Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 632/1996
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Liikenneministerin esittelystä säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta 2 päivänä elokuuta 1994 annetun lain (719/94) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten aineiden tiekuljetuksesta silloin, kun se alkaa, suoritetaan ja päättyy Suomessa.
Jos vaarallisten aineiden kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa, sovelletaan vaarallisten aineiden tiekuljetukseen Suomessa joko tätä asetusta tai vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehtyä eurooppalaista sopimusta (SopS 23/79), jäljempänä ADR-sopimus. Vaarallisten aineiden kuljetusreittien osalta noudatetaan kuitenkin aina lisäksi tätä asetusta.
Suomen hyväksymiä ADR-sopimuksessa tarkoitettuja erillissopimuksia voidaan soveltaa myös kansallisiin Suomessa tapahtuviin vaarallisten aineiden tiekuljetuksiin. Näistä erillissopimuksista antaa tietoja liikenneministeriö.
Kun tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo tämän asetuksen säännösten mukaista vaarallisten aineiden kuljetusta suorittaessaan otetaan kuljetettavaksi johonkin muuhun kuljetusvälineeseen, ovat tätä kuljetusvälinettä koskevat vaarallisten aineiden kuljetussäännökset ja -määräykset yksin voimassa tällä kuljetusvälineellä tapahtuvan matkan osuudella.
Maastoliikennelaissa (1710/95) tarkoitetussa maastossa ja moottorikelkkailureitillä tapahtuvaan vaarallisten aineiden kuljetukseen moottoriajoneuvolla, traktorilla, moottorityökoneella tai maastoajoneuvolla sovelletaan tiekuljetusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä siten kuin asianomainen ministeriö siitä tarkemmin määrää.
Tämän asetuksen 23 §:n säännös koskee myös lentopaikalla suoritettavia lentotoiminnan polttoainesiirtoja erikoisajoneuvoilla.
2 §Vaarallisten aineiden luokitus
Vaaralliset aineet luokitellaan seuraaviin vaarallisuusluokkiin:
Luokka 1 Räjähteet
Luokka 2 Kaasut
Luokka 3 Palavat nesteet
Luokka 4.1 Helposti syttyvät kiinteät aineet
Luokka 4.2 Helposti itsestään syttyvät aineet
Luokka 4.3 Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja
Luokka 5.1 Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet
Luokka 5.2 Orgaaniset peroksidit
Luokka 6.1 Myrkylliset aineet
Luokka 6.2 Tartuntavaaralliset aineet
Luokka 7 Radioaktiiviset aineet
Luokka 8 Syövyttävät aineet
Luokka 9 Muut vaaralliset aineet ja esineet
Tarkemmat määräykset ja ohjeet vaarallisten aineiden luokituksesta antaa asianomainen ministeriö.
Asianomaisen ministeriön määräämissä tapauksissa aineen luokittelee tai luokituksen hyväksyy turvatekniikan keskus tai säteilyturvakeskus. Viranomainen voi vaatia, että aineen lähettäjä esittää tulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.
3 §Vaaralliset aineet matkatavarana
Ajoneuvon matkustajan on ilmoitettava kuljettajalle matkatavarana olevista vaarallisista aineista siten kuin siitä määrätään.
2 lukuPakkaukset
4 §Pakkauksen rakenne
Vaarallinen aine on pakattava kuljetusta varten tämän asetuksen ja asianomaisen ministeriön määräysten mukaisiin pakkauksiin.
Niiden pakkauksen osien, jotka joutuvat suoraan kosketukseen vaarallisten aineiden kanssa, tulee olla sellaisia, että ne kestävät kuljetettavan vaarallisen aineen kemiallisen ja mahdollisen muun vaikutuksen. Näissä pakkauksen osissa ei saa käyttää sellaisia aineita, jotka voivat reagoida sisällön kanssa vaarallisesti, muodostaa sisällön kanssa vaarallisia yhdisteitä tai heikentää merkittävästi pakkausta.
Pakkauksen tulee kestää sisällöstä mahdollisesti aiheutuvat paineen vaihtelut. Tarvittaessa on käytettävä sopivia paineentasauslaitteita.
5 §Yhteenpakkaaminen
Asianomaisen ministeriön määräämissä tapauksissa saa erilaisia vaarallisia aineita sisältäviä sisäpakkauksia pakata yhdeksi kolliksi. Sisäpakkaukset on erotettava ulkopakkauksessa huolellisesti ja tehokkaasti toisistaan, jos sisäpakkauksen vahingoittuessa vaaralliset reaktiot kuten lämmöntuotto tai palaminen taikka hankauksen tai iskun yhteydessä herkkien seosten taikka palavien tai myrkyllisten kaasujen muodostuminen ovat mahdollisia.
6 §Tyhjät pakkaukset
Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, säiliöt, irrotettavat säiliöt, säiliövaihtokorit, astiayhdistelmät ja säiliökontit on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin täydet pakkaukset.
7 §Kollin merkitseminen
Lähettäjän on varustettava kuljetettavaksi jättämänsä kolli määräysten mukaisilla merkinnöillä ja lipukkeilla. Jos kolli sisältää useampia vaarallisia aineita, on kollissa oltava jokaista siinä olevaa vaarallista ainetta koskevat merkinnät ja varoituslipukkeet.
Tyhjiä puhdistamattomia pakkauksia sisältävät kollit on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täydet pakkaukset.
8 §Lisäpäällys
Kollin saa pakata erilliseen lisäpäällykseen, joka ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa kuljetettavaa ainetta koskevien pakkaussäännösten ja -määräysten kanssa. Lisäpäällyksessä on oltava määräysten mukaiset kollin merkinnät ja varoituslipukkeet.
9 §Pakkausten hyväksyminen
Asianomainen ministeriö määrää, milloin aine on kuljetettava tyyppihyväksytyssä pakkauksessa. Tällöin pakkauksen on oltava turvatekniikan keskuksen tai turvatekniikan keskuksen valtuuttaman yhteisön hyväksymä tai muun ADR-määräysten tai kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 5/85; COTIF) liitteen B (CIM) liitteenä olevissa vaarallisia aineita koskevissa RID-määräyksissä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä siten kuin asianomainen ministeriö tarkemmin määrää.
Tyyppihyväksytyn muovipakkauksen sallittu käyttöaika, joka lasketaan pakkauksen valmistuspäivämäärästä, on viisi vuotta. Käyttöaika voi olla viittä vuotta lyhyempikin, jos asianomainen ministeriö niin määrää.
Pakkaustyypit on testattava turvatekniikan keskuksen hyväksymässä laboratoriossa.
Radioaktiivisten aineiden pakkausten osalta toimivaltainen viranomainen on turvatekniikan keskuksen sijaan säteilyturvakeskus siten kuin asianomainen ministeriö tarkemmin määrää.
10 §ADR- ja RID-pakkausten käyttö
Vaarallisten aineiden pakkauksina saa käyttää myös voimassa olevien ADR- tai RID- määräysten mukaan tyyppihyväksyttyjä pakkauksia ja suurpakkauksia (IBC). Asianomaisen ministeriön määräämissä tapauksissa muovipakkausten pudotuskoe on ADR- ja RID-määräyksistä poiketen kuitenkin tehtävä -40 °C lämpötilassa. Pakkauksessa tulee tällöin olla määräysten mukainen merkintä pudotuskokeen lämpötilasta tai rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan on tehtävä merkintä: ''Pakkaus ADR/RID-määräysten mukainen, koestettu -40 °C'' .
11 §Muiden kuljetusmuotojen pakkausten käyttö
Jos pakkauksen, suurpakkaus (IBC) mukaan lukien, kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa, saa pakkauksena käyttää myös vaarallisten aineiden kansainvälisten meri- tai ilmakuljetusmääräysten mukaisia pakkauksia ja varoitusmerkintöjä (IMDG-koodin ja ICAO-TI:n määräykset). Näitä noudatettaessa on myös yhteenpakkaamisessa noudatettava sanottuja meri- tai ilmakuljetusmääräyksiä. Tällöin on rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan tehtävä seuraava lisämerkintä: '' Kuljetus rn 2007 mukaisesti ''.
12 §Ilmoitus pakkauksen rikkoutumisesta
Lähettäjä, kuljetuksen suorittaja ja vastaanottaja ovat velvollisia ilmoittamaan normaaleissa kuljetusolosuhteissa tapahtuneesta tyyppihyväksytyn pakkauksen rakenteen rikkoutumisesta turvatekniikan keskukselle tai säteilyturvakeskukselle sen mukaan, kumman viranomaisen toimialaan pakkauksen tyyppihyväksyminen kuuluu.
13 §Turvatekniikan keskuksen ja säteilyturvakeskuksen oikeudet ja velvollisuudet
Turvatekniikan keskuksella ja säteilyturvakeskuksella on tarvittaessa, ja erityisesti, jos pakkaus särkyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa, oikeus suorituttaa määräämässään laboratoriossa testejä sen varmistamiseksi, että sarjatuotteena valmistettu pakkaus täyttää kyseiselle pakkaustyypille asetetut vaatimukset.
Turvatekniikan keskus ja säteilyturvakeskus pitävät rekisteriä Suomessa tyyppihyväksytyistä pakkauksista.
3 lukuAjoneuvot, kontit ja säiliöt
14 §Ajoneuvon rakenne
Vaarallisen aineen kuljetukseen tarkoitetun ajoneuvon rakenteen on oltava kestävä ja tarkoitukseen sopiva, jotta vaarallista ainetta voidaan siinä kuljettaa niin turvallisesti kuin se ottaen huomioon kuljetettavan aineen ominaisuudet kohtuuden mukaan on mahdollista.
Vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä saa olla enintään yksi perävaunu tai puoliperävaunu.
15 §Ajoneuvon hyväksyminen
Säiliöajoneuvot, irrotettavia säiliöitä ja astiayhdistelmiä kuljettavat ajoneuvot sekä asianomaisen ministeriön määräämät räjähteiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot on sen lisäksi, mitä katsastuksesta säädetään muualla, hyväksyttävä katsastuksessa vaarallisen aineen tai aineryhmän kuljetukseen sekä uusintakatsastettava vuosittain.
Asianomaisen ministeriön määräämissä tapauksissa säiliökonttien kuljetukseen käytettävät kuljetusyksiköt on katsastettava vuosittain ja siitä on laadittava ministeriön määräysten mukainen hyväksymistodistus.
Edellä 1 ja 2 momentissa ja ADR-sopimuksessa tarkoitetun ajoneuvon hyväksynnän myöntää ja sanotuissa momenteissa tarkoitetut katsastukset suorittaa ajoneuvohallintokeskuksen valtuuttama katsastuksen suorittaja.
Asianomaisen ministeriön määräämissä tapauksissa perusajoneuvon tulee olla tyyppihyväksytty. Tämän hyväksynnän ja ADR-sopimuksessa tarkoitetun tyyppihyväksynnän perusajoneuvolle myöntää ajoneuvohallintokeskus.
16 §Ajoneuvon merkitseminen
Vaarallisia aineita kuljettavassa ajoneuvossa on oltava aineen vaarallisuudesta kertovat määräysten mukaiset kilvet ja varoituslipukkeet tai niitä vastaavat määräysten mukaiset merkinnät.
Kilvet, lipukkeet ja niitä vastaavat merkinnät, jotka eivät vastaa kuljetettavaa vaarallista ainetta tai sen jäänteitä, on poistettava tai peitettävä.
Kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan tulee huolehtia ajoneuvon ja säiliöajoneuvon säiliöiden varoituslipukkeiden ja tunnusnumerokilpien sekä niitä vastaavien merkintöjen kiinnittämisestä ja poistamisesta.
17 §Kontin merkitseminen
Kontissa on oltava määräysten mukaiset varoituslipukkeet. Kontissa, jossa vaarallisia aineita kuljetetaan irrallisena, on lisäksi oltava määräysten mukainen tunnusnumerokilpi.
Kuormauksen suorittajan on huolehdittava kontin varoituslipukkeiden ja tunnusnumerokilven kiinnittämisestä ja vastaanottajan niiden poistamisesta.
18 §Säiliön merkitseminen
Säiliössä, jolla tarkoitetaan tässä asetuksessa säiliöajoneuvon säiliötä, säiliövaihtokoria, astiayhdistelmää, irrotettavaa säiliötä ja säiliökonttia, on oltava määräysten mukaiset merkinnät ja tunnusnumerokilvet.
Lähettäjän on huolehdittava muiden kuin säiliöajoneuvon säiliöiden varoituslipukkeiden ja tunnusnumerokilpien kiinnittämisestä ja vastaanottajan niiden poistamisesta.
19 §Säiliön rakenne
Säiliöiden ja niiden sulkemislaitteiden tulee olla kaikilta osin riittävän lujia ja tiiviitä sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, etteivät ne kuljetuksen aikana aukea ja että ne kestävät normaalin kuljetuksen rasitukset ottaen huomioon myös säiliössä mahdollisesti kehittyvä paine.
Täyttö- ja tyhjennyslaitteiden tulee olla siten suunniteltuja ja sijoitettuja, ettei vaarallista ainetta pääse vuotamaan tai vaarallisessa määrin haihtumaan täytön tai tyhjennyksen aikana.
Säiliöiden tai niiden pinnoitteen tai muun suojavuorauksen rakenneaineet, jotka joutuvat sisällön kanssa kosketukseen, eivät saa sisältää sisällön kanssa vaarallisesti reagoivia tai vaarallisia yhdisteitä muodostavia aineita taikka säiliön rakenneainetta merkittävästi heikentäviä aineita.
20 §Säiliön käyttöönotto
Säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä käytettäväksi ennen kuin turvatekniikan keskus on hyväksynyt säiliön rakennetyypin ja turvatekniikan keskuksen hyväksymä tarkastuslaitos on tarkastuksessaan todennut, että säiliö on säännösten ja määräysten mukainen. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön hyväksyy käyttöön säteilyturvakeskus.
Jos ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön tarkastukset ja testit on suorittanut turvatekniikan keskuksen ja radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön osalta säteilyturvakeskuksen hyväksymä tarkastuslaitos Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti, ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, jollei erityistä syytä tarkastuksen uusimiseen ilmene.
21 §Säiliön määräaikaistarkastus
Säiliöille on tehtävä määräaikaistarkastus vähintään kuuden vuoden välein. Lisäksi on vähintään kolmen vuoden välein tehtävä säiliön ja sen varusteiden tiiviys- ja toimintatarkastus.
Säiliökonteille on tehtävä määräaikaistarkastus vähintään viiden vuoden välein sekä lisäksi vähintään kahden ja puolen vuoden välein säiliön ja sen varusteiden tiiviys- ja toimintatarkastus.
Asianomainen ministeriö voi määrätä 1 ja 2 momentista poikkeavista tarkastusväleistä sekä siitä, milloin tarkastus on tehtävä vaurion tai muun syyn johdosta.
22 §ADR- tai RlD-määräysten taikka IMDG-koodin mukaiset säiliökontit
Jos säiliökontin kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa, saa säiliökonttina käyttää myös vaarallisten aineiden kansainvälisten rautatiekuljetus-, tiekuljetus- ja vesikuljetusmääräysten (RID-, ADR- ja IMDG-määräykset) mukaisia säiliökontteja ja varoitusmerkintöjä.
23 §Lentopaikalla käytettävävien erikoisajoneuvojen säiliöt
Lentopaikalla lentotoiminnan polttoainesiirtoihin käytettävien erikoisajoneuvojen säiliöiden rakenteiden ja varusteiden tulee olla kestäviä, tarkoitukseen sopivia ja muutoinkin turvallisia siten kuin asianomainen ministeriö siitä tarkemmin määrää, jotta vaarallista ainetta voidaan niissä kuljettaa niin turvallisesti kuin se ottaen huomioon kuljettavan aineen ominaisuudet kohtuuden mukaan on mahdollista.
Säiliöille on tehtävä asianomaisen ministeriön määräämät tarkastukset ja säiliöt on merkittävä siten kuin ministeriö määrää.
4 lukuYleiset kuljetusmääräykset
24 §Asiakirjat
Lähettäjän on vaarallista ainetta kuljetettavaksi jättäessään annettava kuljetuksen suorittajalle rahtikirja tai vastaava lähetyskirja, johon on merkitty määräysten mukaiset tiedot kuljetettavaksi jätetystä aineesta. Jos samaan kolliin on pakattu eri aineita, on rahtikirjaan tehtävä merkintä jokaisesta kollissa olevasta vaarallisesta aineesta. Lähettäjän on lisäksi vakuutettava asianomaisen ministeriön määräämällä tavalla rahtikirjassa tai erillisellä paperilla, että kuljetus vastaa vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Lähettäjän on toimitettava kuljetuksen suorittajalle asianomaisen ministeriön määräämissä tapauksissa kirjalliset turvallisuusohjeet hyvissä ajoin ennen kuljetuksen aloittamista.
Asianomaisen ministeriön tarkemmin määräämissä tapauksissa ajoneuvossa on oltava 15 §:n 1―3 momentissa tarkoitettu ajoneuvon hyväksymistodistus.
Vaarallisen aineen kuljettajalla tulee olla vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun asetuksen (724/91) mukainen ajolupa.
Edellä 1―4 momentissa tarkoitetut asiakirjat tulee olla ajoneuvossa mukana kuljetuksen aikana. Mikäli kuljetukseen sovelletaan 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua erillisopimusta, on jäljennös sovellettavasta sopimuksesta pidettävä lisäksi mukana ajoneuvossa.
25 §Kuljetus
Kuljettamisessa on noudatettava tarpeellista varovaisuutta ottamalla huomioon kuljetettavan aineen laji, määrä ja kuljetustapa.
Henkilöiden kuljettaminen vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä on kielletty lukuun ottamatta kuljettajan apulaisia. Asianomaisen ministeriön määräämillä ehdoilla vaarallista ainetta saa kuljettaa myös henkilöitä kuljettavassa ajoneuvossa.
Asianomaisen ministeriön määräämissä tapauksissa vaarallisia aineita saa kuljettaa irrallisena ajoneuvossa, säiliössä tai pienkontissa.
26 §Kuormaus
Kuormauksen suorittajan on huolehdittava siitä, että kontti tai kuljetusyksikkö on kuormattu määräysten mukaisella tavalla.
Kollit on kuormattava ajoneuvoon siten, etteivät ne voi vaaraa aiheuttaen siirtyä, kaatua tai pudota.
Räjähteiden ja räjähdysvaarallisten aineiden kuormaus samaan ajoneuvoon muiden vaarallisten aineiden kanssa on kielletty siten kuin asianomainen ministeriö tarkemmin määrää.
Myrkyllistä tai tartuntavaarallista ainetta sisältävät kollit sekä muut asianomaisen ministeriön määräämät kollit on pidettävä ajoneuvossa sekä kuormaus-, purkamis- ja siirtokuormauspaikoilla erillään ravinto- ja nautintoaineista ja rehuista siten kuin ministeriö tarkemmin määrää.
27 §Reitit ja määrät
Asianomaisella ministeriöllä on oikeus antaa määräyksiä kuljetettavista ainemääristä samoin kuin siitä, kuinka suuria määriä vaarallista ainetta saa ajoneuvossa kuljettaa ilman, että on ryhdyttävä 15 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Ministeriö voi myös määrätä, milloin ajoneuvon kuljettajalla tulee olla varamies.
Asianomainen ministeriö voi kunnan esityksestä rajoittaa vaarallisten aineiden kuljettamista määrätyllä alueella, tiellä tai tien osalla. Nämä rajoitukset, jotka voivat koskea myös vain määrättyinä aikoina tapahtuvia kuljetuksia, on osoitettava liikennemerkein.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuja rajoituksia voidaan määrätä alueelle, tielle tai tien osalle, jos kuljetus paikallisista tie- ja vastaavista olosuhteista johtuen aiheuttaa huomattavan vaaran tai jos alueella liikkuva taikka asuva ihmismäärä on erityisen suuri. Rajoituksen laajuutta harkittaessa on myös otettava huomioon vaarallisten aineiden kuljetusten suorittamismahdollisuudet, erityisesti kohtuullisella etäisyydellä rajoitusalueesta olevien vaihtoehtoisten reittien käyttömahdollisuus.
Erityisistä syistä saa edellä tarkoitetuista rajoituksista huolimatta vaarallisia aineita kuljettaa rajoitetulla alueella poliisipiirin päällikön määräajaksi antamalla luvalla.
5 lukuErinäiset säännökset
28 §Viranomaiset
Poliisiviranomaiset valvovat vaarallisten aineiden tiekuljetuksia. Suomesta lähteviä ja Suomeen tulevia vaarallisten aineiden tiekuljetuksia valvovat myös tullilaitos ja rajavartiolaitos kumpikin toimialallaan. Puolustusvoimien valvonnassa tapahtuvista kuljetuksista säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/94).
Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat asianomainen ministeriö, ajoneuvohallintokeskus, turvatekniikan keskus, säteilyturvakeskus ja geenitekniikan lautakunta siten kuin siitä tässä asetuksessa ja asianomaisen ministeriön päätöksessä tarkemmin määrätään.
29 §Poikkeukset pelastustehtävissä
Kiireellisissä pelastustehtävissä saa tämän asetuksen säännöksistä ja sen nojalla annetuista määräyksistä poiketa, jos säännösten ja määräysten noudattaminen vaikeuttaa pelastustoimintaa
30 §Onnettomuusilmoitukset
Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kuljetettavan aineen vuotamisesta tai muusta syystä aiheutuu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaara, ajoneuvon kuljettajan tai kuormauksesta taikka purkamisesta vastuussa olevan on ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi aluehälytyskeskukselle ja ryhdyttävä tilanteen edellyttämiin sopiviin suojatoimenpiteisiin.
Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kuljetettavan aineen vuotamisesta tai muusta syystä aiheutuu kuolema tai muu kuin vähäinen henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinko, kuljetuksen suorittajan on ilmoitettava onnettomuudesta viipymättä turvatekniikan keskukselle tai, kun on kysymys radioaktiivisesta aineesta, säteilyturvakeskukselle. Jos seuraamus johtuu vaarallisesta aineesta, tulee ilmoituksessa ainakin selvittää:
onnettomuustapahtuma, olosuhteet onnettomuuden sattuessa ja onnettomuudesta aiheutuneet vahingot;
onnettomuudessa osallisina olevat vaaralliset aineet ja niiden vaaraluokitus;
onnettomuuspaikalla toteutetut torjuntatoimenpiteet; sekä
mihin toimenpiteisiin kuljetuksen suorittaja on ryhtynyt tai ryhtyy vastaavien onnettomuuksien uusiutumisen ehkäisemiseksi.
Turvatekniikan keskuksella ja säteilyturvakeskuksella on oikeus pyytää 2 momentissa tarkoitettua laajempia lisäselvityksiä, mikäli ne katsotaan onnettomuuden laji ja laajuus huomioon ottaen tarpeellisiksi.
31 §Poikkeukset
Turvatekniikan keskus voi muiden pakkausten ja säiliöiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkausten ja säiliöiden osalta myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän asetuksen nojalla annetuista määräyksistä. Samoin se voi myöntää tarpeelliseksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia räjähteiden kuljetukseen käytettävien ajoneuvojen ja konttien materiaalia koskevista määräyksistä.
Säteilyturvakeskus voi myöntää radioaktiivisten aineiden kuljetukseen hakemuksesta yksittäistapauksissa tarpeelliseksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän asetuksen nojalla annetuista määräyksistä.
Asianomainen ministeriö voi muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hakemuksesta myöntää yksittäistapauksissa luvan poiketa tämän asetuksen säännöksistä ja sen nojalla annetuista määräyksistä.
Edellä 1―3 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia voidaan myöntää vain, jos poikkeamiseen on erityinen pakottava tarve tai jos säännösten tai määräysten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia taikka huomattavaa haittaa. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää lisäksi, että vaadittava turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.
32 §Oikaisun hakeminen
Katsastuksen suorittajan 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuja hyväksyntöjä ja uusintakatsastusta koskeviin päätöksiin saa vaatia oikaisua ajoneuvohallintokeskukselta siten kuin ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toimiluvista annetun lain (1593/95) 14 §:ssä säädetään.
33 §Tarkemmat määräykset ja ohjeet
Asianomainen ministeriö antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta samoin kuin määrää, mitä ADR-sopimuksen sisältämiä teknisiä standardeja on sovellettava. Lisäksi ministeriö voi antaa ohjeita sanottujen määräysten soveltamisesta.
Turvatekniikan keskus, säteilyturvakeskus, geenitekniikan lautakunta, ajoneuvohallintokeskus ja ministeriö, jonka toimialaan kuuluu poliisihallinto, tullilaitos, sekä rajavartiolaitos voivat tarvittaessa antaa ohjeita toimialaansa tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaan kuuluvista asioista.
34 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1996, ja sillä kumotaan vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä 14 helmikuuta 1992 annettu asetus (146/92) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä asetuksella kumotun asetuksen nojalla annetut määräykset jäävät edelleen voimaan kunnes niistä toisin säädetään tai määrätään.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.
Neuvoston direktiivi 94/55/EY; EYVL N:o L 319, 12.12.1994, s. 7, neuvoston direktiivi 95/50/EY; EYVL N:o L 249, 17.10.1995, s. 35
Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1996
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARILiikenneministeriTuula Linnainmaa