Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Original publication
- Booklet 69/2001 (Published 7.6.2001)
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
muutetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 646/2000 ) 11 §:n 1 ja 2 momentti, 28 §:n 2 momentti, 29 §, 32 §:n 1 ja 2 momentti, liitteen 1 osan A kolmas kappale, osan B ensimmäinen kappale, osan C neljäs kappale, osan D toinen kappale, osan F viides kappale sekä osan J toinen ja seitsemäs kappale, sellaisina kuin niistä ovat liitteen 1 osan J toinen ja seitsemäs kappale asetuksessa 1207/2000, seuraavasti:
11 §Kasvinsuojelu
Kasvinsuojeluaineiden levitykseen käytettävä kasvinsuojeluruisku on testattava joka viides vuosi kasvintuotannon tarkastuskeskuksen valtuuttamalla testaajalla. Jos viisi vuotta umpeutuu kasvukauden päätyttyä, on kasvinsuojeluaineiden levitykseen käytettävä kasvinsuojeluruisku testattava ennen seuraavan kasvukauden alkua. Kasvinsuojeluruiskulla tarkoitetaan itsekulkevia ja traktorikäyttöisiä kasvinsuojeluruiskuja. Uusi kasvinsuojeluruisku, joka täyttää standardisarjan prEN 12761 vaatimukset ja josta on Maatalouden tutkimuskeskuksen maatalousteknologian tutkimusyksikön tai vastaavan muun laitoksen myöntämä kirjallinen todistus ja hyväksymismerkintä, katsotaan testatuksi. Testauksesta on oltava kirjallinen todistus.
Kasvinsuojeluaineita maatilan pelloille levittävän henkilön on käytävä kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutuksessa joka viides vuosi. Jos viisi vuotta umpeutuu kasvukauden päätyttyä, on kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutuksessa käytävä ennen seuraavan kasvukauden alkua. Koulutukseen osallistumisesta on oltava kirjallinen todistus. Tukiehtojen mukaiseksi koulutukseksi hyväksytään ainoastaan ne koulutuspäivät, jotka työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto on etukäteen hyväksynyt 34 §:ssä säädetyllä tavalla. Koulutukseksi hyväksytään myös kasvintuotannon tarkastuskeskuksen järjestämä myrkyllisten torjunta-aineiden erityistutkinto. Koska erityistutkinto on voimassa kymmenen vuotta, on kuudentena voimassaolovuonna joko käytävä kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutus tai uusittava erityistutkinto. Edellä mainitun mukainen koulutus on käytävä ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä.
28 §Tukikelpoinen lohko
Jos luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun asetuksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun viljelemättömyyssitoumuksen alaisen pellon hallinta siirtyy viljelemättömyyssitoumuksen antaneelta henkilöltä sellaiselle viljelijälle, joka alkaa viljellä sanottua aluetta, kyseinen viljelijä voi määrärahatilanteen salliessa hakea peltoa tukikelpoiseksi ja sille voidaan maksaa tukea.
29 §Sitoumuksen raukeaminen
Luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 43 §:n tarkoitetuksi sitoumuksesta luopumiseksi ei katsota tilannetta, jossa sitoumuksen antanut viljelijä myy tai vuokraa koko tilansa sellaiselle tai sellaisille viljelijöille, jotka ovat antaneet ympäristötukea koskevan, hallinnansiirtohetkellä voimassaolevan sitoumuksen. Luopuva viljelijä voi kuitenkin jättää kotitarveviljelyä varten pienen peltoalan. Tällainen myynti tai vuokraus voi tapahtua myös ennen kuin kolme vuotta on kulunut sitoumuksen alkamisesta. Tällaisessa tapauksessa sitoumus katsotaan rauenneeksi eikä maksettua tukea peritä takaisin.
32 §Tuen maksaminen
Tuen maksamisen edellytyksenä on, että kasvulohkolomakkeella numero 102B muussa käytössä ilmoitettujen kasvien istutus tai kylvö tehdään viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Edellisestä poiketen voidaan tämän jälkeen kylvettäville, satoa kyseisenä vuonna tuottaville, 33 §:ssä tarkoitetun ryhmän 1 puutarhakasveille maksaa tuki, jos lohkolle kylvetään esikasvi viimeistään kesäkuun 30 päivänä. Jos esikasvia ei kylvetä, tästä on ilmoitettava maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tällöin kyseiselle lohkolle ei makseta perus- ja lisätoimenpiteiden tukea. Esikasvia ei kuitenkaan vaadita ja tuki voidaan maksaa, jos kyseessä on rapea keräsalaatti, kiinankaali, kukkakaali tai parsakaali. Rehualana ja peltokasvien (C)-tukikäytössä ilmoitettujen lohkojen viimeinen kylvöpäivä määräytyy peltokasvien tuen tukiehtojen mukaan.
Viherlannoitusnurmilohkolle, jonka satoa käytetään osana viljelykiertoa siten, että sato jätetään syksyllä korjaamatta ja hyödynnetään seuraavan viljelykasvin lannoitteena, voidaan maksaa ympäristötukea. Tällaisia viljelykiertoja ovat esimerkiksi virnan viljely viherlannoitteeksi sekä perunan ja apilan vuoroviljely. Viljelijän tehtävänä on pyydettäessä osoittaa viherlannoitusnurmeksi ilmoitetun lohkon viljelykierto. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä. Käytetyt siemenmäärät on ilmoitettava tukihakemuslomakkeella tai niiden on käytävä ilmi tilalla pidetyistä lohkokohtaisista muistiinpanoista. Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu ala voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta. Samaa alaa ei voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi kahtena peräkkäisenä vuonna.
Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä kesäkuuta 2001.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2001
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi HemiläYlitarkastaja Tarja Taipale
Liite 1
Osa A
Peltokasvien peruslannoitus
Avokesantolohkon, muokkaamattoman kesantolohkon ja yksivuotisen viherkesantolohkon lannoitus on kielletty. Perustettaessa monivuotinen viherkesanto tai viherlannoitusnurmi sille voidaan käyttää perustamisen yhteydessä typpeä enintään 50 kg/ha ja fosforia enintään 10 kg/ha. Viljeltäessä peltokasviasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoidulla lohkolla peltokasviasetuksessa sallittua kasvia, siten, että lohkolta korjataan sato, kyseistä kasvia voidaan lannoittaa siten kun kyseisen kasvin lannoitustasosta on säädetty.
Osa B
Karjanlannan ja eräiden muiden lannoitusaineiden sisältämien ravinteiden huomioon ottaminen
Lannan ravinteet on laskettava lannoitusmääriin seuraavan taulukon mukaisesti:
Lantalaji | Fosforia | Liukoista typpeä |
kg/m 3 | kg/m 3 | |
Naudan kuivikelanta | 1,2 | 1,2 |
Naudan lietelanta | 0,6 | 1,9 |
Naudan virtsa | 0,1 | 2,2 |
Sian kuivikelanta | 2,3 | 1,3 |
Sian lietelanta | 1,0 | 2,9 |
Sian virtsa | 0,2 | 1,8 |
Lampaan kuivikelanta | 1,4 | 1,0 |
Hevosen kuivikelanta | 0,6 | 0,4 |
Kanan kuivikelanta | 4,2 | 5,1 |
Broilerin kuivikelanta | 3,5 | 5,1 |
Ketun kuivikelanta | 11,5 | 3,8 |
Minkin kuivikelanta | 9,5 | 2,4 |
Osa C
Pientareet ja suojakaistat
Pientareen ja suojakaistan rikkakasvien pesäketorjunta on sallittu ainoastaan vaikeissa rikkakasvitapauksissa. Tällöin torjunta-aineen käytön sekä uuden nurmikasvillisuuden kylvön on tapahduttava saman kasvukauden aikana. Piennar tai suojakaista on uusittava niin, ettei alue ole paljaana ilman kasvillisuutta syksyllä tai talvella. Pientareelle tai suojakaistalle kylvettävä nurmikasviensiemen voidaan kylvää suojaviljaan. Pesäkekäsittelystä on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Pientareelle tai suojakaistalle levinnyt hukkakaura on torjuttava hukkakauran torjunnasta annetun lain mukaisesti joko käsin kitkemällä tai kemiallisesti. Piennarta tai suojakaistaa ei edellä mainittuja tapauksia lukuun ottamatta saa käsitellä torjunta-aineilla. Myös lannoittaminen on kiellettyä. Mikäli pientareen tai suojakaistan kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu esimerkiksi talven aikana tai ojien kunnostustyön yhteydessä, uusi nurmikasvillisuus on kylvettävä heti olosuhteiden salliessa.
Osa D
Tarkennettu lannoitus
Fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään neljän vuoden tasausjaksoa 8 §:n mukaisesti. Tarkennetun lannoituksen fosforin enimmäiskäyttömäärää koskevasta 1 liitteen C-osasta poiketen kotieläintilaa koskeviin perustoimenpiteisiin sitoutuneilla tiloilla on sallittua käyttää karjanlantaa 15 kg fosforia vastaava määrä hehtaarille vuodessa kaikissa viljavuusluokissa paitsi viljavuusluokassa arveluttavan korkea. Poikkeusta voidaan käyttää lohkoilla, joille levitetään omalla tilalla syntynyttä karjanlantaa. Edellä sanottuun voidaan soveltaa enintään neljän vuoden tasausjaksoa. Lantaa ei kuitenkaan tällaisessa tapauksessa saa levittää 100 metriä lähemmäs vesistöä.
Osa F
Maatilan monimuotoisuuskohteet
Tavanomaisessa viljelykäytössä oleville peltolohkoille perustettujen riistalaitumien hyväksyttäviä kasveja ovat joko puhtaina kasvustoina tai seoksina ohra, vehnä, kaura, ruis, herne, tattari, rypsi, rapsi, sinappi, auringonkukka, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat kuten rehusokerijuurikas, naattinauris ja turnipsi sekä heinäkasvien ja apilan seokset. Peltokasviasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoiduille lohkoille perustettujen riistalaidunten hyväksyttäviä kasveja ovat ohra, vehnä, kaura ja ruis seoksissa, herne seoksissa, tattari seoksissa, rypsi, rapsi ja sinappi seoksissa, auringonkukka seoksissa, rehukaali puhtaana kasvustona ja seoksissa, rehurapsi puhtaana kasvustona ja seoksissa, öljyretikka puhtaana kasvustona ja seoksissa, rehujuurikkaat kuten rehusokerijuurikas, naattinauris ja turnipsi puhtaana kasvustona ja seoksissa sekä heinäkasvien ja apilan seokset.
Osa J
Tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö
Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön sadonkorjuuedellytystä ei täytä nurmen maahan niitto, vaan sato on korjattava tai aluetta on laidunnettava asianmukaisesti. Nurmen kompostointia ei myöskään katsota riittäväksi viljelyksi ellei kyseessä ole viherlannoitus, joka täyttää sille 32 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset. Peltoalalle, jolle on tehty 5- tai 10-vuotinen erityistukisopimus maiseman kehittämisestä ja hoidosta tai luonnon monimuotoisuuden edistämisestä voidaan kuitenkin maksaa perus- ja lisätoimenpiteiden tuki vaikkei satoa korjatakaan. Kirjallisesti välittömästi vahingon ilmaannuttua maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ilmoitetun satovahingon takia korjaamatta jäänyt pelto katsotaan viljellyksi pelloksi.
Edellä säädettyjä kasvutiheyksiä ei kuitenkaan sovelleta ennen ensimmäistä sitoumusvuotta perustettuihin kasvustoihin, jotka täyttävät ammattimaisen viljelyn tunnusmerkit.