Laki hovioikeuslain muuttamisesta
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun hovioikeuslain ( 56/1994 ) 7 §:n 1 momentti sekä 8 ja 9 §, sellaisena kuin niistä on 7 §:n 1 momentti laissa 296/1994, seuraavasti:
7 §Sijaisjäsen
Hovioikeuden jäsenen viran ollessa avoinna tai jäsenen ollessa estyneenä voidaan hovioikeuteen määrätä sijaisjäseneksi hovioikeuden asessori, viskaali tai käräjätuomari taikka vähintään kolme vuotta asessorin, viskaalin tai käräjätuomarin virkaa hoitanut hovioikeuden esittelijä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Sijaisjäsenen määräyksen perusteen lakattua hänet saadaan määrätä sijaisjäsenenä edelleen osallistumaan niiden asioiden käsittelyyn, joiden valmisteluun tai käsittelyyn hän on sijaisjäsenenä osallistunut.
8 §Osastot sekä vahvennettu istunto ja täysistunto
Hovioikeus toimii osastoihin jakautuneena. Lainkäyttöasiat sekä muutoksenhakua ja ylimääräistä muutoksenhakua oikeushallintoasioissa koskevat asiat käsitellään ja ratkaistaan osastojen istunnoissa. Istuntoon osallistuvista jäsenistä sijaisjäsenet eivät saa muodostaa enemmistöä. Sijaisjäsen voi kuitenkin yksin toimittaa valmistelun ja tehdä muut oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut ratkaisut ja toimenpiteet.
Hovioikeuden presidentti voi siirtää asian tai siihen kuuluvan kysymyksen vahvennetun istunnon tai täysistunnon käsiteltäväksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Vahvennetun istunnon kokoonpanoon kuuluu seitsemän jäsentä, nimittäin presidentti puheenjohtajana sekä jäseninä asiaa aikaisemmin käsitelleet vielä virantoimituksessa olevat jäsenet ja tarpeellinen määrä vakinaista jäsenistä arvottuja lisäjäseniä.
Hovioikeuden täysistuntoon osallistuvat presidentti, hovioikeudenlaamannit sekä vakinaiset ja ylimääräiset hovioikeudenneuvokset. Täysistunto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet virassa olevista jäsenistä on läsnä.
Muutoin hovioikeuden päätösvaltaisesta jäsenmäärästä säädetään erikseen.
9 §Hovioikeuden kokoonpano eräissä asioissa
Hovioikeus on päätösvaltainen myös kolmijäsenisessä kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä ja 2 momentissa säädetyt kelpoisuusehdot täyttävä asian esittelijä,
jos se, minkä osalta käräjäoikeuden ratkaisu on valittajalle, tai, jos valittajia on useampia, kaikille valittajille yhteensä vastainen, koskee vain rahaa taikka muuta omaisuutta tai etuutta, joka vaikeuksitta on arvioitavissa rahassa, eikä kysymyksessä oleva rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo käräjäoikeuden ratkaisua annettaessa tai julistettaessa ilmeisesti ole ollut enemmän kuin 20 000 markkaa; ja
rikosasiassa, ellei 1 kohdasta muuta johdu,
jos vain vastaaja on hakenut muutosta, häntä, taikka, jos valittajina on useampi vastaaja, ketään heistä ei ole tuomittu käräjäoikeudessa ankarampaan rangaistukseen kuin sakkoon tai kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen; ja
syyttäjän tai asianomistajan ollessa valittajina, jos valitus koskee ainoastaan rikosta, josta syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ei ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun esittelijän tulee olla hovioikeuden asessori tai viskaali taikka vähintään kolme vuotta asessorin, viskaalin tai käräjätuomarin virkaa hoitanut hovioikeuden esittelijä. Yksi kokoonpanoon kuuluvista jäsenistä voi olla sijaisjäsen.
Esittelijällä on hallitusmuodossa tuomarille säädetty virassa pysymisoikeus sinä aikana, jona hän toimii tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla hovioikeuden jäsenenä.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua markkamäärää laskettaessa ei oteta huomioon kanteen nostamisen jälkeen kertynyttä korkoa eikä oikeudenkäyntikuluja. Sanottua markkamäärää muutetaan elinkustannusindeksin muutoksen perusteella lähimpään täyteen tuhanteen markkaan, sen mukaan kuin asianomainen ministeriö vuosittain vahvistaa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998.
LaVM 19/1997
EV 1/1998
Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Olli-Pekka Heinonen