Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvihuonetuotannon tuesta vuonna 2002
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 113/2002
- Original publication
- Booklet 17/2002 (Published 20.2.2002)
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 11 §:n 5 momentin nojalla:
1 §Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan kasvihuonetuotannon tukeen.
2 §Kasvihuoneiden hallinta
Kasvihuoneiden, joissa tapahtuvan viljelyn perusteella tukea haetaan, tulee olla hakijan hallinnassa 1 päivänä toukokuuta 2002.
Jos hakijan hallintaan tulee tai hallinnasta siirtyy pois viljelykauden aikana mainitun päivämäärän jälkeen kasvihuone, tulee hallinnansiirrosta ilmoittaa tukea käsittelevälle viranomaiselle välittömästi. Tuki maksetaan aina sille, jonka hallinnassa kasvihuone on 1 päivänä toukokuuta 2002.
3 §Kasvihuoneiden rakenteita koskevat tekniset vaatimukset
Kasvihuoneiden rungon ja katteen on oltava viljelykauden edellyttämässä kunnossa ja paikoillaan ympäri vuoden lukuunottamatta kasvihuoneiden kunnostuksesta johtuvia ajanjaksoja. Katteena voi olla lasi, kasvihuonekäyttöön tarkoitettu kerroslevy tai kaksinkertainen muovikalvo.
Poikkeusten hakemisesta kasvihuoneiden rakenteita koskeviin teknisiin vaatimuksiin säädetään maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2002 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annetussa asetuksessa (26/2002) 6 §:n 2 momentissa.
4 §Kasvihuoneiden viljelykautta koskevat tekniset vaatimukset
Jos tukea haetaan lyhyen viljelykauden eli vähintään kaksi kuukautta ja alle 7 kuukautta kestävästä viljelystä, tulee kasvihuoneiden olla varustettu vesikeskuslämmityksellä tai lämminilmakehittimillä, joiden teho on vähintään 75 kW (65 Mcal/h) tuhatta viljelyneliömetriä kohti.
Jos tukea haetaan pitkän viljelykauden eli yli 7 kuukautta kestävästä viljelystä, tulee kasvihuoneiden olla varustettu vesikeskuslämmityksellä tai lämminilmakehittimillä, joiden teho on vähintään 200 kW (165 Mcal/h) tuhatta viljelyneliömetriä kohti. Lisäksi kasvihuoneiden tulee olla varustettu lämmityksen- ja tuuletuksensäätöautomatiikalla.
5 §Viljelykäyttö
Kasvihuonepinta-ala on viljelykäytössä, kun tukikelpoinen viljelykasvi on sijoitettu kasvihuoneeseen lopulliselle viljelypaikalleen toukokuun ensimmäisenä päivänä sekä kasvihuoneessa on ajankohtaan ja viljeltävään kasviin nähden tavanomainen viljelylämpötila.
Ruukkusalaatin, -tillin ja -persiljan viljelyssä viljelykäytöksi katsotaan myös taimituotantovaihe, vaikka se tapahtuisi erillisessä taimikasvatushuoneessa.
Viljelykäytöksi ei katsota yrityksen ulkopuolelta ostettujen tai itsekasvatettujen, sellaisenaan kuluttajalle myyntikelpoisten lopputuotteiden varastointia tai esilläpitoa eikä myöskään monivuotisena viljeltävien ruukku- ja ryhmäkasvien ja viherkasvien säilyttämistä tai varastointia.
6 §Kasvihuonepinta-alan laskeminen ja ilmoittaminen
Kasvihuonepinta-ala lasketaan kasvihuoneen ulkomittojen perusteella. Pinta-alaan ei sisällytetä myymälätiloja, kasvihuonerakenteisia puutarhakeskuksia, varsinaisten kasvihuoneiden yhdyskäytäviä, pakkaamo-, varastotiloja tai muita vastaavia tiloja. Myyntikasvihuoneen pinta-aloista voidaan laskea tukikelpoiseksi ainoastaan ne alat ja viljelyajat, jolloin myyntikasvihuone on 5 §:ssä mainitussa viljelykäytössä.
Kasvihuonepinta-ala ilmoitetaan hakemuksessa vain kerran sen pinta-alan mukaan, joka on tukikelpoisessa viljelyssä 1 päivänä toukokuuta 2002.
Kasvihuoneiden viljelypinta-alat ilmoitetaan viljelysuunnitelmassa huoneittain ja viljelykasveittain eriteltyinä. Viljelysuunnitelmaan on myös merkittävä ajankohdat ja kesto viljelyssä olevista tauoista ja poikkeusjärjestelyistä kuten kasvihuoneen muovinvaihto. Korkeintaan kahden viikon ajanjaksoja, jolloin kasvihuoneessa tehdään järjestelyjä tai kasvustoja vaihdetaan, ei tarvitse merkitä viljelysuunnitelmaan. Tuoteryhmänä haettavien kasvien osalta viljelysuunnitelmaan merkitään tuoteryhmässä keskeisimmät viljeltävät kasvit.
7 §Viljelykauden määrittely
Viljelykauden pituus koostuu niistä tukikelpoisten kasvien viljelyajanjaksoista, jotka on ilmoitettu viljelysuunnitelmassa.
Ajanjakso, jolloin kasvihuone ei ole viljelyssä, vähennetään viljelykauden pituutta arvioitaessa. Korkeintaan kaksi viikkoa kestäviä taukoja, jotka johtuvat kasvustojen vaihdosta tai kasvihuoneessa tehtävistä järjestelyistä, ei tarvitse vähentää viljelykauden pituudesta.
Jos 1 päivänä toukokuuta 2002 viljelysuunnitelmassa on tauko taikka viljelyssä on avomaankurkkua, kiinankaalia tai rapealehtistä keräsalaattia, voidaan pitkän viljelykauden mukainen tuki myöntää, jos tukikelpoista viljelyä on ennen 1 päivää toukokuuta 2002 ollut vähintään kaksi kuukautta ja viljely muuten kokonaisuudessaan täyttää pitkän viljelykauden mukaisen tuen myöntämisen edellytykset vuoden 2002 aikana.
8 §Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa
Kasvihuonetuotannossa paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu kasvihuoneviljelyyn soveltuvien kasvilajien ja -lajikkeiden käyttö, laadultaan ja määrältään riittävän taimimäärän käyttö istutuksessa sekä kasvien hoitotoimenpiteistä ja viljelyolosuhteista huolehtiminen. Viljelytapaan kuuluu myös sadonkorjuu.
9 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä helmikuuta 2002.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2002
Maa- ja metsätalousministeri Raimo TammilehtoYlitarkastaja Lea Anttalainen