445/1998

Tässä laissa säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitetun yhtiön sellaisesta luotto-, takaus- ja muusta rahoitustoiminnasta, jonka tavoitteena on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten perustaminen, kehittäminen ja laajentaminen sekä niiden toimintaedellytysten parantaminen.

Yhtiön antamista sitoumuksista säädetään lisäksi vientitakuulaissa (479/1962), laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävistä valtiontakauksista annetussa laissa (573/1972), ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetussa laissa (609/1973), valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetussa laissa (651/1985) ja valtion pääomatakuista annetussa laissa (594/1992).

Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuja tavoitteita noudattaen voidaan yhtiön luottoja, takauksia ja muita rahoituspalveluita kohdistaa elinkeinotoiminnan harjoittamiseen sekä tämän tarkoituksen edistämiseksi myös kunnalle. Yhtiö ei kuitenkaan voi kohdistaa näitä rahoituspalveluita varsinaiseen maa- ja metsätalouteen eikä rakennusliiketoimintaan. Vähittäiskauppa ja liikenne voivat olla yhtiön toiminnan kohteena vain siltä osin kuin kyseessä on matkailuhanke. Palveluyritys, jonka toiminta perustuu alueelliseen tai paikalliseen kysyntään, voi olla yhtiön toiminnan kohteena edellyttäen, että yritys tuottaa elinkeinotoiminnalle tarpeellisia palveluja. Tämän momentin säännösten estämättä yhtiö voi kohdistaa 4 ja 5 §:ssä tarkoitettua takaus- ja palvelutoimintaa muiden kuin varsinaista maatilataloutta harjoittavien yritysten investointeihin ja kehittämishankkeisiin sekä myöntää luottoja pienyritystoimintaan lukuun ottamatta varsinaista maatilataloutta.

Yhtiön tulee suunnata tässä laissa tarkoitettua luotto- ja takaustoimintaansa pääasiallisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Suurille yrityksille voidaan luottoja ja takauksia antaa vain erityisistä syistä.

Tässä laissa pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 96/280/EY, sellaisena kuin se on 3 päivänä huhtikuuta 1996, määriteltyä yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka joko vuosiliikevaihto on enintään 40 miljoonaa ecua tai sitä vastaava markkamäärä tai taseen loppusumma enintään 27 miljoonaa ecua tai sitä vastaava markkamäärä sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat tunnusmerkit ja muut suosituksessa tarkoitetut pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit.

Yhtiö voi antaa luottoja ja järjestää muuta rahoitusta. Yhtiö voi myös harjoittaa toimintaa, jossa se rahoituksen tarjoajana hankkii rahoituksen saajan osoittaman omaisuuden tai oikeuden ja vuokraa sen rahoituksen saajalle (rahoitusleasing) . Rahoitus voidaan myöntää ilman turvaavaa vakuutta tai vakuudetta.

Yhtiö voi antaa takauksia luottojen tai vastuusitoumusten vakuudeksi. Takaus voidaan myöntää omavelkaisena takauksena, täytetakauksena tai muuna vastuusitoumuksena. Takauksiin liittyvän tappionvaaran vähentämiseksi voidaan edellyttää vakuuksia tai vakuusjärjestelyjä, joiden ei tarvitse olla turvaavia.

Sellaisen luoton vakuudeksi, jonka luottolaitos myöntää kotimaisen pääomatavaratoimituksen rahoitusjärjestelyjä varten kotimaiselle toimittajalle tai tilaajalle, voidaan takaus antaa myös silloin, kun luotonsaajana on muu kuin 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu yritys. Takauksen myöntämiseen tällaiselle luotolle on saatava kauppa- ja teollisuusministeriön suostumus, jos luoton määrä ylittää 200 miljoonaa markkaa.

Yhtiön takaus voidaan antaa takausluoton, pääoman, koron ja luottoehtojen mukaisten muiden maksusuoritusten vakuudeksi sekä takausluoton tai vastuusitoumuksen vakuudeksi annettavan takauksen vastavakuudeksi. Takaus voi kattaa takausluotosta tai vastuusitoumuksesta aiheutuvan tappionvaaran kokonaisuudessaan tai osittain.

Valtio vastaa yhtiön myöntämistä tässä laissa tarkoitetuista takauksista, jos yhtiö todetaan lain mukaisessa menettelyssä maksukyvyttömäksi ja kykenemättömäksi maksamaan sitoumuksiaan niiden erääntyessä.

Yhtiö voi tehdä yritysten rahoitukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä harjoittaa yritysten kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä neuvontaa.

Luottoja ja takauksia annettaessa on otettava huomioon rahoitettavan toiminnan merkitys yleisen taloudellisen kehityksen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen sijoittumisen sekä työllisyyden edistämisen kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä luoton tai takauksen saajan toiminnan taloudellisiin edellytyksiin ja kehityskelpoisuuteen sekä yrityksen johdon tai yksityisen elinkeinonharjoittajan kykyyn hoitaa yritystä menestyksellisesti.

Luottoja ja takauksia annettaessa on otettava huomioon alueiden kehittämisestä annetussa laissa (1135/1993) säädetyt tavoitteet sekä soveltuvin osin yritystuen yleisistä ehdoista annetussa laissa (786/1997) yritystukiohjelmille ja yritystuille asetetut yleiset tavoitteet ja edellytykset. Yhtiön tulee tässä laissa tarkoitetussa toiminnassaan ottaa huomioon maan eri osien kehittyneisyyserot eri rahoitustoimenpiteitä ja niiden ehtoja soveltaessaan.

Luottoja ja takauksia annettaessa on toiminta suunnattava korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita. Lisäksi on otettava huomioon yhtiön ja muiden rahoituspalveluja tarjoavien tahojen mahdollisuus keskenään jakaa sanotusta rahoitustoiminnasta aiheutuvaa tappionvaaraa.

Valtioneuvostolla on oikeus vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla antaa valtion omavelkaisia takauksia yhtiön ottamien kotimaisten ja ulkomaisten lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Tässä tarkoituksessa lainoja saa samanaikaisesti olla takaisin maksamatta pääomaltaan yhteensä enintään 7 miljardin markan määrä. Ulkomaan rahan määräisen lainan vasta-arvo lasketaan takausta annettaessa voimassa olleen Suomen Pankin asianomaiselle valuutalle noteeraaman keskikurssin mukaan.

Valtioneuvosto voi antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että:

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun korkotuen perusteena on luottokanta, joka muodostuu yhtiön vuosittain myöntämistä sanotuissa kohdissa tarkoitetuista luotoista. Valtion talousarviossa päätetään vuosittain yhtiön kunakin vuonna myöntämän sellaisen rahoituksen enimmäismäärä, jolle myöntämisvuotta seuraavina vuosina maksetaan korkotukea. Valtioneuvoston korkotukea koskeva sitoumus voi olla määräaikainen.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen piiriin kuuluvaa 3 ja 4 §:ssä tarkoitettujen luottojen ja takausten pääomaa saa samanaikaisesti olla takaisin maksamatta yhteensä enintään 13,55 miljardia markkaa.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.