Go to front page
Statute Book of Finland

1249/1999

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Laki asianajajista annetun lain muuttamisesta

Type of statute
Laki
Date of Issue
Original publication
Booklet 149/1999 (Published 29.12.1999)

Text of original statute

No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain ( 496/1958 ) 2 §:n 1 momentti, 4 §:n 2 momentti, 6 a §:n 2 momentti, 8 §, 9 §:n 2 momentti ja 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti osaksi laissa 197/1992, 4 §:n 2 momentti ja 6 a §:n 2 momentti mainitussa laissa 197/1992 sekä 9 §:n 2 momentti ja 10 §:n 1 momentti laissa 31/1993, sekä

lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 31/1993 ja laissa 458/1999, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, lakiin uusi 5 b §, jolloin nykyinen 5 b § siirtyy 5 c §:ksi, 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 197/1992, uusi 5 momentti, sekä 9 §:ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 31/1993 ja 458/1999, uusi 3 momentti seuraavasti:

2 §

Asianajajayhdistyksen säännöissä on mainittava:

1)

yhdistyksen nimi;

2)

se maassa oleva kunta, joka on yhdistyksen kotipaikka;

3)

yhdistyksen tarkoitus;

4)

mitä maksuja jäsen on velvollinen suorittamaan ja miten ne määrätään;

5)

miten yhdistyksen hallitus järjestetään ja kuinka pitkäksi ajaksi se valitaan;

6)

milloin yhdistyksen tilit päätetään ja miten tilien ja hallinnon tarkastus toimitetaan;

7)

millä tavoin valtuuskunta valitaan ja sen toiminta muuten järjestetään sekä milloin valtuuskunnan varsinainen kokous pidetään ja, jos sellaisia kokouksia on useita, mitkä asiat kussakin kokouksessa käsitellään;

8)

millä tavoin tiedonannot yhdistyksen jäsenille toimitetaan;

9)

miten yhdistyksen hallitukselle ja kurinpitolautakunnalle kuuluvan jäseniin kohdistuvan valvonta- ja kurinpitovallan käyttäminen järjestetään;

10)

miten yhdistykseen kuulumattomalle varataan oikeus saada hänen ja yhdistyksen jäsenen ja sen yhtiön, jonka lukuun tämä on toiminut, välinen riita, joka koskee jäsenen toimintaa asianajajana tai liittyy siihen, välimiesmenettelyin ratkaistuksi; sekä

11)

miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan.


3 §


Asianajajaksi voidaan sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa säädetään, hyväksyä myös 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa on asianajajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys. Tässä momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asianajajaksi hyväksyminen edellyttää, että hakija on kolmen vuoden ajan ollut merkittynä asianajajayhdistyksen pitämään 5 b §:n 1 momentissa tarkoitettuun EU-luetteloon ja osoittaa yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta annetussa oikeusministeriön päätöksessä (191/1959) tarkemmin määrätyllä tavalla harjoittaneensa Suomessa asianajajan tointa säännöllisesti vähintään sen ajan.


4 §


Asianajajayhdistyksen hallituksen on pidettävä asianajajaluetteloa sekä 5 b §:n 1 momentissa tarkoitettua EU-luetteloa ja lähetettävä niistä ote vuosittain oikeusministeriölle. Hallituksen on pidettävä luettelot jokaisen nähtävänä ja jokaisella on oikeus saada luetteloista tai niiden osasta jäljennös kohtuullista maksua vastaan.

5 b §

Muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa asianajajan tointa harjoittamaan oikeutetulla asianajajalla on oikeus kirjoittautua asianajajayhdistyksen pitämään luetteloon alkuperäistä ammattinimikettään käyttävistä, muussa jäsenvaltiossa asianajajan tointa harjoittamaan oikeutetuista asianajajista (EU-luettelo) .

Mitä laissa ja yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta annetussa oikeusministeriön päätöksessä säädetään asianajajasta, koskee soveltuvin osin EU-luetteloon merkittyä asianajajaa. EU-luetteloon merkityn asianajajan tulee järjestää toimintansa yhdenmukaisesti Suomessa asianajajan tointa koskevien määräysten mukaisesti.

Ennen kuin kurinpitomenettely EU-luetteloon merkittyä asianajajaa vastaan aloitetaan, asianajajayhdistyksen tulee ilmoittaa siitä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta asianajaja on peräisin. Kurinpitomenettely tapahtuu yhteistyössä edellä mainitun viranomaisen kanssa rajoittamatta kuitenkaan asianajajayhdistyksen ratkaisuvaltaa.

6 a §


Kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä ja seitsemän henkilökohtaista varajäsentä, jotka valtuuskunta valitsee. Kahden jäsenen ja heidän varajäsentensä tulee olla asianajajakuntaan kuulumattomia, ja heidän soveltuvuudestaan lautakunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava oikeusministeriön lausunto.


7 §


Vastaavin edellytyksin kuin asianajaja on erotettava yhdistyksestä, on EU-luetteloon merkitty asianajaja poistettava EU-luettelosta.

8 §

Joka on erotettu asianajajayhdistyksestä tai kurinpidollisena seuraamuksena poistettu EU-luettelosta, voidaan, kun kolme vuotta on kulunut erottamisesta tai poistamisesta, hakemuksesta ottaa uudelleen yhdistyksen jäseneksi tai vastaavasti merkitä EU-luetteloon.

9 §


Jos asianajaja lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa tai jos hänellä 3 §:n 4 momentissa mainitusta syystä ei enää ole oikeutta olla asianajajana, on hänen pyydettävä eroa asianajajayhdistyksestä. Jollei hän sitä viipymättä tee, on hallituksen todettava hänen eronneen yhdistyksen jäsenyydestä ja poistettava hänet asianajajaluettelosta.

Jos EU-luetteloon merkitty asianajaja lakkaa olemasta asianajaja siinä jäsenvaltiossa, josta hän on peräisin, hänet poistetaan EU-luettelosta.

10 §

Sillä, jonka 3 §:n 4 momentissa tai 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu hakemus on hylätty, jota ei ole otettu EU-luetteloon, joka on erotettu asianajajayhdistyksestä taikka määrätty saamaan julkinen varoitus tai poistettu asianajajaluettelosta tai EU-luettelosta, on oikeus valittaa yhdistyksen hallituksen ja kurinpitolautakunnan päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua kolmen vuoden määräaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon ennen tämän lain voimaan- tuloa Suomessa säännöllisesti harjoitettu asianajotoiminta.

HE 110/1999

LaVM 7/1999

EV 91/1999

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOikeusministeri Johannes Koskinen

Top of page