Go to front page
Statute Book of Finland

628/1997

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Asetus terveystieteiden tutkinnoista

Type of statute
Asetus
Date of Issue

Text of original statute

No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.

Opetusministerin esittelystä säädetään:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Koulutusvastuu

Terveystieteiden tutkintoja voidaan suorittaa Jyväskylän yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

2 §Tutkinnot

Terveystieteiden tutkintoja ovat:

1)

terveystieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

2)

terveystieteiden maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;

3)

terveystieteiden lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; ja

4)

terveystieteiden tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.

3 §Opinnot ja niiden mitoitusperuste

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:

1)

terveystieteiden ja eri oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perus-, aine- ja syventäviä opintoja;

2)

monitieteisiä opintokokonaisuuksia;

3)

yleisopintoja, joihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja;

4)

vapaasti valittavia opintoja;

5)

ammattitaitoa kehittäviä opintoja ja harjoittelua;

6)

erikoistumisopintoja; sekä

7)

tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4 §Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne

Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten kunkin oppiaineen tai oppiaineeseen rinnastettavan kokonaisuuden opinnot järjestetään siten, että:

1)

perusopintojen laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa;

2)

aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 35 opintoviikkoa ja kandidaatin tutkinnossa pääaineessa aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma; ja

3)

syventävien opintojen laajuus yhdessä perus- ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 opintoviikkoa ja maisterin tutkinnon pääaineessa syventäviin opintoihin kuuluu lisäksi enintään 20 opintoviikon laajuinen pro gradu -tutkielma.

5 §Kielitaito

Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoa varten osoittaa saavuttaneensa:

1)

vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2)

sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

2 lukuKandidaatin tutkinto

6 §Kandidaatin tutkinnon tavoitteet

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1)

tutkintoon kuuluvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus;

2)

tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja kyky alan kehityksen seuraamiseen pääaineen alalla;

3)

sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän käytännön perusteiden tuntemus; sekä

4)

tieteellisen viestinnän perusteiden tuntemus ja riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin.

7 §Kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava:

1)

pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma;

2)

muut tutkinnon aineyhdistelmään kuuluvat opinnot ja tutkintoon mahdollisesti kuuluva harjoittelu;

3)

5 §:ssä tarkoitetut kieliopinnot.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Milloin opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

3 lukuMaisterin tutkinto

8 §Maisterin tutkinnon tavoitteet

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taikka terveystieteiden kandidaatin tutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso. Koulutuksessa opiskelijalle annetaan yleinen valmius sosiaali- ja terveydenhuollon tieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1)

pääaineen tieteenalan hyvä tuntemus sekä muiden tutkintoon vaadittavien oppiaineiden ja niihin rinnastettavien opintokokonaisuuksien tuntemus;

2)

tieteellisten menetelmien hallinta ja kyky soveltaa tieteellistä tietoa;

3)

sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmän tuntemus;

4)

edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä

5)

tieteellisen viestinnän perusteiden tuntemus ja riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen ja ammattikäytäntöihin.

9 §Maisterin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, pro gradu -tutkielma, muut tutkinnon aineyhdistelmään kuuluvat opinnot ja tutkintoon mahdollisesti kuuluva harjoittelu sekä saavutettava 5 §:ssä säädetty kielitaito. Kun koulutus järjestetään koulutusohjelmana, opiskelijan on suoritettava koulutusohjelman mukaiset opinnot.

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

10 §Maisterin tutkinnon järjestäminen

Maisterin tutkinnossa pääaineina voivat olla:

Jyväskylän yliopistossa fysioterapia, gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede, terveyskasvatus ja toimintaterapia;

Kuopion yliopistossa ergonomia, hoitotiede, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede, terveydenhuollon hallinto ja terveystaloustiede;

Oulun yliopistossa hoitotiede, kliininen laboratoriotiede ja terveydenhuollon hallinto;

Tampereen yliopistossa hoitotiede ja kansanterveystiede;

Turun yliopistossa hoitotiede; ja

Åbo Akademissa hoitotiede.

Yliopisto voi järjestää maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen myös koulutusohjelmina, joiden pääaineet ovat 1 momentin mukaiset ja jotka suuntautuvat näiden aineiden asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen.

Opiskeleminen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa ei estä kandidaatin tutkinnon suorittamista.

11 §Opettajankoulutus

Maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä terveystieteiden opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä pedagogiset opinnot. Koulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.

Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineessa perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.

Opettajan pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät tutkintoon sivuaineena. Näistä opinnoista säädetään lisäksi kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetussa asetuksessa (576/1995).

Opiskelijaksi ottaminen opettajankoulutukseen, joka tuottaa kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen terveysalan ammatillisten aineiden opettajan tehtäviin, edellyttää hakijalta soveltuvaa ammatillista tutkintoa.

4 lukuTieteellinen jatkokoulutus

12 §Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on terveystieteiden maisterin tutkinto tai muu vastaavan tasoinen koulutus. Jatkokoulutus voidaan erityisestä syystä aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää tällöin, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon antavan riittävän perustan jatkokoulutukseen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

13 §Tohtorin tutkinto

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1)

suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;

2)

osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

3)

laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi tarkoitettuja käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

14 §Lisensiaatin tutkinto

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.

Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee:

1)

suorittaa opinnot, joihin sisältyy systemaattinen teoreettinen syventyminen johonkin terveystieteiden alaan; sekä

2)

laatia tutkimusalaltaan lisensiaatintutkimus.

5 lukuErinäiset säännökset

15 §Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

16 §Todistukset

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta sekä tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

17 §Koulutuksen kehittäminen

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

18 §Tarkemmat määräykset

Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

6 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

19 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan eräistä terveydenhuollon tutkinnoista 24 päivänä elokuuta 1984 annettu asetus (626/1984) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

20 §Kumotun asetuksen mukaiset koulutusohjelmat

Kussakin yliopistossa on tällä asetuksella kumotun asetuksen, jäljempänä vanha asetus, mukaiset koulutusohjelmat 31 päivään heinäkuuta 2000.

21 §Opiskelijoiden asema

Tämän asetuksen tullessa voimaan tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan vanhan asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut vanhan asetuksen mukaista kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2000. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija, joka on ennen 30 päivää toukokuuta 1994 aloittanut Helsingin yliopistossa vanhan asetuksen mukaiset opinnot, voi vuoden 1998 loppuun mennessä suorittaa tässä yliopistossa vanhan asetuksen mukaisen tutkinnon.

Opiskelija voi lukea hyväkseen vanhan asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan vanhan asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin vanhan asetuksen säännöksiä.

Naantalissa 19 päivänä kesäkuuta 1997

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOpetusministeri Olli-Pekka Heinonen

Top of page