Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Original publication
- Booklet 190/2001 (Published 31.12.2001)
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,
kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 6 päivänä marraskuuta 1998 annetun asetuksen ( 806/1998 ) 25 § 2 momentti,
muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n suomenkielinen sanamuoto, 3 §:n otsikon sekä 1 ja 6 momentin suomenkielinen sanamuoto, 4 ja 5 §, 6 §:n 1 momentti, 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 2 momentin suomenkielinen sanamuoto ja 3 momentti, 10 a §:n 1 momentin johdantolause ja 2 momentti sekä 12 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 2 § osaksi asetuksessa 1072/1999, 3 §:n 6 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa, 10 a §:n 1 momentin johdantolause ja 2 momentti asetuksessa 1292/2000 sekä 12 §:n 3 momentti asetuksessa 1005/1999, sekä
lisätään asetukseen uusi 20 a § seuraavasti:
1 §Perusopetuksen yksikköhinnan laskeminen
Perusopetuksen yksikköhinta kunnassa lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna 2 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla laskettavien euromäärien painotettuna keskiarvona siten, että 2 §:ssä tarkoitetun kunnan asukastiheyden mukaan laskettavan euromäärän vaikutus on 60 prosenttia ja 3 §:ssä tarkoitetun perusopetuksen tunnusluvun mukaan laskettavan euromäärän vaikutus 40 prosenttia. Näin laskettuun euromäärään lisätään perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvaa opetusta saavien oppilaiden osalta euromäärä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan kahdella. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden osalta mainittu lisäys on kuitenkin perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrottuna luvulla 3,5.
2 §Kunnan asukastiheyden mukaan laskettava euromäärä
Edellä 1 §:ssä tarkoitettua perusopetuksen yksikköhinnan laskemisessa käytettävää kunnan asukastiheyteen perustuvaa euromäärää laskettaessa kunkin kunnan asukastiheyttä verrataan asianomaiselle kunnalle perusopetuksesta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien asukastiheyksien ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaavat funktiot erikseen kunnille, joiden asukastiheys on enintään 2, yli 2 mutta enintään 5, yli 5 mutta enintään 10 ja yli 10 mutta enintään 30. Asukastiheyden mukaan laskettava euromäärä määrätään kunnan asukastiheyden perusteella funktiosta, joka saadaan, kun edellä mainittujen ryhmien rajakohdissa olevien euromäärien keskiarvoja kuvaavat pisteet yhdistetään toisiinsa suorilla ja viimeinen suora pisteeseen, joka kuvaa oppilasmäärillä painotettujen oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvoa kunnissa, joiden asukastiheys on yli 30.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua euromäärää laskettaessa otetaan huomioon myös kuntayhtymät ja niille 1 §:n 2 momentin mukaan lasketut asukastiheydet.
3 §Perusopetuksen tunnusluvun mukaan laskettava euromäärä
Edellä 1 §:ssä tarkoitettuun perusopetuksen yksikköhinnan laskemisessa käytettävään tunnuslukuun perustuvaa euromäärää laskettaessa kunkin kunnan ja kuntayhtymän tämän pykälän mukaisesti oppilasta kohden laskettua tunnuslukua verrataan asianomaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle perusopetuksesta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien ja kuntayhtymien oppilasta kohden laskettujen tunnuslukujen ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaava funktio, josta kullekin kunnalle ja kuntayhtymälle oppilasta kohden lasketun tunnusluvun perusteella määrätään tässä pykälässä tarkoitettu euromäärä.
Tämän pykälän mukaan laskettua euromäärää korotetaan niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa asukastiheys on alle 5, asukastiheydestä riippuvalla kertoimella, joka kuvaa oppilasta kohden laskettavan euromäärän ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten välistä keskimääräistä eroa näissä kunnissa ja kuntayhtymissä.
4 §Ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnat
Opetusministeriö määrää perusopetuslain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetun perusopetuksen keskimääräisen yksikköhinnan taikka mainitun yksikköhinnan korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla.
5 §Sisäoppilaitoksessa ja koulukodissa järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnat
Jos perusopetuksen järjestäjän tehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka on 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Kaikkiin sisäoppilaitoksessa opiskeleviin 18 vuotta täyttäneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin.
Jos perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta koulukodissa, yksikköhintaa korotetaan tätä opetusta saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,5.
6 §Lukion yksikköhinnan laskeminen
Lukion yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 momentin mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetulla lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla, ja näin laskettu euromäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneita opiskelijoita.
7 §Sisäoppilaitoksessa järjestettävän lukio- koulutuksen yksikköhinnat
Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain (629/1998) 4 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Kaikkiin sisäoppilaitoksessa opiskeleviin opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa lukiokoulutusta saaviin opiskelijoihin.
8 §Ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen laskeminen
Maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettua ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa.
9 §Erityisopetuksen yksikköhinnat eräissä tapauksissa
Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,5. Koulutuksen järjestäjän opiskelijakohtaiseksi yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja mainitulla tavalla koulutusaloittain laskettujen euromäärien perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tätä yksikköhintaa sovelletaan myös vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen.
Koulutuksen järjestäjälle 2 momentin mukaan laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,2. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi euromäärällä, joka saadaan, kun mainittu keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 3,5.
10 a §Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetut ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat opiskelijatyövuotta kohden lasketaan siten, että lain 16 §:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan hintaryhmittäin määräytyvällä luvulla seuraavasti:
Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 prosenttia opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
12 §Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskeminen
Ammattikorkeakoulun yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille ammattikorkeakoulun ylläpitäjä antaa erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman tai siihen rinnastettavan syyn takia. Korotus on 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammattikorkeakoulujen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
2 lukuPerustamishankkeet
20 a §Perustamishanke
Perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (225/1995), taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (424/1992) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 320 000 euroa.
Perustamishankkeena pidetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa laitehankintaa sekä kirjastossa kirjastoauton ja -veneen hankintaa, jos hankinnasta aiheutuvat arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 80 000 euroa.
Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992) tarkoitettujen kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, museolaissa (729/1992) tarkoitetun museon sekä teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) tarkoitetun teatterin ja orkesterin perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 80 000 euroa.
Liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitettujen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 15 000 euroa.
Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Tällä asetuksella kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeista 30 päivänä joulukuuta 1998 annettu valtioneuvoston päätös (1200/1998).
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001
Opetusministeri Maija RaskLainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen