Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Corrections
Säädöstä on oikaistu. Katso säädöskokoelman PDF ja listatut oikaisut.
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Liikenneministerin esittelystä
kumotaan ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista 4 päivänä joulukuuta 1992 annetun asetuksen ( 1256/1992 ) 10 §:n 2 momentin b kohta,
muutetaan 3 §:n 1 ja 3 momentti, 9 ja 24-26 §, 32a §:n otsikko, 43 §, 44 §:n 2 momentti, 219 §, 220 §:n2 momentti, 221 §:n 3 momentti, 221 a §, 223 §:n 1 momentti sekä 226, 259 ja 268 §, sellaisina kuin niistä ovat 32 a §:n otsikko ja 221 a § asetuksessa 773/1994, 25 § osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa ja asetuksissa 1413/1995 ja 143/1996, 43 § osaksi asetuksessa 965/1996, 219 § osaksi asetuksessa 1122/1994 ja 223 §:n 1 momentti asetuksessa 849/1995, sekä
lisätään asetukseen uusi 3 a, 3 b, 9 a, 24 a, 25 a-25 e , 26 a ja 26 b §, 32 a §:ään, sellaisena kuin se on mainituissa asetuksissa 773/1994, 849/1995 ja 143/1996, uusi 3-5 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 6 ja 7 momentiksi, asetukseen uusi 35 b, 41 a-41 d, 43 a ja 43 b §, 61 §:ään uusi 6 momentti, 217 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 773/1994, uusi 2 momentti ja asetukseen uusi 218 a § seuraavasti:
3 §Auto
1. Autolla (M- ja N-luokan ajoneuvot) tarkoitetaan henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään rakennettua moottoriajoneuvoa, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 30 km/h. Autoksi ei kuitenkaan katsota nelipyöräistä ajoneuvoa, joka 4 tai 5 §:n nojalla luetaan L-luokkaan kuuluvaksi. Auto voi myös vetää hinattavaa ajoneuvoa.
3. Linja-auto (M 2 - ja M 3 -luokan ajoneuvot) on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle. M 2 -luokan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 5 tonnia ja M 3 -luokan ajoneuvon yli 5 tonnia.
3 a §Vetoauto
1. Vetoautolla (vetoajoneuvo) tarkoitetaan N-luokan ajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään perävaunuja.
2. Perävaunun vetoautolla tarkoitetaan vetoajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään muita perävaunuja kuin puoliperävaunuja. Se voi olla varustettu kuormalavalla.
3. Puoliperävaunun vetoautolla tarkoitetaan vetoajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään puoliperävaunuja.
3 b §Linja-auto
1. Pienoislinja-autolla tarkoitetaan M 2 - tai M 3 -luokan ajoneuvoa, joka on suunniteltu kuljettajan lisäksi enintään 22 matkustajalle.
2. Nivellinja-autolla tarkoitetaan linja-autoa, joka koostuu kahdesta tai useammasta pysyvästi toisiinsa nivelöidystä jäykästä osasta. Kunkin osan matkustajaosastojen on oltava yhteydessä toisiinsa siten, että matkustajat voivat liikkua vapaasti osien välillä.
3. Kaksikerroksisella linja-autolla tarkoitetaan linja-autoa, jossa matkustajille tarkoitetut tilat on järjestetty ainakin yhdessä osassa kahteen päällekkäin olevaan tasoon ja jonka ylemmässä kerroksessa ei ole varattu tilaa seisoville matkustajille.
9 §Perävaunu
1. Perävaunulla (O 1 -O 4 -luokka) tarkoitetaan henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin rakennettua hinattavaa ajoneuvoa. Perävaunu ei kulje omalla käyttövoimalla ja on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäväksi. Reki on jalaksin varustettu perävaunu.
2. Puoliperävaunulla tarkoitetaan hinattavaa ajoneuvoa, joka on suunniteltu kytkettäväksi puoliperävaunun vetoautoon tai apuvaunuun. Puoliperävaunu aiheuttaa huomattavan kohtisuoran kuormituksen vetoautoon tai apuvaunuun.
3. Varsinainen perävaunu (vetoaisaperävaunu) on perävaunu, jossa on vähintään kaksi akselia, jonka etuakselistoa ohjaava vetolaite on nivelöity pystysuunnassa liikkuvaksi perävaunuun nähden ja joka ei välitä merkittäviä pystysuuntaisia voimia vetävään ajoneuvoon.
4. Keskiakseliperävaunu on nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu, jonka akselisto on sijoitettu perävaunun painopisteeseen tai sen lähelle siten, että vain vähäinen osa perävaunun kokonaismassasta kohdistuu kytkentäkohtaan. Kytkentäkohtaan kohdistuva massa ei saa ylittää 1000 kg tai 10 prosenttia perävaunun kokonaismassasta, sen mukaan kumpi on pienempi. Keskiakseliperävaunu on myös nivelöimättömällä vetoaisalla ja puoliperävaunun vetopöydällä varustettu apuvaunu (dolly), jota käytetään ajoneuvoyhdistelmän puoliperävaunua vetoautoon kytkettäessä. Traktoriperävaunu on traktoriin kytkettäväksi tarkoitettu keskiakseliperävaunu, jossa vetävään ajoneuvoon kohdistuu tässä momentissa tarkoitettua suurempi massa, kuitenkin enintään 3 000 kg.
9 a §Perävaunujen alaluokat
Perävaunut jaetaan kokonaismassan perusteella seuraaviin luokkiin:
perävaunu, jonka kokonaismassa on enintään 0,75 tonnia, luetaan O 1 -luokkaan (kevyt perävaunu);
perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia, luetaan O 2 -luokkaan;
perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia mutta enintään 10 tonnia, luetaan O 3 -luokkaan; ja
perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, luetaan O 4 -luokkaan.
24 §Ministeriö
1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ministeriöllä sitä ministeriötä, jonka toimialaan kuuluvat tiellä käytettävät ajoneuvot.
2. Jos ajoneuvojen määrittelyssä 2 ja 3 luvussa tarkoitettuihin luokkiin syntyy epätietoisuutta, ministeriö päättää mihin luokkaan ajoneuvo on luettava ja antaa tarvittaessa sitä koskevat ohjeet.
24 a §Mitat
1. Ajoneuvon pituus on mitta, joka mitataan standardin ISO 612-1978 termin n:o 6.1 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon pituutta mitattaessa ei oteta huomioon seuraavia laitteita:
pyyhin- ja pesulaitteet;
etu- ja takamerkintäkilvet;
tullisinettien kiinnityslaitteet ja niiden suojaus;
kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus;
valaistuslaitteet;
taustapeilit;
takatilan valvonnan apulaitteet;
ilmanottoputket;
vaihtokuormatilan kiinnitysvasteet;
astinlaudat;
puskurikumit;
ajoasennossa olevat nostolavat, rampit ja vastaavanlaiset laitteistot, jotka eivät ylitä 200 mm edellyttäen, ettei ajoneuvon kuormauskapasiteetti kasva; ja
moottoriajoneuvon kytkentälaitteet.
2. Ajoneuvon leveys on mitta, joka mitataan standardin ISO 612-1978 termin n:o 6.2 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon seuraavia laitteita:
tullisinettien kiinnityslaitteet ja niiden suojaus;
kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus;
renkaan rikkoutumisen ilmaisimet;
roiskeenestojärjestelmän ulkonevat joustavat osat;
valaistuslaitteet;
linja-autojen ajoasennossa olevat rampit, nostolavat ja vastaavanlaiset laitteistot edellyttäen, etteivät ne ulotu 10 mm kauemmas ajoneuvon sivusta ja että ramppien eteenpäin ja taaksepäin suuntautuvat kulmat pyöristetään vähintään 5 mm:n säteellä ja reunat vähintään 2,5 mm:n säteellä;
taustapeilit;
rengaspaineen ilmaisimet;
nostettavat portaat; ja
renkaan kylkien pullistuma renkaan ja maan kosketuspisteen yläpuolella.
3. Ajoneuvon korkeus on mitta, joka mitataan standardin ISO 612-1978 termin n:o 6.3 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon korkeutta mitattaessa ei oteta huomioon seuraavia laitteita:
antennit; ja
virroittimet yläasennossaan.
4. Muun ajoneuvon kuin puoliperävaunun vetoauton ja puoliperävaunun kuormatilan pituudella tarkoitetaan etäisyyttä kuormatilan etummaisesta ulkoisesta pisteestä ajoneuvon takimmaiseen ulkoiseen pisteeseen mitattuna vaakasuoraan ajoneuvon pitkittäistasossa. Etäisyyttä mitattaessa ei oteta huomioon:
ohjaamon takimmaisen pisteen etupuolella olevaa kuormatilaa;
1 momentissa mainittuja laitteita; eikä
ulkonevia jäähdytyslaitteita ja muita apulaitteita, jotka sijaitsevat kuormatilan etupuolella.
5. Ajoneuvoyhdistelmän pituus on moottoriajoneuvon ja sen taakse kytketyn perävaunun tai perävaunujen pituus, kun niiden pituusakselit ovat samalla suoralla.
6. Jos mitatut arvot poikkeavat valmistajan samaa tyyppiä edustavalle ajoneuvolle ilmoittamista mitoista, käytetään mittoja koskevia vaatimuksia tarkastettaessa mitattuja arvoja.
25 §Kokonaismassa
1. Suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan sallimaa suurinta kuormatun ajoneuvon massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kokonaismassa on sen akselin tai akseliston välityksellä tiehen kohdistuva massa kuormatun perävaunun ollessa kiinnitettynä vetävään ajoneuvoon.
2. Jos ajoneuvon alustan valmistaja on rajoittanut ajoneuvon kokonaismassan 1 momentissa tarkoitettua pienemmäksi, katsotaan ajoneuvon kokonaismassaksi alustan valmistajan ilmoittama arvo.
3. Suurimmalla teknisesti sallitulla yhdistelmän kokonaismassalla tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa kuormitetun moottoriajoneuvon ja kuormitetun hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen massojen summan suurinta arvoa, joka perustuu moottoriajoneuvon rakenteeseen.
4. Suurimmalla rekisteröinnissä ja käytössä sallitulla kokonaismassalla tarkoitetaan kuormitetun ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurinta massaa, jonka mukaisesti ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä voidaan sallia tiellä yleisesti käytettäväksi.
25 a §Omamassa ja kuormittamaton massa
1. Ajoneuvon omamassalla (ajokuntoisen ajoneuvon massa) tarkoitetaan ajokuntoisen kuormaamattoman ajoneuvon massaa koreineen ja kytkentälaitteineen, jos kyseessä on vetoajoneuvo, tai alustan ja ohjaamon yhteismassaa, jos valmistaja ei asenna koria tai kytkentälaitetta. Omamassaan luetaan jäähdytysneste, öljyt, 90 prosenttia polttoaineesta, 100 prosenttia muista nesteistä kuin jätevesistä, työkalut, vararengas ja kuljettaja ja linja-autojen osalta henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökuntaan kuuluvalle. L-luokan ajoneuvossa ei kuljettajan massaa kuitenkaan lueta omamassaan. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun omamassa on sen akselin tai akseliston välityksellä tiehen kohdistuva massa perävaunun ollessa kiinnitettynä vetävään ajoneuvoon. Matkailuauton omamassaan luetaan 90 prosenttiin vetoisuudestaan täytettyjä juomavesi- ja kaasusäiliöitä vastaava massa.
2. Jos mitatut massat eivät poikkea enempää kuin 3 prosenttia valmistajan vastaavalle samaa tyyppiä edustavalle ajoneuvolle ilmoittamista massoista, tai enempää kuin 5 prosenttia, jos kyseessä on massaltaan enintään 3,5 tonnin N 1 -, O 1 -, O 2 - tai M 2 -luokan ajoneuvo, käytetään massoja koskevia vaatimuksia tarkastettaessa valmistajan ajokuntoiselle ajoneuvolle ilmoittamia massoja ja niiden jakautumista akseleille. Muussa tapauksessa käytetään mitattuja massoja.
3. L-luokan ajoneuvon kuormittamattomalla massalla tarkoitetaan ajoneuvon omamassaa vähennettynä polttoaineen ja sellaisten lisävarusteiden massalla, joita säännökset tai ajoneuvon normaali käyttö eivät välttämättä edellytä.
25 b §Akseli- ja telimassa
1. Suurimmalla teknisesti sallitulla akselitai telimassalla tarkoitetaan valmistajan sallimaa suurinta massaa, joka ajoneuvon kokonaismassasta jonkin akselin tai telin välityksellä kohdistuu tiehen ja joka perustuu ajoneuvon ja akselin tai telin rakenteeseen.
2. Suurimmalla rekisteröinnissä ja käytössä sallitulla akseli- tai telimassalla tarkoitetaan suurinta kuormitettua akseli- tai telimassaa, jonka mukaisesti ajoneuvo voidaan sallia tiellä yleisesti käytettäväksi.
25 c §Kytkentämassa, kytkentäkohtaan kohdistuva massa ja kytkimen massa
1. Kytkentämassalla tarkoitetaan suurinta kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen todellista kokonaismassaa. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kytkentämassaan ei kuitenkaan lueta vetoauton vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa.
2. Moottoriajoneuvon suurimmalla rekisteröinnissä ja käytössä sallitulla hinattavalla massalla tarkoitetaan suurinta kytkentämassaa, jota moottoriajoneuvo saa vetää ja jonka mukaisesti moottoriajoneuvo voidaan sallia tiellä yleisesti käytettäväksi.
3. Suurimmalla teknisesti sallitulla moottoriajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuvalla massalla tarkoitetaan massaa, joka vastaa valmistajan ilmoittamaa, moottoriajoneuvon ja kytkentälaitteen tai yksin kytkentälaitteen rakenteeseen perustuvaa suurinta sallittua kytkentäkohtaan kohdistuvaa pystysuoraa massaa. Massa ei sisällä vetoauton kytkentälaitteen massaa, mutta se sisältää minkä tahansa muihin ajoneuvoihin asennettavan kytkentälaitteen massan.
4. Suurimmalla teknisesti sallitulla puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentäkohtaan kohdistuvalla massalla tarkoitetaan perävaunun valmistajan ilmoittamaa massaa, joka vastaa suurinta sallittua staattista pystysuoraa kuormitusta perävaunusta vetoauton vetolaitteelle.
25 d §Kuljettajan ja matkustajien massa
Kuljettajan ja matkustajien massaksi lasketaan 75 kg, jollei ministeriö toisin päätä.
25 e §Massan jakautumista koskevat laskelmat
1. M 1 -luokan ajoneuvon massan jakautumista koskevat laskelmat suoritetaan M 1 -luokan moottoriajoneuvojen massoista ja mitoista annetun neuvoston direktiivin 92/21/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 95/48/EY, liitteen II mukaisesti.
2. Massan jakautumista koskevat laskelmat muille kuin M 1 -luokan ajoneuvoille suoritetaan tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massoista ja mitoista ja direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/27/EY liitteessä II olevan 7.4. kohdan mukaisesti.
26 §Akseli ja akseliryhmä
1. Telillä tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman akselin käsittävää akselistorakennetta, jossa akselien välinen kuormitus jakautuu määräsuhteessa ja jossa kahden peräkkäisen akselin välinen etäisyys on enintään 2,60 metriä.
2. Kaksoisakselistolla tarkoitetaan sellaista etuvetoisen M 1 - ja N 1 -luokan ajoneuvon sekä O 1 - ja O 2 -luokan hinattavan ajoneuvon akselistorakennetta, jossa peräkkäisten akselien väli on enintään 1,00 metriä ja jossa akselien jousituksia ei ole kytketty toisiinsa akselien välisen kuormituksen tasaamiseksi. Kolmoisakselistona pidetään vastaavaa kolmiakselista O 1 - ja O 2 -luokan hinattavan ajoneuvon akselistorakennetta.
3. Akseliryhmällä tarkoitetaan akseleita, jotka ovat telin osia. Kahden akselin ryhmää kutsutaan kaksiakseliseksi teliksi ja kolmen akselin ryhmää kolmiakseliseksi teliksi. Yksittäisakseli muodostaa yhden akselin ryhmän.
4. Auton ohjaavalla akselilla tarkoitetaan ohjauspyörän liikkeen mukaan mekaanisesti, hydraulisesti tai sähköisesti ohjattua akselia tai akseliryhmää.
5. Ohjautuvalla akselilla tarkoitetaan renkaan ja tien kosketuksen aiheuttamien voimien tai momenttien vaikutuksesta ohjautuvaa akselia tai teliä.
26 a §Akselinnostolaite
1. Akselinnostolaitteella tarkoitetaan direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaista tai muunlaista ajoneuvoon kiinteästi asennettua laitetta, jolla akseliin tai akseleihin kohdistuvaa kuormitusta voidaan pienentää tai suurentaa ajoneuvon kuormitustilanteen mukaisesti. Nostolaite toimii joko nostamalla pyörät maasta tai laskemalla ne maahan taikka nostamatta pyöriä maasta. Akselinnostolaitetta käytetään renkaiden kulumisen pienentämiseksi, kun ajoneuvoa ei ole kuormitettu suurimpaan sallittuun massaan, tai moottoriajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien liikkeellelähdön (ajon) helpottamiseksi liukkaalla alustalla lisäämällä vetävään akseliin kohdistuvaa kuormitusta.
2. Nostettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, jota voidaan nostaa ja laskea 1 momentissa tarkoitetulla akselinnostolaitteella.
3. Kuormitettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, johon kohdistuvaa kuormitusta voidaan muuttaa akselia nostamatta 1 momentissa tarkoitetun akselinnostolaitteen avulla.
26 b §Ilmajousitus ja sitä vastaava jousitus
1. Ilmajousituksella tarkoitetaan jousitusjärjestelmää, jossa vähintään 75 prosenttia jousivaikutuksesta aiheutuu ilmajousituksesta.
2. Ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella tarkoitetaan ajoneuvon akselin tai akseliryhmän jousitusjärjestelmää, joka on direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevan 7.11. kohdan mukainen.
32 a §Valmistajan kilpi ja mittoja koskeva todistus
3. Edellä 1 momentissa säädetyn valmistajan kilven lisäksi M 2 -, M 3 -, N 2 - ja N 3 -luokan ajoneuvossa ja siihen kytkettäväksi tarkoitetussa O 3 - ja O 4 -luokan perävaunussa tulee olla jokin seuraavista todistuksista:
direktiivin 76/114/ETY mukaiset ja siinä säädetyllä tavalla kiinnitetyt valmistajan kilpi ja mittoja koskeva kilpi;
yksi direktiivin 76/114/ETY mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty kilpi, jossa on a kohdassa tarkoitettujen kahden kilven tiedot; tai
katsastuksen suorittajan antama todistus, jossa on samat otsikot ja tiedot kuin a kohdassa tarkoitetuissa kilvissä; asiakirja on säilytettävä helposti tarkastettavassa paikassa ja se tulee suojata asianmukaisesti.
4. Edellä 3 momentissa tarkoitetussa mittoja koskevassa kilvessä, joka on kiinnitettävä mahdollisimman lähelle valmistajan kilpeä, on oltava seuraavat tiedot:
valmistajan nimi;
ajoneuvon valmistenumero;
moottoriajoneuvon tai perävaunun pituus;
moottoriajoneuvon tai perävaunun leveys; ja
tiedot ajoneuvoyhdistelmän pituuden mittaamiseksi.
5. Edellä 4 momentin e kohdassa tarkoitetut tiedot ilmoitetaan seuraavasti:
vetoautossa etäisyys etuosasta vetolaitteen kytkentäkohdan keskelle (vetotappi tai -pöytä), jolloin siirrettävän vetopöydän osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta; ja
perävaunussa etäisyys vetolaitteen kytkentäkohdan keskipisteestä (vetosilmukka ja vetotappi) perävaunun takaosaan, jolloin usealla kytkentäkohdalla, siirrettävällä vetolaitteella tai pituudeltaan säädettävällä vetoaisalla varustetun ja pituudeltaan säädettävän perävaunun osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta; puoliperävaunun vetämiseen tarkoitetussa apuvaunussa on vastaavasti ilmaistava mitta vetosilmukasta vetopöytään sekä puoliperävaunussa, joka on tarkoitettu perävaunun vetämiseen, mitta vetotapista perävaunun takaosassa olevan vetolaitteen kytkentäkohtaan.
35 b § M
M 1 -luokan ajoneuvon tulee olla EY-hyväksytty direktiivin 92/21/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 95/48/EY.
41 a §Moottoritehon ja massan suhde
Moottoriajoneuvon moottorin on tuotettava teho, jonka suuruus on vähintään 5 kW yhdistelmän suurimman rekisteröinnissä ja käytössä sallitun kokonaismassan tonnia kohti. Moottoriteho mitataan moottoriajoneuvojen moottorin tehoa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 80/1269/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 88/195/ETY ja 89/491/ETY, tai E-säännön n:o 85 mukaisesti.
41 b §Vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin kohdistuva massa
M 2 -, M 3 - ja N-luokan ajoneuvon massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.
41 c §Kääntyvyys
Auton tulee olla siten kääntyvä, että ulommaisen etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. Yli 13,00 metriä pitkän rakenteeltaan jäykän linja-auton (M 2 - ja M 3 -luokka) tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 15,00 metrin säteistä ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 6,00 metrin säteistä kaarta pitkin.
41 d §Takakulman sivusuuntainen siirtymä
1. Auton korin tulee olla siten mitoitettu, että lähdettäessä autolla liikkeelle ohjauksen ollessa 12,50 metrin säteistä kääntöympyrää vastaavassa asennossa tai, milloin kääntöympyrä on tätä suurempi, pienintä kääntöympyrää vastaavassa asennossa, korin äärimmäisen takakulman siirtymä auton sivun määräämästä pituussuuntaisesta pystytasosta mitattuna on enintään 0,80 metriä. Nivellinja-autolla saa tässä tarkoitettu sivusuuntainen siirtymä kuitenkin olla enintään 1,20 metriä.
2. Akselinnostolaitteella varustettujen ajoneuvojen mitoituksessa 1 momentissa tarkoitettua vaatimusta on sovellettava myös akselin tai akselien ollessa yläasennossa. Niiden N-luokan ajoneuvojen osalta, joiden nostettavat akselit ovat yläasennossa tai kuormitettavat akselit kuormaamattomina, luku 0,80 metriä korvataan luvulla 1,00 metriä.
43 §Hinauslaitteet
1. Autossa tulee edessä olla vetolaite tai kiinnityskohta vetotankoa tai -köyttä varten.
2. M 1 -luokan autossa, kuorman vetämiseen sopimatonta autoa lukuun ottamatta, tulee olla vetolaite tai kiinnityskohta myös takana.
3. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun vetolaitteen tai kiinnityskohdan tulee kestää veto- ja puristusvoima, joka vastaa puolta ajoneuvon kokonaismassasta.
4. Vetolaitteen tai vetotangon kiinnityskohdan katsotaan täyttävän 3 momentissa mainitut vaatimukset, jos se on moottoriajoneuvojen hinauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 77/389/ETY mukainen.
43 a §Kytkentäkohtaan kohdistuva massa
1. Sellaisen ajoneuvon, joka on suunniteltu vetämään keskiakseliperävaunua ja jonka suurin teknisesti sallittu hinattava massa on suurempi kuin 3,5 tonnia, kytkentäkohtaan kohdistuvan suurimman teknisesti sallitun massan on oltava vähintään 10 prosenttia hinattavan ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta tai 1 000 kg, sen mukaisesti kumpi on pienempi. Tähän arvoon lisätään muiden moottoriajoneuvojen kuin vetoajoneuvojen osalta kytkentälaitteen massa, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, tai kytkentälaitteen suurin teknisesti sallittu massa, jos valmistaja ei laitetta asenna.
2. Sellaisen ajoneuvon, joka on suunniteltu vetämään keskiakseliperävaunua ja jonka suurin teknisesti sallittu hinattava massa on enintään 3,5 tonnia, kytkentäkohtaan kohdistuvan suurimman teknisesti sallitun massan on oltava vähintään 4 prosenttia hinattavan ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta tai 25 kg, sen mukaisesti kumpi on suurempi. Tähän arvoon lisätään muiden moottoriajoneuvojen kuin vetoajoneuvojen osalta kytkentälaitteen massa, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, tai kytkentälaitteen suurin teknisesti sallittu massa, jos valmistaja ei laitetta asenna.
43 b §Vetolaitteet
1. N 3 -luokan ajoneuvossa, jota ei ole varustettu perävaunun vetokytkimellä tai -pöydällä, tulee olla takana vetopalkki vetokoukun kiinnittämistä varten. Vetopalkissa tulee olla standardin ISO 3584 mukainen rei'itys. Vetopalkkia ei vaadita autossa, joka on varustettu takalaitanosturilla tai vetokoukun asentamisen estävällä laitteella.
2. Varsinaisen perävaunun vetoon tarkoitetun vetokytkimen tulee olla auton pituusakselilla. Puoliperävaunun vetopöydän kääntöpisteen tulee sijaita auton pituusakselilla, taka-akselin tai telin kuormituspisteessä tai sen etupuolella.
3. Perävaunun vetolaite tulee kiinnittää luotettavasti auton runkoon tai siihen kiinnitettyihin rakenteisiin tai laitteisiin. O 1 - ja O 2 -luokan keskiakseliperävaunun vetokoukun saa kuitenkin kiinnittää myös auton koriin valmistajan ilmoittamiin kiinnityspisteisiin. Tuki- ja vetolaitteiden sijoittaminen kuormalavalle on sallittu vain kevyissä tilapäisissä rakennusrautojen ja vastaavan pitkän tavaran paikalliskuljetuksissa, jolloin kiinnityspiste saa olla taka-akseliston takapuolella.
4. O 3 - ja O 4 -luokan perävaunun vetoon tarkoitetun vetokytkimen tai -pöydän tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen mekaanisista kytkentälaitteista sekä niiden kiinnittämisestä kyseisiin ajoneuvoihin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/20/EY tai E-säännön n:o 55 ja, jos kyseessä on lyhytkytkentälaite, E-säännön n:o 102 vaatimuksia. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vetokytkimen kiinnitykseen tarkoitetun vetopalkin lujuudesta ja hyväksymisestä.
44 §Alleajosuoja
2. Alleajosuojaa ei kuitenkaan vaadita:
autossa, jossa korin, alustan tai autoon kiinteästi kuuluvan osan tai laitteen rakenne ja sijainti täyttävät alleajosuojalle asetetut vaatimukset;
M 1 -, M 2 -, M 3 - ja N 1 -luokan ajoneuvossa, jonka korirakenteen takaosan korkeus kuormittamattomana tien pinnasta on enintään 0,55 metriä enintään 0,20 metriä auton leveyttä pienemmältä leveydeltä ja 0,45 metrin etäisyydellä ajoneuvon takapäästä;
puoliperävaunun vetoautossa;
sellaisessa erityiseen tehtävään tarkoitetussa N-luokan autossa, jota saa tiellä käyttää vain sen siirtämiseksi työmaalta toiselle;
sellaisessa puutavaran tai pitkän tavaran kuljetukseen tarkoitetussa autossa, jossa ei ole korirakennetta;
jokapyörävetoisessa N 2 G- ja N 3 G-luokan autossa;
muilla vaihtokorilaitteilla kuin jalkalavalaitteilla varustetussa autossa; eikä
muussa autossa, jossa alleajosuoja olennaisesti vaikeuttaa auton tai sen laitteiden käyttöä.
61 §Istumapaikat
6. Kokoontaitettavalla istuimella tarkoitetaan tilapäiskäyttöön tarkoitettua apuistuinta, joka on tavallisesti kokoontaitettuna.
217 a §Ohjauslaite
2. Jos apuvaunun vetopöydän alla on kuulakehä, sen on oltava lukittavissa keskiasentoonsa. Kuulakehän kiertoliike on rajoitettava kumpaankin suuntaan enintään 30°:n suuruiseksi.
218 a §Puoliperävaunun kääntyvyys
1. Perävaunun tulee olla siten kääntyvä, että ulommaisen etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. Puoliperävaunun katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen, jos mitta vetotapista kiinteiden teliakseleiden kääntöpisteeseen ei ole suurempi kuin
jossa
L on perävaunun leveys. Jos yhdessä tai useammassa ohjaamattomassa teliakselissa on akselinnostolaite, se otetaan huomioon kääntyvyyttä mitattaessa.
2. Valmistajan pyynnöstä 1 momentin vaatimukset voidaan varmistaa vastaavalla soveltuvalla laskelmalla tai geometrisella tarkastelulla.
219 §Vetolaitteet
1. Perävaunun vetosilmukan, vetotapin, vetopöydän tai vetokytkimen tulee sijaita perävaunun pituusakselilla.
2. Vetoaisa saa olla pituudeltaan säädettävä, jolloin siinä tulee olla luotettavat lukituslaitteet. Sen tulee olla kaikissa käyttöasennoissa hyväksytty siihen kohdistuville kuormille. Milloin pituuden muuttaminen tapahtuu hydraulisella tai vastaavalla laitteistolla, sen käyttövoima on rajoitettava siten, ettei vetolaitteisiin kohdistu turvallisuutta vaarantavaa kuormitusta.
3. O 3 - ja O 4 -luokan perävaunun vetosilmukan, -aisan ja -tapin tulee vastata direktiivin 94/20/EY tai E-säännön n:o 55 ja, jos kyseessä on lyhytkytkentälaite, E-säännön n:o 102 vaatimuksia. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vetoaisan lujuudesta ja hyväksymisestä, milloin vetoaisa on tarkoitettu käytettäväksi etutelillä varustetussa perävaunussa.
4. Perävaunuun asennettavaan vetokytkimeen, -pöytään ja -palkkiin sovelletaan lisäksi soveltuvin osin, mitä auton vetolaitteista säädetään.
220 §Alleajosuoja
2. Alleajosuojaa ei kuitenkaan vaadita:
perävaunussa, jossa korin, alustan tai perävaunuun kiinteästi kuuluvan osan tai laitteen rakenne ja sijainti täyttävät alleajosuojalle asetetut vaatimukset;
O 1 - ja O 2 -luokan perävaunussa, jonka korirakenteen takaosan korkeus kuormittamattomana tien pinnasta on enintään 0,55 metriä enintään 0,2 metriä perävaunun leveyttä pienemmältä leveydeltä ja 0,45 metrin etäisyydellä ajoneuvon takapäästä;
perävaunussa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityisesti jakamattomien, pitkien kuormien, kuten tukkien tai terästankojen kuljettamiseen;
jokapyörävetoiseen N 2 G- ja N 3 G-luokan ajoneuvoon kytketyssä perävaunussa;
perävaunussa, jossa alleajosuoja olennaisesti vaikeuttaa perävaunun tai sen laitteiden käyttöä; eikä
puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitetussa apuvaunussa.
221 §Sivusuojat
3. Erityisiä sivusuojia ei vaadita:
perävaunussa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityisesti jakamattomien, pitkien kuormien, kuten tukkien tai terästankojen kuljettamiseen;
jokapyörävetoiseen N 2 G- ja N 3 G-luokan autoon kytketyssä perävaunussa;
perävaunussa, joka on suunniteltu ja rakennettu erityiskäyttöön ja johon ei ole käytännössä mahdollista asentaa sivusuojaa; eikä
puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitetussa apuvaunussa.
221 a §Polttoainesäiliö
Perävaunussa ei saa olla muuta polttoainesäiliötä kuin enintään 200 litran säiliö perävaunussa olevaa polttoainetta käyttävää laitetta, kuten kylmäkojetta varten. Puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitettua apuvaunua ei saa varustaa polttoainesäiliöllä.
223 §Pakolliset ja sallitut valaisimet ja heijastimet
1. Auton perävaunussa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:
suuntavalaisimet;
jarruvalaisimet;
rekisterikilven valaisin;
etuvalaisimet perävaunussa, jonka leveys on suurempi kuin 1,60 metriä, ei kuitenkaan puoliperävaunun kytkemiseen käytettävässä apuvaunussa;
takavalaisimet;
takana punaiset heijastimet;
etuheijastimet;
sivuheijastimet;
sivuvalaisimet, jos perävaunun pituus on suurempi kuin 6,00 metriä;
takasumuvalaisin tai -valaisimet, ei kuitenkaan puoliperävaunun kytkemiseen käytettävässä apuvaunussa;
äärivalaisimet, jos perävaunun leveys on suurempi kuin 2,10 metriä, ei kuitenkaan puoliperävaunun kytkemiseen käytettävässä apuvaunussa; ja
ajoneuvon ulkopuolelle yli yhden metrin takana ulottuvan muuta rakennetta kapeamman rakenneosan tai varusteen merkitsemiseksi sivuille näkyvät ruskeankeltaiset heijastimet.
226 §Rekisterikilven valaisin
Rekisterikilven valaisimen tulee valaista rekisterikilpeä ja olla e-hyväksytty direktiivin 76/757/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 3/02 mukaisesti.
259 §Vetolaitteet
1. Hinattavan laitteen vetolaitteiden tulee olla kestävät ja tarkoituksenmukaiset. Vetoautossa olevan vetolaitteen tulee olla varustettu tahattoman avautumisen estävällä laitteella.
2. Kytkinlaitteiden sijoituksen, mitoituksen ja lujuuden osalta noudatetaan, mitä laitetta vetävän moottorikäyttöisen ajoneuvon ja vastaavan perävaunun vetolaitteista säädetään.
268 §Ajoneuvojen rakenne ja varusteet
Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin ajoneuvon alustoihin, joita ei ole vielä varustettu korilla. Niissä ei kuitenkaan tilapäisten siirtojen aikana vaadita heijastimia, taustapeilejä, roiskesuojia eikä -läppiä silloinkaan, kun alusta on varustettu ohjaamolla, eikä vetolaitetta, alleajosuojaa, sivusuojaa, luvattoman käytön estävää laitetta eikä ajopiirturia.
1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997. Asetuksen 3 §:n 1 momentin muutos tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä joulukuuta 1998.
2. Tällä asetuksella kumotaan ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (773/1994) 3 §:n 1 momentti.
3. Tämä asetus koskee voimaantulopäivänä tai sen jälkeen käyttöön otettavaa ajoneuvoa tai liikennetarviketta. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukainen.
4. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön otetun ajoneuvon määrittelyä ei muuteta, ellei ajoneuvon omistaja tällaista muutosta vaadi.
5. Asetuksen 25 a §:n matkailuauton omamassan määrittelyä koskeva muutos ja 35 b § [1] koskevat ajoneuvoa, joka tyyppikatsastetaan direktiivissä 92/21/ETY tarkoitettuun uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tai otetaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1998 tai sen jälkeen.
6. Asetuksen 41 a, 41 b ja 41 d § koskevat ajoneuvoa, joka tyyppikatsastetaan direktiivissä 97/27/EY tarkoitettuun uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 21 päivänä toukokuuta 1999 tai sen jälkeen.
7. Asetuksen 43 b §:n 4 momentissa ja 219 §:n 3 momentissa säädettävää lyhytkytkentälaitteen E-säännön mukaisuutta koskevaa vaatimusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1999.
Komission direktiivi95/48/EY; EYVL N:o L 233, 30.9.1995, s. 73, neuvoston direktiivi 96/53/EY; EYVL N:o L 235, 17.9.1996, s. 59, parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/27/EY; EYVL N:o L 233, 25.8.1997; s.1 Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti [2]
Naantalissa 11 päivänä heinäkuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Anneli Taina