona, lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä, ei kuitenkaan alueita, jotka eivät vielä ole olleet viljelykäytössä tai jotka on pysyvästi poistettu viljelystä;

2)

luonnonniityillä ja -laitumilla aloja, joilla kasvaa luonnonheinää ja joita laidunnetaan tai käytetään tuen hakijan kotieläinten rehuntuotantoon kasvukauden 2002 ajan ja joilla ei tehdä muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä;

3)

peruslohkojen muutoslomakkeella maa- ja metsätalousministeriön peruslohkojen muutoslomaketta 102C vuodelle 2002;

4)

emolehmällä rodusta riippumatta vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihantuotantoon;

5)

lypsylehmällä maidontuotantoon käytettävää vähintään kerran poikinutta nautaa;

6)

sonnilla vähintään 6 kuukauden ikäistä urospuolista kastroitua tai kastroimatonta nautaa;

7)

hieholla vähintään 6 kuukauden ikäistä poikimatonta nautaa;

8)

teurastetulla hieholla ruhopainoltaan vähintään 170 kiloa painavaa vuonna 2002 teurastettua poikimatonta nautaa, joka on ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta viimeisen kolmen elinkuukauden aikana;

9)

teurastetulla sonnilla ruhopainoltaan vähintään 220 kiloa painavaa tukialueilla C3 ja C4 kasvatettua vuonna 2002 teurastettua kuohittua tai kuohitsematonta sonnia, joka on ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta viimeisen kolmen elinkuukauden aikana;

10)

naudalla 4―9 kohdassa tarkoitettua nautaa, joka on merkitty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä korvamerkeillä ja joka on rekisteröity eläintunnisterekisteriin nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 mukaisesti;

11)

naudan poikimisella normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa vasikoimista tai vähintään seitsemän kuukauden tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista;

12)

emakolla viimeistään laskentapäivänä vähintään kerran porsinutta sikaa ja vähintään 8 kuukauden ikäistä emakoksi tarkoitettua nuorta porsimatonta sikaa;

13)

karjulla viimeistään laskentapäivänä vähintään 8 kuukauden ikäistä urospuolista sikaa;

14)

lihasialla ruhopainoltaan vähintään 61 kiloa painavaa vuonna 2002 teurastettua sikaa, ei kuitenkaan porsinutta emakkoa tai teurastuksen yhteydessä nyljettyä karjua;

15)

nuorella siitossialla vuoden 2002 aikana vähintään kolmen kuukauden ikäisenä mutta alle kahdeksan kuukauden ikäisenä siitokseen myytyä urospuolista sikaa ja vähintään kolmen kuukauden ikäistä siitokseen myytyä porsimatonta naaraspuolista sikaa;

16)

sialla 12―15 kohdassa tarkoitettua emakkoa, karjua, lihasikaa ja nuorta siitossikaa, ei kuitenkaan villisikaa eikä lemmikkinä pidettävää minisikaa;

17)

kanalla vähintään 16 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään kulutukseen tai poikasten tuotantoon;

18)

ankkaemolla vähintään 25 viikon ikäistä ankkaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

19)

broileriemolla vähintään 18 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

20)

hanhiemolla vähintään 30 viikon ikäistä hanhea, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

21)

kalkkunaemolla vähintään 29 viikon ikäistä kalkkunaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

22)

tarhatulla fasaaniemolla vähintään 26 viikon ikäistä fasaania, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

23)

tarhatulla sorsaemolla vähintään 26 viikon ikäistä sorsaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

24)

broilerilla tavanomaisessa tuotannossa lihantuotantoa varten jalostettua noin 40 päivän iässä tai maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 täydentämisestä siten, että asetus käsittää myös eläintuotannon annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1804/1999 mukaisesti harjoitettavassa tuotannossa vähintään 81 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa;

25)

lihasiipikarjalla vuoden 2002 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä tarhattuja fasaaneja ja sorsia;

26)

uuhella lammasta, joka on karitsoinut vähintään kerran viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2002 tai joka on tuolloin vähintään vuoden ikäinen;

27)

kutulla maidontuotantoon tarkoitettua vuohta, joka on poikinut vähintään kerran viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2002 tai joka on tuolloin vähintään vuoden ikäinen;

28)

hevosella siitokseen käytettävää hevos- ja ponitammaa, vähintään 1-vuotiasta suomenhevosta sekä 1―3-vuotiasta muuta hevosta ja ponia;

29)

siitostammalla hevosta ja ponia, joka on astutettu tai varsonut edellisen vuoden aikana;

30)

broileriuntuvikolla broilerihautomolta tilalle alle kolmen vuorokauden ikäisenä toimitettua broileriksi kasvatettavaa kananpoikaa;

31)

kotieläintukihakemuksella maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuslomaketta numero 101C kansallisista kotieläintuista vuodelle 2002, osat I ja II;

32)

teurastamolla Elintarvikeviraston hyväksymää teurastamoa ja kunnan valvontaviranomaisen hyväksymää teurastuspaikkaa; sekä

33)

koko tilan hallintaoikeuden siirrolla koko tilaa koskevaa sukupolvenvaihdosta, koko tilan ostoa, myyntiä, yhtiömuodonmuutosta tai vuokrasopimuksen tekemistä sekä tapauksia, joissa avioliiton tai kuoleman takia tilan hallintaoikeus muuttuu joko kokonaan uuden tai jo aiemmin toiselta tilalta tukia hakeneen toisen tuenhakijan hallintaan.

3 §Yhdessä harjoitettava maa- tai puutarha- talous

Jos maa- tai puutarhataloutta harjoitetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla useamman luonnollisen henkilön toimesta yhdessä tai yhteisömuodossa, on kohdassa mainitun saman momentin 1 kohdan ehdot täyttävän viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan harjoitettava maa- tai puutarhataloutta siten, että:

1)

hän osallistuu henkilökohtaisesti maa- tai puutarhataloustuotannon harjoittamiseen itse työtä tekemällä; tai

2)

hän on henkilökohtaisesti verovastuussa toiminnasta tuloverolain (1535/1992) 9 §:ssä ja yhtymien sekä kuolinpesien osalta lisäksi 15―17 §:ssä säädetyllä tavalla.

2 lukuTukien hakeminen

4 §Tukien hakeminen

Tukien hakuajoista ja hakemuslomakkeista noudatetaan, mitä vuoden 2002 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (26/2002), jäljempänä hakuaika-asetus , säädetään.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja tukia haetaan maa- metsätalousministeriön vahvistamilla vuoden 2002 tukihakemuslomakkeilla tai lomakkeita vastaavilla ATK-tulosteilla, jos niissä on sama tietosisältö samalla tavalla jaoteltuna eri sivuille kuin valmiiksi painetuissa lomakkeissa. Jos ATK-tuloste on lomakkeesta poiketen usealla sivulla, tulee jokainen erillinen sivu allekirjoittaa.

5 §Tuen peruuttaminen

Tuen peruuttamisesta on ilmoitettava kirjallisesti tukihakemusta käsittelevälle viranomaiselle. Jos valvonnasta on jo ilmoitettu tuen hakijalle ja suoritetusta valvonnasta aiheutuu valvontaseuraamuksia, tukihakemusta ei voida peruuttaa. Muussa tapauksessa takarajana peruutuksen tekemiselle on ensimmäinen kyseessä olevan hakemuksen mukainen maksatustapahtuma.

Peruutus koskee koko tukityyppiä. Useamman hakukerran tuessa hakija voi peruuttaa yhden tukihaun edellä 1 momentissa mainituin rajoituksin.

Kasvintuotannon tukien hakemusta ei voida peruuttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tallennusilmoituksen lähettämisen jälkeen, jos tallennusilmoituksessa on yksi tai useampi lohko merkitty sääntöjen vastaiseksi ja virhe on sellainen, että siitä aiheutuu seuraamus.

6 §Selvitykset

Perunantuotannon ja niiden puutarhakasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ylläpitämään kasvinsuojelu- tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, kopio rekisteriin ilmoittautumisesta on liitettävä tukihakemukseen ainoastaan siinä tapauksessa, jos hakija ei vielä ole rekisterissä. Rekisteriin on ilmoittauduttava ennen tuen maksatusta.

3 lukuKasvintuotannon tuet

7 §Lohkot

Jos vuoden 2001 tukihaun jälkeen peruslohkoja on jaettu, yhdistetty tai poistettu pysyvästi käytöstä taikka uusia peruslohkoja on perustettu tai peruslohkojen hallinnassa on tapahtunut muutoksia, on tuen hakijan hakuaika-asetuksessa mainittujen tukihakemuslomakkeiden lisäksi toimitettava peruslohkojen muutoslomake tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2002 vahvistaman kaavan mukainen ATK-tuloste.

Lohkojen merkitsemisessä, pinta-alojen ilmoittamisessa, hallinnon pinta-alojen hyväksymisessä ja karttaliitteissä noudatetaan mitä maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta (155/2000) säädetään.

8 §Viljelykseen soveltuva pelto

Tukilain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa sekä 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulta viljelykseen soveltuvalta pellolta edellytetään, että:

1)

sitä käytetään maatalous- ja puutarhakasvien viljelyyn;

2)

sitä kesannoidaan Euroopan yhteisön kokonaan rahoittaman peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti;

3)

se on ilmoitettu tilapäisesti viljelemättömänä peltona; tai

4)

kotieläintukien osalta se on käytössä oleva luonnonniitty tai -laidun.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun pellon on oltava tuen hakijan hallinnassa omistajana, maanvuokralain (258/1966) tarkoittamana vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla 15 päivänä kesäkuuta 2002 kasvukauden 2002 ajan.

Vuoden 2002 aikana ensimmäistä kertaa käyttöönotettua raiviota ei voi ilmoittaa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tilapäisesti viljelemättömänä peltona.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien lopettamiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä, sellaisena kuin se oli voimassa lain 1326/1999 voimaan tullessa, tarkoitettujen sitoumusten nojalla.

Puutarhakasvien puolen hehtaarin viljelyksessä olevaan peltoalaan luetaan mukaan avomaanvihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien ja yrttimausteiden viljelyalat sekä taimitarhat ja kasvimaaksi ilmoitetut alat.

9 §Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa

Tukilain 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla paikkakunnan tavanomaisella viljelytavalla tarkoitetaan sitä, että:

1)

peltoa muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla;

2)

kylvö tai istutus tehdään tasaisen itämisen mahdollistavalla tavalla;

3)

viljelyssä käytetään alueelle soveltuvia kasvilajeja ja lajikkeita;

4)

viljelyssä käytetään laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää;

5)

kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakaura on torjuttu; sekä

6)

lohkon kasvukunto mahdollistaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen.

Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisen satovahingon tai tätä vastaavan syyn takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este tukien maksamiselle, jos muista paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta tai vastaavasta on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus välittömästi vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jolle tukihakemus on jätetty. Ilmoituksessa on yksilöitävä satovahingon tai vastaavan syy ja sadon korjaamatta jättämisen syy. Talvehtimisvaurioista kärsineiden kasvulohkojen osalta tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, jolla on mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

10 §Viljakasvien ja nurmen viljely

Edellä 9 §:ssä säädetyn lisäksi vehnän, rukiin ja mallasohran tukien maksamisen edellytyksenä on jyväsadon korjaaminen.

Edellä 9 §:ssä säädettyjen tavanomaisen viljelytavan vaatimusten mukaisena nurmivaltaisen sadon korjaamisena ei pidetä kasvuston maahan niittoa eikä kompostointia.

Viljelyteknisille päistelohkoille, niillä kasveilla joiden viljelytapaan se kuuluu, nurmen tuki voidaan maksaa, vaikka satoa ei korjata tai aluetta ei laidunneta, jos kasvusto pidetään hoidettuna.

11 §Puutarhakasvien viljely

Edellä 9 §:n 4 kohdassa mainittu paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan täyttävä määrältään riittävä taimimäärä on marjapensaiden ja omenapuiden viljelyssä seuraava:

kasvia/ha

Mansikka, mesimarja ja jalomaarain

15 000

Herukat ja karviainen

2 200

Vadelma

2 800

Tyrni

800

Pensasmustikka

2 250

Omenapuu

400

Jos mansikkaa, mesimarjaa tai jalomaarainta viljellään niin, ettei muovia käytetä maanpinnan katteena ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheys voi olla ensimmäisenä kasvukautena 11 000 kasvia/ha. Kasvutiheysvaatimuksia sovelletaan myös luomutuotannolle.

Kasvutiheysvaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta ennen vuotta 2000 istutetuille tyrnin, pensasmustikan ja luomutuotannon kasvustoille, mutta niiden viljelyn tulee täyttää ammattimaisen viljelyn tunnusmerkit.

4 lukuKotieläintuet

12 §Kotieläintukien hakeminen ja määräytyminen

Kotieläintukien hakemisessa ja määräytymisessä noudatetaan tässä asetuksessa säädetyn lisäksi mitä hakuaika-asetuksessa säädetään.

Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen ja pohjoisen tukiasetuksen tarkoittamat eläinryhmät on määritelty tämän asetuksen 2 §:n 4―9 ja 12―29 kohdassa.

13 §Eläinten iän laskeminen

Kotieläinten ikä lasketaan siten, että eläin tulee tietyn kuukausimäärän ikäiseksi samannumeroisena päivänä kuin se on syntynyt. Sonnien, hiehojen, sikojen lihasikoja lukuun ottamatta sekä uuhien ja kuttujen ikää laskettaessa kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää.

Jos eläin on syntynyt 31 päivänä, sen ikä lasketaan samalla tavalla kuin 30 päivänä syntyneen eläimen ikä.

Jos eläin on syntynyt 29, 30 tai 31 päivänä ja se saavuttaisi tukeen oikeuttavan iän helmikuussa, eläimen kuukausimääräisen iän katsotaan täyttyvän 28 päivänä helmikuuta.

Siipikarjan ikä lasketaan kalenteriviikkojen mukaan.

Hevoselle maksettavaa tukea laskettaessa käytettävä ikä määräytyy siten, että hevonen on:

1)

yksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2001 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien;

2)

kaksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2000 ja 31 päivän joulukuuta 2000 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien; sekä

3)

kolmevuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 1999 ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien.

14 §Tukikelpoisuuspäivien määräytyminen

Emolehmien, lypsylehmien, sonnien ja hiehojen ensimmäisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin tulee tuen piiriin. Se voi olla tuen määräytymisajanjakson ensimmäinen päivä tai päivä, jolloin eläin saavuttaa vaaditun iän, poikimista seuraava päivä tai eläimen ostopäivää seuraava päivä.

Eläimen viimeisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin poistuu tuen piiristä. Se voi olla eläimen poistopäivä, toiseen ikäryhmään siirtymistä edeltävä päivä, tuen määräytymisajanjakson viimeinen päivä tai hieholla poikimispäivä.

15 §Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen

Kotieläintukia haettaessa tukilain 10 §:n 5 momentissa säädetyissä tilanteissa voidaan vakiintuneena eläinmääränä käyttää edellisen vuoden tuen perusteena olevaa eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, on hakemuksen liitteenä oltava lisäksi eläinlääkärin antama todistus.

Jos 1 momentissa tarkoitettu edellisen vuoden eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, voidaan vakiintuneena eläinmääränä käyttää edellisten vuosien tuen perusteena olevien eläinmäärien keskiarvoa.

Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä laskentapäivänä poikkeaa broileriuntuvikkotoimitusten tai teurasnoutojen johdosta vähintään 10 prosenttia normaalista ja tuotanto on jatkuvaa, voidaan laskentapäivän eläinmääränä käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla luvulla 0,98 laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä.

Yhteen kasvatuserään kuuluvat untuvikot, jotka on toimitettu tilalle viimeistään 10 päivän sisällä ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan tositteet, joista selviävät toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät.

16 §Teurastetut hiehot ja sonnit

Etelä-Suomen kansallisessa tukiasetuksessa ja pohjoisen tukiasetuksessa säädetyn teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavan tuen hakemisessa noudatetaan soveltuvin osin mitä Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamista teurastusperusteisista palkkioista ja lisätuesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1014/2000) sekä Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien eläinpalkkioiden hakuajoista vuonna 2002 annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1044/2001) säädetään.

Tukea voidaan maksaa tuottajalle, joka on tehnyt hakuaika-asetuksen 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun osallistumisilmoituksen teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavaan kansalliseen tukeen ja jonka tukeen oikeutettu eläin teurastetaan teurastamossa, joka on ilmoittautunut naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1254/1999 säädettyyn Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan teurastuspalkkiojärjestelmään.

17 §Lihasikojen ja lihasiipikarjan tuki- hakemuksen liitteet

Kotieläintukihakemuksen II-osan liitteenä tulee olla teuraseläinten ostajalta, jäljempänä ostaja, alkuperäisenä tai jäljennöksenä kuitti, josta on käytävä ilmi:

1)

ostajan nimi;

2)

teuraseläimen myyjän nimi; sekä

3)

eläimen teurastuspäivämäärä ja ruhopaino.

Jos ostajana on muu kuin teurastamo tai teurastamo ei itse suorita teurastusta, tulee on tositteesta lisäksi käytävä ilmi teurastamon nimi, jossa eläin on teurastettu.

Ostaja voi toimittaa tuottajalle myös yhteenvedon vuoden 2002 aikana teurastetuista eläimistä. Yhteenvedosta on käytävä ilmi:

1)

teuraseläinten myyjän nimi;

2)

vuosi, jonka aikana eläimet on teurastettu;

3)

teurastettujen lihasikojen lukumäärä tai teurastetun lihasiipikarjan nimi ja lukumäärä teurastamoittain; sekä

4)

maininta siitä, sisältyykö lukumäärään myös eläimiä, jotka tuottaja on teurastuttanut ja ottanut takaisin tilalle.

Jos ostajana on muu kuin teurastamo, on yhteenvedosta käytävä ilmi lihasikojen ja lihasiipikarjan lukumäärä teurastamoittain.

Lihasikojen osalta lukumäärätiedon lisäksi yhteenvedossa on oltava teksti, jonka mukaan yhteenveto sisältää lihasiat, joiden ruhopaino on ollut vähintään 61 kiloa.

Yhteenveto on tehtävä osakeyhtiömuotoisten ostajien osalta osakeyhtiölain (734/1978) 16 luvun 7 a §:ssä säädetylle lomakkeelle tai ostajan ollessa muu yhteisö tai yksittäinen toiminnanharjoittaja vastaavat tiedot sisältävälle lomakkeelle, josta ilmenevät 3―5 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi ilmoittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteenveto on allekirjoitettava tai varustettava yrityksen leimalla ja ilmoittajan yhteystiedoilla, mukaan lukien puhelinnumerotiedot.

Jos teuraseläinten ostajan tulostustoiminnot hoidetaan koneellisesti siten, ettei kaikkien yhteenvetojen allekirjoittaminen tai leimaaminen ole mahdollista, on teuraseläinten ostajan toimitettava kuntakohtainen yhteenveto kaikkien tukikelpoisten eläinten myyjien osalta kaikista tietyn kunnan alueelta teurastetuista eläimistä kyseisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tässä tarkoitetusta kuntakohtaisesta yhteenvedosta on käytävä ilmi vastaavat seikat kuin tuottajalle toimitettavista yhteenvetotulosteista.

Jos teurastuspaikassa teurastetaan sen osakkaan, yhtiömiehen, jäsenen tai muun vastaavan teurastuspaikan omistajiin kuuluvan tahon kasvattamia eläimiä, ei teurastuspaikka voi antaa 3 momentissa tarkoitettua yhteenvetoa. Tukihakemuksen liitteenä on tällöin oltava kopio punnituspäiväkirjan niistä sivuista, joissa on ruhopainomerkinnät sekä muu mahdollinen selvitys teurastetuista eläimistä.

18 §Nuorten siitossikojen tukihakemuksen liitteet

Kotieläintukihakemuksen II-osan liitteenä on oltava eläimen myynti-ilmoitus tai muu hyväksyttävä selvitys, josta on käytävä ilmi seuraavat tiedot:

1)

eläimen myyjän nimi;

2)

eläimen myyntipäivämäärä;

3)

ostajan tai välittäjän nimi;

4)

ostajan tai välittäjän yhteystiedot, mukaan lukien puhelinnumerotiedot;

5)

eläimen syntymäaika; sekä

6)

eläimen korvanumero.

Eläinten ostaja tai välittäjä voi tehdä ostamistaan nuorista siitossioista vuosiyhteenvedon, jonka on kunkin eläimen osalta sisällettävä 1 momentissa luetellut tiedot.

19 §Kuttujen maidontuotanto

Kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytään maitomäärä, joka on:

1)

toimitettu meijeriin;

2)

myyty suoraan tilalta;

3)

käytetty myyntiin sekä omaan käyttöön valmistetun juuston valmistukseen;

4)

käytetty myyntiin tarkoitettujen muiden tuotteiden valmistukseen; tai

5)

käytetty tuen hakijan omassa taloudessa.

Eläinten ravinnoksi sekä kutun maidosta valmistettujen tuotteiden valmistuksen testaukseen käytettävää maitomäärää ei lasketa mukaan tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävään maitomäärään.

Tuen hakijan taloudessa käytettäväksi maitomääräksi hyväksytään 1,0 litraa henkilöä ja päivää kohti. Tuen hakijan taloudessa oleviksi henkilöiksi luetaan henkilöt, joiden väestötietolaissa (507/1993) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin tuenhakijalla.

20 §Hevoset

Tamman on oltava astutettu jalostukseen hyväksytyllä oriilla. Ponitamman on oltava puhdasrotuinen ja sille käytetyn oriin tulee edustaa samaa rotua.

Suomenhevostammat ja lämminveriset ravihevostammat voidaan astuttaa myös tuen hakijan omalla oriilla. Jos tamma on astutettu omalla kantakirjaamattomalla oriilla, tuen hakijan on ennen tuen maksamista toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle oikeaksi todistettu jäljennös varsomistodistuksesta tai eläinlääkärin antama lausunto tamman luomisesta.

5 lukuEläimistä ja kutun maidosta pidettävä kirjanpito

21 §Naudat

Naudoista on pidettävä ajan tasalla olevaa nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) 12 §:ssä säädettyä nautaeläinluetteloa.

22 §Siat

Sioista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 11 §:ssä säädetyllä tavalla.

23 §Siipikarja

Siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa, josta on käytävä ilmi eläinryhmien tasolla eläinten lukumäärän lisäykset ja vähennykset. Lisäyksinä tulee kirjanpitoon merkitä eläinten syntymät ja ostot ja vähennyksinä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

24 §Uuhet, kutut ja hevoset

Uuhista ja kutuista on pidettävä lampaiden ja vuohien rekisteröinnistä ja merkitsemisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (918/1997) 12 §:ssä säädetyn mukaista kirjanpitoa.

Hevosista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa, josta ilmenevät eläinten lukumäärän lisäykset ja vähennykset. Hevosten osalta kirjanpitoa tulee pitää eläinryhmien tasolla.

Lisäyksinä on kirjanpitoon merkittävä eläinten syntymät ja ostot ja vähennyksinä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

25 §Kuttujen maidontuotannosta pidettävä kirjanpito

Edellä 19 §:ssä tarkoitetusta kuttujen maidontuotannosta on pidettävä kirjanpitoa maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 410. Jokaiselta kuukaudelta on täytettävä oma lomake. Kuttujen maidontuotannosta voidaan pitää kirjanpitoa myös ATK:lla. Jokaiselta kuukaudelta on tällöin saatava erillinen lomaketta vastaavat tiedot sisältävä tuloste.

Päivittäiseen 1 momentissa tarkoitettuun lomakekirjapitoon merkitään:

1)

suoramyyntimaidon myynti sekä myyntiin tai omaan käyttöön valmistetun juuston valmistukseen käytetty maitomäärä; sekä

2)

suoramyyntimaidon ostajat.

Kuukausittaiseen 1 momentissa tarkoitettuun lomakekirjanpitoon merkitään:

1)

kuukauden aikana valmistetun juuston määrä juustotyypeittäin;

2)

kuukausittain tuen hakijan taloudessa käytetty maitomäärä; sekä

3)

kuukauden aikana meijeriin toimitettu maitomäärä.

Jos kutun maidosta tehdään myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, on maidon käytöstä pidettävä erillistä tuotekohtaista päivittäistä kirjanpitoa, johon on lisäksi merkittävä kunkin kuukauden aikana valmistettujen tuotteiden määrä.

26 §Kuttujen maidontuotannosta pidettävän kirjanpidon toimittaminen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle

Tuen hakijan on toimitettava 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuukausittainen lomake tai vastaavat tiedot sisältävä ATK-tuloste 1 päivän syyskuuta 2001 ja 31 päivän elokuuta 2002 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tuotetun tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 16 päivänä syyskuuta 2002.

Kutun pidon aloittavan hakijan on toimitettava 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuukausittainen lomake tai vastaavat tiedot sisältävä ATK-tuloste touko-elokuussa 2002 tuotetun tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytyn kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 16 päivänä syyskuuta 2002.

Muita tuotteita kuin juustoa valmistavien hakijoiden on toimitettava 25 §:n 3 momentissa tarkoitettu erillinen tuotekohtainen kuukausittainen kirjanpito edellä 1 ja 2 momenteissa mainituilta ajanjaksoilta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 16 päivänä syyskuuta 2002.

6 lukuHallintaoikeuden siirrot

27 §Kasvintuotannon tuet

Yksittäisen kasvulohkon hallinnansiirroissa kasvulohkon hallintaoikeuden on oltava siirrettynä uudelle haltijalle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2002. Hallinnan siirto edellyttää kirjallisen kauppakirjan, vuokra- tai muun hallinnansiirtosopimuksen, peruslohkojen muutoslomakkeen ja maa- ja metsätalousministeriön kylvöalailmoituslomakkeen numero 117 toimittamista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2002.

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut ennen kasvintuotannon tukien hakua, tilan uusi haltija hakee kasvintuotannon tuet.

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut kasvintuotannon tukihaun jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2002, voidaan tukihakemuksen hakijaksi kasvintuotannon tuissa muuttaa tilan uusi haltija.

Uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnan siirto toimittamalla viimeistään 11 päivänä syyskuuta 2002 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle maa- ja metsätalousministeriön ilmoituslomake numero 156 koko tilan hallinnan siirrosta. Lomakkeen mukana on toimitettava tarpeelliset kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä.

Nuorten viljelijöiden tuki voidaan maksaa jatkajalle, jos sukupolvenvaihdos tapahtuu hakuajan jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2002, sillä edellytyksellä, että tilan entinen haltija on jättänyt muutoin tuen myöntämisen edellytykset täyttävän hyväksytyn tukihakemuksen nuorten viljelijöiden tuesta.

28 §Lopullisten kotieläintukien hakeminen

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut ennen kotieläintukien ennakoiden hakua tai jos kotieläintukien ennakon hakijaksi on muutettu uusi haltija ja ennakot on maksettu uudelle haltijalle, tilan uusi haltija hakee lopulliset kotieläintuet.

Jos koko tilan hallinnan siirto tapahtuu ennakoiden maksamisen jälkeen, ennen lopullisten kotieläintukien maksamista, lopullista tukea kotieläintukihakemuksella 101C, maa- ja metsätalousministeriön osallistumisilmoituslomakkeella numero 162 ja maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 167 ovat voineet hakea joko tilan entinen haltija, tilan uusi haltija tai molemmat. Kyseisen tilatunnuksen osalta ne muodostavat kuitenkin vain yhden hakemuksen, joten tukihakemuslomakkeilta tiedot tallennetaan sille hakijalle, jolle ennakot on maksettu.

Kansallisen kotieläintukihaun piiriin voidaan laskea, tilan entisen ja uuden haltijan välisen sopimuksen perusteella, kaikki entisen haltijan hallinnassa olleet vuoden 2002 tuen piirissä olevat eläimet. Tukihaun piiriin voivat siten kuulua myös emolehmät ja sonnit sekä A- ja B-alueiden saaristoalueilla lypsylehmät ja hiehot 1.7.2001 alkaen sekä emakot, kanat, broileriemot ja kalkkunaemot 1.10.2001 alkaen.

Jos kaksi tai useampi tila on yhdistetty, yhdistymisessä muodostuneen tilan haltija voi 3 momentissa tarkoitetulla tavalla hakea lopulliset tuet yhdistyvillä tiloilla kasvatetuista vuoden 2002 tuen piirissä olevista eläimistä. Tilalta, jonka tilatunnus jää pois käytöstä yhdistymistilanteessa, peritään maksettu kotieläintukien ennakko takaisin valtiolle.

29 §Lopullisten kotieläintukien maksaminen

Jos tuottajalle on maksettu kotieläintuen ennakoita ja tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ennakoiden maksamisen jälkeen, lopulliset kansalliset kotieläintuet maksetaan sille tuen hakijalle, jolle on maksettu ennakot eli tilan entiselle haltijalle.

Jos tuottajalle ei ole maksettu kotieläintukien ennakoita, tilan entinen haltija ja tilan uusi haltija voivat keskenään sopia, kummalle hakijoista lopulliset kansalliset kotieläintuet maksetaan.

Jos osapuolet haluavat, että lopulliset kotieläintuet maksetaan tilan uudelle haltijalle, tilan uuden haltijan on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sopimus lopullisten kotieläintukien maksamisesta tilan uudelle haltijalle ennen ensimmäisten kotieläintukien lopullista maksamista. Tilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnan siirto toimittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle maa- ja metsätalousministeriön ilmoituslomake numero 156 koko tilan hallinnan siirrosta sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä, jos niitä ei ole sinne aikaisemmin toimitettu.

Koko tilan hallinnan siirroissa kotieläintukien myöntämisen edellytyksenä olevan pellon hallintavaatimus täyttyy, jos kyseisellä tilalla on saman tilatunnuksen alaisuudessa ollut 8 §:ssä tarkoitettu peltoala hallinnassaan.

30 §Rehuala tilojen yhdistymistilanteissa

Jos kaksi tai useampi tila yhdistetään viimeistään 31 päivänä elokuuta 2002, käytetään yhdistymisessä muodostuneen tilan rehualana yhdistyvien tilojen yhteenlaskettua rehualaa.

Jos kaksi tai useampi tila yhdistetään 1 momentissa mainitun päivämäärän jälkeen, käytetään rehualana sen tilan rehualaa, jonka tilatunnus jää yhdistymisessä muodostuneelle tilalle.

7 lukuErinäiset säännökset

31 §Maksatuksista pidättäytyminen eläinsuojelutapauksissa

Jos kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tietoon tulee tapauksia, joissa on aloitettu syyteharkinta tukilain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetussa asiassa, on tuen maksatus välittömästi keskeytettävä. Tällöin lopullinen päätös asiasta tehdään tuomioistuimen lainvoimaisen ratkaisun jälkeen.

32 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä maaliskuuta 2002.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2002

Maa- ja metsätalousministeri Raimo TammilehtoYlitarkastaja Esa Hiiva

Top of page