Go to front page
Statute Book of Finland

572/1995

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös eläintautien vastustamiseksi suoritettavista tarkastuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla

Type of statute
Päätös
Date of Issue
Updated statute
572/1995

Text of original statute

Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on eläintautilain (55/80) 12 §:n, sellaisena kuin se on 21 päivänä elokuuta 1992 ja 3 päivänä kesäkuuta 1994 annetuissa laeissa (809/92 ja 424/94) ja eläintautien vastustamisesta eläinten ja eräiden muiden tavaroiden maahantuonnissa ja maastaviennissä annetun asetuksen (489/94) nojalla päättänyt:

1 lukuYleiset määräykset

1 §Soveltamisala

Tämä päätös koskee Euroopan unionin jäsenvaltiosta ( jäsenvaltio ) Suomeen ja vastaavasti Suomesta muuhun jäsenvaltioon toimitettaville, eläintautien vastustamiseksi eläinten ja eräiden muiden tavaroiden maahantuonnissa ja maastaviennissä annetun asetuksen (489/94) 1 §:ssä tarkoitetuille eläimille ja tavaroille eläintautien vastustamiseksi suoritettavia tarkastuksia ja muita vastaavia toimenpiteitä.

Päätöstä ei kuitenkaan sovelleta elintarvikekäyttöön tarkoitettuun lihaan, lihatuotteisiin, maitoon, maitotuotteisiin, muniin, munavalmisteisiin ja kuolleisiin kalastustuotteisiin.

Eläinjalostukseen, eläinsuojeluun ja luonnonsuojeluun liittyvistä tarkastuksista säädetään erikseen.

2 §Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1) 

tarkastuksella eläinten tai tavaroiden taikka niitä koskevien asiakirjojen tutkimista taikka muuta vastaavaa menettelyä tai muodollisuutta, jonka tarkoituksena on ihmisten tai eläinten terveyden turvaaminen;

2) 

tuonnilla mitä tahansa eläinten tai tavaroiden liikkumista muista jäsenvaltioista Suomeen;

3) 

viennillä mitä tahansa eläinten tai tavaroiden liikkumista Suomesta muihin jäsenvaltioihin;

4) 

tilalla eläintenpitoyksikköä tai muuta paikkaa, jossa pysyvästi tai tilapäisesti pidetään tai säilytetään eläimiä;

5) 

laitoksella paikkaa, jossa valmistetaan, varastoidaan, jalostetaan tai käsitellään tässä päätöksessä tarkoitettuja tavaroita;

6) 

tuojalla tilaa tai laitosta, joka terveystodistuksessa tai muussa eläintä tai tavaraa koskevassa asiakirjassa on merkitty eläinten tai tavaran vastaanottajaksi;

7) 

viejällä tilaa tai laitosta, josta eläimet tai tavarat viedään toiseen jäsenvaltioon;

8) 

virkaeläinlääkärillä läänin-, kunnan- tai tarkastuseläinlääkäriä;

9) 

Animo-viestillä eläimestä tai tavarasta määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitettavia tietoja;

10) 

taudille herkällä eläimellä eläintä, joka voi saada tietyn tartunnan riippumatta siitä, sairastuuko eläin vai ei;

11) 

kolmannella maalla Euroopan yhteisön ulkopuolista maata;

12) 

rekisteröidyllä hevosella hevosta, jolle sen alkuperämaan toimivaltainen viranomainen tai sen hyväksymä jalostus- tai kilpailujärjestö on antanut neuvoston direktiivin 90/427/ETY liitteen A mukaisen tunnistamisasiakirjan;

13) 

lisävakuudella tiettyä eläintautia koskevaa ylimääräistä tutkimus- tai muuta vaatimusta, jota jäsenvaltio tai sen alue voi soveltaa eläinten tuonnissa Euroopan yhteisön komission tekemän päätöksen mukaisesti sen jälkeen, kun jäsenvaltio tai sen alue on osoittanut olevansa taudista vapaa tai kun sillä on komission hyväksymä ohjelma taudin hävittämiseksi; sekä

14) 

ilmoitettavalla taudilla tarttuvaa eläintautia, jonka maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto (jäljempänä osasto ) on määrännyt ilmoitettavaksi osastolle.

2 lukuVienti

3 §Rekisteröinti ja valvonta

Osasto pitää valvontaa varten rekisteriä liitteissä I―III lueteltujen eläinten ja tavaroiden viejistä. Näiden eläinten ja tavaroiden viejien on viimeistään viisi arkipäivää ennen ensimmäistä vientiä tehtävä kirjallinen ilmoitus viennistä osastolle rekisteriin merkitsemistä varten. Ilmoitukseen tulee sisältyä seuraavat tiedot:

1) 

viejä, osoite ja puhelinnumero;

2) 

eläinlaji tai tavara, jonka viejäksi pyytää rekisteröintiä; sekä

3) 

valvova eläinlääkäri.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen viejien on oltava eläinlääkärin säännöllisessä valvonnassa. Vietäessä liitteessä I lueteltuja eläimiä, hevosten, lampaiden tai vuohien spermaa, munasoluja tai alkioita, eläintauteja aiheuttavien mikrobien viljelmiä, vähäriskistä eläinjätettä taikka liitteessä III lueteltuja tavaroita, valvovana eläinlääkärinä toimii viejänä olevan tilan tai laitoksen sijaintikunnan kunnaneläinlääkäri. Jos viejänä on teurastamo, valvovana eläinlääkärinä toimii kuitenkin teurastamon tarkastuseläinlääkäri. Vietäessä nautaeläinten tai sikojen spermaa tai alkioita taikka sikojen munasoluja valvovana eläinlääkärinä toimii läänineläinlääkäri. Vietäessä liitteessä II lueteltuja eläimiä viejä voi itse valita valvovan eläinlääkärin.

Vietäessä siipikarjaa, spermaa, alkioita, munasoluja tai eläinjätteestä valmistettuja tuotteita valvonta suoritetaan osaston näitä tavaroita ja eläimiä koskevien erikseen antamien määräysten nojalla. Vietäessä muita eläimiä tai tavaroita viejän on toimitettava osastolle vuosittain tammikuun loppuun mennessä valvovan eläinlääkärin antama kirjallinen selvitys valvonnasta. Selvityksestä on käytävä ilmi eläinlääkärin tilalla tai laitoksessa edellisen vuoden aikana tekemät käynnit sekä tiedot eläintautilain nojalla vastustettavien ja muiden ilmoitettavien eläintautien esiintymisestä tilalla tai laitoksessa ja muut mahdolliset huomiot tilan tai laitoksen toiminnasta. Valvovan eläinlääkärin on käytävä tilalla tai laitoksessa vähintään kerran vuodessa. Jos selvitystä ei ole toimitettu määräajassa, viejä poistetaan rekisteristä.

Liitteessä III lueteltujen tavaroiden viejillä on lisäksi oltava valvovan eläinlääkärin hyväksymä omavalvontaohjelma, jolla varmistetaan, että vietävät tavarat täyttävät niitä koskevat, erikseen määrätyt vientivaatimukset. Jos viedään jalostettuja tuotteita, omavalvontaohjelmaan tulee sisältyä kriittisten pisteiden määrittäminen ja valvonta. Lisäksi omavalvontaohjelmaan tulee sisältyä säännölliset mikrobiologiset seurantatutkimukset, jos vietävälle tavaralle asetetaan mikrobiologisia laatuvaatimuksia. Jos seurannan perusteella tai muusta syystä on aihetta epäillä tavaran levittävän tarttuvaa eläintautia, viejän on välittömästi ilmoitettava siitä valvovalle eläinlääkärille ja vienti on keskeytettävä.

Tämän pykälän 1―3 momentin määräyksiä ei sovelleta hevosten viejiin.

4 §Luettelo

Liitteessä I―III lueteltujen eläinten ja tavaroiden viejien on pidettävä kaikista vientilähetyksistä luetteloa. Luettelosta on käytävä ilmi:

1) 

lähtöpäivämäärä;

2) 

vientilähetyksen sisältö (eläinten laji, lukumäärä ja mahdolliset tunnisteet tai tavara ja määrä);

3) 

lähtötila tai -laitos ja elävien eläinten kohdalla myös alkuperätila; sekä

4) 

vastaanottaja ja määräpaikka.

Edellä 3 §:n 4 momentissa tarkoitetuilla viejillä [1] on lisäksi oltava omavalvontaohjelmaa koskeva luettelo, josta tulee ilmetä tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset.

Liitteessä I lueteltujen eläinten ja tavaroiden viejien on säilytettävä luettelo vähintään viisi vuotta viennin jälkeen ja liitteessä II ja III lueteltujen eläinten ja tavaroiden viejien vähintään kaksi vuotta viennin jälkeen. Luettelo on pyynnöstä esitettävä valvovalle eläinlääkärille tai virkaeläinlääkärille.

Tämän pykälän 1―3 momentin määräyksiä ei sovelleta hevosten viejiin.

5 §Yleiset vientirajoitukset

Asianomaiselle taudille herkkä eläin tai siitä saatava tavara ei saa olla lähtöisin tilalta tai alueelta, jolla on voimassa eläinlääkintäviranomaisten määräämiä rajoituksia seuraavia tauteja koskevan epäilyn, taudin esiintymisen tai suojatoimenpiteen vuoksi:

1) 

suu- ja sorkkatauti;

2) 

klassinen sikarutto;

3) 

afrikkalainen sikarutto;

4) 

swine vesicular -tauti;

5) 

Newcastlen tauti;

6) 

karjarutto;

7) 

pienten märehtijäin rutto;

8) 

vesicular stomatitis;

9) 

Blue tongue -tauti;

10) 

afrikkalainen hevosrutto;

11) 

hevosen tarttuva aivo-selkäydintulehdus;

12) 

Teschenin tauti;

13) 

lintuinfluenssa;

14) 

lammas- ja vuohirokko;

15) 

lumpy skin -tauti;

16) 

Rift Valley -kuume; sekä

17) 

naudan tarttuva keuhkorutto.

Mitä 1 momentissa on määrätty koskee myös eläinlääkintäviranomaisten määräämiä rajoituksia muuta tautia kuin 1 momentissa tarkoitettuja tauteja koskevan epäilyn, taudin esiintymisen tai suojatoimenpiteen vuoksi.

Toiseen jäsenvaltioon ei myöskään saa toimittaa:

1) 

eläintä tai tavaraa, joka on muun kuin 1 momentissa tarkoitetun taudin hävittämiseksi teurastettava tai tuhottava tautia koskevan kansallisen hävittämissuunnitelman mukaisesti; eikä

2) 

eläintä tai tavaraa, jota ei saa pitää kaupan muista ihmisten tai eläinten terveyteen liittyvistä syistä.

6 §Vientitarkastukset ja merkitseminen

Liitteissä I―III luetellut eläimet ja tavarat on tarkastettava ennen vientiä eläimiin tai ihmisiin tarttuvien tautien varalta samalla tavalla ja vähintään yhtä huolellisesti, kuin Suomen markkinoille tarkoitetut eläimet ja tavarat.

Liitteessä I luetellut eläinten ja tavaroiden jokainen vientierä on tarkastettava ennen niiden toimittamista toiseen jäsenvaltioon. Tarkastuksen tekee valvova virkaeläinlääkäri viejän pyynnöstä. Tarkastuksen yhteydessä virkaeläinlääkärin on varmistettava, että eläimissä ei ole tarttuviin tauteihin viittaavia oireita, että niiden vientiin ei ole 5 §:ssä määrättyjä esteitä ja että eläimet ja tavarat täyttävät erikseen eläinlajille tai tavaralle määrätyt vientiä koskevat vaatimukset. Samalla hänen on tarkastettava eläinten tunnistusmerkinnät. Naudat, siat, lampaat ja vuohet on merkittävä osaston hyväksymällä korvamerkillä ja niitä koskevat tiedot on omistajan toimitettava eläintunnisterekisteriin noudattaen eläinten rekisteröinnistä erikseen annettuja määräyksiä.

Viejänä olevasta tilasta vastaavan henkilön on tarkastettava liitteessä II lueteltujen eläinten jokainen vientierä ennen niiden toimittamista toiseen jäsenvaltioon. Tarkastuksessa hänen on varmistettava, ettei eläimissä ole mitään selviä tarttuvien tautien oireita, että tilalla ei ole voimassa viranomaisten määräämiä rajoituksia eläintautien vuoksi ja että eläimet täyttävät eläinlajille erikseen määrätyt vientiä koskevat vaatimukset.

Viejänä olevasta laitoksesta vastaavan henkilön on tarkastettava liitteessä III lueteltujen tavaroiden jokainen vientierä ennen niiden toimittamista toiseen jäsenvaltioon. Tarkastuksessa hänen on varmistettava, että tavarat täyttävät tavaralle erikseen määrätyt vientiä koskevat vaatimukset ja että ne ovat asianmukaisesti merkittyjä.

Tämän pykälän 2 momentin määräyksiä ei sovelleta Suomessa tai Ruotsissa rekisteröityihin hevosiin, jotka viedään Ruotsiin.

7 §Vientiasiakirjat

Jos virkaeläinlääkäri 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tarkastuksessa toteaa eläinten tai tavaroiden täyttävän mainitussa momentissa määrätyt vaatimukset, hänen on annettava eläimille tai tavaroille osaston erikseen antamien määräysten mukainen vientitodistus.

Jos viejänä olevasta tilasta vastaava henkilö 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tarkastuksessa toteaa eläinten täyttävän samassa momentissa määrätyt vaatimukset, hänen on annettava eläimistä kirjallinen vakuutus, josta on käytävä ilmi, että eläimet täyttävät mainitut vaatimukset. Eläimiä koskevista muista kaupallisista vienti- ja kuljetusasiakirjoista määrätään erikseen.

Jos viejänä olevasta laitoksesta vastaava henkilö 6 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tarkastuksessa toteaa tavaran täyttävän samassa momentissa määrätyt vaatimukset, hänen on annettava tavaralle kaupallinen vientiasiakirja, josta ilmenee tuote ja viejänä olevalle laitokselle eläinlääkintäviranomaisten antama hyväksymis- tai rekisteröintinumero.

Edellä 1―3 momentissa tarkoitettujen todistusten ja muiden asiakirjojen on oltava eläinten tai tavaroiden mukana kuljetuksen aikana määräpaikkaan asti. Jos määräpaikkoja on useita, eläin- tai tavaralähetykset on ryhmiteltävä erillisiksi lähetyksiksi määräpaikan mukaan ja jokaisen lähetyksen mukana on oltava erillinen asiakirja.

8 §Animo-viesti

Virkaeläinlääkärin on välittömästi 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun vientitodistuksen antamisen jälkeen ilmoitettava 2 momentissa tarkoitetut tiedot läänineläinlääkärille Animoviestin lähettämistä varten. Jos läänineläinlääkäri ei ole tavoitettavissa, tiedot on ilmoitettava jompaankumpaan saman läänin alueella olevaan, kunnaneläinlääkärin hoitamaan Animo-pisteeseen. Animo-pisteet on lueteltu liitteessä IV.

Animo-viestiä varten on ilmoitettava:

1) 

eläimen tai tavaran viejän nimi, osoite ja postinumero;

2) 

eläimen tai tavaran vastaanottajan nimi, osoite ja postinumero sekä vastaavat osoitetiedot eläimen tai tavaran määräpaikasta, jos ne poikkeavat vastaanottajan osoitetiedoista;

3) 

määräpaikkana oleva jäsenvaltio;

4) 

eläinlaji ja lukumäärä tai tavara ja määrä;

5) 

kuljetustapa ja kuljetusvälineen tunnistustiedot;

6) 

virkaeläinlääkärin terveystodistukselle antama numero ja päivämäärä; sekä

7) 

eläimen tai tavaran lähtöpäivä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen läänineläinlääkärin tai kunnaneläinlääkärin on toimitettava Animo-viesti välittömästi eläin- tai tavaralähetyksen määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Kauttakuljetusta koskevasta viestistä on määrätty erikseen.

Tämän pykälän 1―3 momentin määräyksiä ei sovelleta Suomessa tai Ruotsissa rekisteröityjen hevosten vientiin Ruotsiin.

3 lukuKauttakuljetus

9 §Kuljetusmenettely

Vietäessä liitteissä I―III lueteltuja eläimiä tai tavaroita toisesta jäsenvaltiosta kolmanteen maahan Suomen alueen kautta, on kuljetuksen tapahduttava tullin valvonnassa. Osasto voi kuitenkin kiireellisissä tapauksissa eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi myöntää eläinkuljetuksille poikkeuksia tullivalvonnasta.

Vietäessä liitteessä I ja II lueteltuja eläimiä tai tavaroita Suomesta kolmanteen maahan toisen jäsenvaltion alueen kautta tai toisesta jäsenvaltiosta kolmanteen maahan Suomen alueen kautta, on eläinten täytettävä Euroopan yhteisön sisämarkkinakauppaa koskevat määräykset ja niiden mukana on oltava 7 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu todistus tai asiakirja. Todistukseen tai asiakirjaan on merkittävä eläinten määräpaikaksi se eläinlääkinnällinen rajatarkastusasema tai muu rajanylityspaikka, josta eläimet poistuvat Euroopan unionin alueelta, ja eläinten tuojaksi rajatarkastusasemasta tai muusta rajanylityspaikasta vastaava henkilö. Jos Suomelle tai toiselle jäsenvaltiolle, jonka alueen kautta kuljetus tapahtuu, on myönnetty oikeus vaatia sen kautta kuljetettavaa eläinlajia koskevia lisävakuuksia, kauttakuljetettavien eläinten on täytettävä vähintään teuraseläinten lisävakuuksia koskevat vaatimukset. Suomessa tai Ruotsissa rekisteröityihin hevosiin sovelletaan niitä koskevia terveysvaatimuksia.

Lisäksi on 2 momentissa tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden mukana oltava määräpaikkana olevan kolmannen maan eläinlääkintäviranomaisten vaatimat todistukset ja muut asiakirjat. Jos kolmannen maan tuontia koskevat vaatimukset eivät ole lähtöpaikkana olevan maan viranomaisten tiedossa, 2 momentissa tarkoitettuun todistukseen tai asiakirjaan on liitettävä merkintä, josta ilmenee, että eläin tai tavara on tarkoitettu vietäväksi kyseiseen kolmanteen maahan.

10 §Kuljetuksista ilmoittaminen

Vietäessä liitteessä I lueteltuja eläimiä ja tavaroita Suomesta kolmanteen maahan toisen jäsenvaltion alueen kautta tai toisesta jäsenvaltiosta kolmanteen maahan Suomen alueen kautta, on eläimistä lähetettävä Animo-viesti. Vientitarkastuksen tehneen eläinlääkärin on tehtävä viestiä varten 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus. Ilmoituksessa on oltava 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi myös määräpaikkana oleva kolmas maa sekä jäsenvaltiot, joiden kautta eläimet tai tavarat kuljetetaan. Animo-viesti on osoitettava joko sille eläinlääkinnälliselle rajatarkastusasemalle, jonka kautta eläimet poistuvat Euroopan unionin alueelta, tai sen alueen toimivaltaiselle viranomaiselle, jolla muu rajanylityspaikka sijaitsee.

4 lukuTuonti

11 §Rekisteröinti ja eläintilat

Osasto pitää valvontaa varten rekisteriä liitteissä I-III lueteltujen eläinten ja tavaroiden tuojista. Näiden eläinten ja tavaroiden tuojien on viimeistään viisi arkipäivää ennen ensimmäistä tuontia tehtävä kirjallinen ilmoitus tuonnista osastolle rekisteriin merkitsemistä varten. Ilmoitukseen tulee sisältyä seuraavat tiedot:

1) 

tuoja, osoite ja puhelinnumero;

2) 

eläinlaji tai tavara, jonka tuojaksi pyytää rekisteröintiä, sekä

3) 

maa, josta eläimet tai tavarat aiotaan tuoda.

Rekisteröitymisilmoitus on uusittava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu määräajassa, tuoja poistetaan rekisteristä.

Liitteessä I ja II lueteltujen eläinten tuojilla on oltava käytössään tilat, jossa eläimet voidaan tarvittaessa pitää eristyksessä.

Mitä 1―3 momentissa on määrätty, ei sovelleta hevosten, koirien, kissojen, jänisten eikä kanien tuojiin eikä teurastamoihin, jotka tuovat eläimiä suoraan teurastettaviksi. Mitä 1 ja 2 momentissa on määrätty, ei sovelleta lemmikkieläinrehujen eikä mehiläistuotteiden tuojiin, eikä myöskään sellaisiin tuojiin, jotka tuovat metsästystrofeita, villaa, karvaa, harjaksia, höyheniä tai höyhenten osia omaan käyttöönsä.

12 §Ennakkoilmoitus

Liitteessä I lueteltujen eläinten ja tavaroiden tuojien on toimitettava osastolle kirjallinen ennakkoilmoitus eläimen tai tavaran saapumisesta vähintään 24 tuntia ennen tuontia. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä hevosista, koirista, kissoista eikä vähäriskisestä eläinjätteestä. Ennakkoilmoituksesta on käytävä ilmi mitä eläimiä ja tavaroita lähetys sisältää, lähtöpaikka, määräpaikka ja tuontiajankohta.

13 §Tuontiasiakirjat

Liitteessä I lueteltujen eläinten ja tavaroiden mukana on oltava virkaeläinlääkärin jokaista tuojaa ja tämän vastaanottamaa erää varten antama todistus, jonka sisällön tulee olla osaston erikseen kyseiselle eläinlajille tai tavaralle määräämien vaatimusten mukainen. Todistusta ei kuitenkaan vaadita Suomessa tai Ruotsissa rekisteröidyille hevosille, jotka tuodaan Ruotsista.

Liitteessä II ja III lueteltujen eläinten ja tavaroiden mukana on oltava alkuperätilan tai -laitoksen antama kirjallinen vakuutus tai muu asiakirja, jonka sisällön tulee olla osaston erikseen kyseiselle eläinlajille tai tavaralle määräämien vaatimusten mukainen.

Tuojan on säilytettävä 1 momentissa tarkoitetut todistukset vähintään viisi vuotta ja 2 momentissa tarkoitetut vakuutukset ja muut asiakirjat vähintään kaksi vuotta tuonnin jälkeen. Kaikki tässä momentissa tarkoitetut asiakirjat on pyynnöstä esitettävä virkaeläinlääkärille.

14 §Eläinten tuontitarkastukset

Liitteessä I ja II mainitut eläimet, niiden tunnistusmerkit ja 13 §:ssä tarkoitetut asiakirjat on välittömästi tarkastettava tuonnin jälkeen tuojana olevalla tilalla. Jos tuojana on teurastamo tai muu tila, joka on päivittäin virkaeläinlääkärin valvonnassa, tarkastuksen tekee teurastamoa tai tilaa valvova virkaeläinlääkäri. Muussa tapauksessa tarkastuksen tekee tuojana olevasta tilasta vastaava henkilö.

Jos tarkastuksen suorittaja toteaa, että tuontiasiakirjat tai tunnistusmerkit eivät täytä eläinlajin tuontia koskevia vaatimuksia tai ne ovat puutteellisia, taikka jos eläinten epäillään levittävän tarttuvaa tautia, eläimet on välittömästi eristettävä tilalla ja tarkastuksen suorittajan on ilmoitettava asiasta kunnaneläinlääkärille. Eläimet on pidettävä eristyksessä siihen asti, kun eläinlääkintöviranomaiset ovat päättäneet niiden käytöstä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen eläinten tuoja ei saa luovuttaa eläimiä toiselle vastaanottajalle, ennen kuin hän on todennut eläinten ja niitä seuraavien asiakirjojen täyttävän eläinlajin tuontia koskevat vaatimukset. Teurastamo ei saa ottaa teurastettavaksi eläimiä, jotka eivät täytä niiden tuontia koskevia vaatimuksia.

15 §Eläinten muut tarkastukset

Osasto voi määrätä virkaeläinlääkärin tekemään pistokokeina tarkastuksia tuojana olevalla tilalla ja mahdollisilla muilla tiloilla, joille eläimet on lähetetty tuojana olevalta tilalta. Tarkastuksessa virkaeläinlääkärin on varmistettava, että eläimet ja 13 §:ssä tarkoitetut asiakirjat täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Tarkastusten yhteydessä virkaeläinlääkäri voi ottaa eläimistä näytteitä laboratoriotutkimuksia varten.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tarkastus on tehtävä viimeistään toisena arkipäivänä eläinten saapumisen jälkeen. Jos tuoja on välittömästi lähettänyt eläimet eteenpäin toiselle tilalle, tarkastus on tehtävä viimeistään toisena arkipäivänä eläinten saapumisesta jälkimmäiselle tilalle. Tarkastuksia voidaan tehdä myös myöhemmin, jos virkaeläinlääkärillä tai osastolla on perusteltua syytä epäillä, että eläinten tuontia koskevia määräyksiä ei ole noudatettu.

Jos tuontitarkastuksen yhteydessä otetaan näytteitä laboratoriotutkimusta varten, on aina otettava vähintään kaksi samanlaista näytettä. Toinen näyte on tutkittava osaston määräämässä laboratoriossa ja toinen on säilytettävä osaston määräämässä laboratoriossa näytteen säilymiselle suotuisissa olosuhteissa ja selvästi merkittynä vähintään kuukauden ajan näytteenotosta.

Virkaeläinlääkärillä on oikeus tarkastaa eläimet ja asiakirjat myös kuljetuksen aikana, jos on syytä epäillä, että eläimet eivät täytä tuontia koskevia vaatimuksia tai levittävät tarttuvaa tautia. Tarkastuksen yhteydessä virkaeläinlääkärillä on oikeus ottaa näytteitä noudattaen 3 momentissa määrättyä menettelyä.

16 §Tuontieläinten merkitseminen

Virkaeläinlääkärin on läänineläinlääkärin määräyksestä merkittävä naudat, siat, lampaat ja vuohet osaston hyväksymällä korvamerkillä neljän arkipäivän kuluessa eläinten saapumisesta tuojana olevalle tilalle. Merkitsemisen suorittaneen virkaeläinlääkärin on kymmenen arkipäivän kuluessa merkitsemisestä ilmoitettava nautaeläinten rekisteröinnistä ja merkitsemisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (279/95) tarkoitettuun eläintunnisterekisteriin tuojan karjatunnus, eläimen syntymäaika, sukupuoli, rotu ja käyttö, lähtömaa, aiempi tunnus ja uusi tunnus. Merkitseminen tehdään tuojana olevalla tilalla tai tilalla, jolla eläimet pidetään, jos tuoja on lähettänyt eläimet toiselle tilalle. Suoraan teuraaksi tuotavia eläimiä ei kuitenkaan tarvitse merkitä.

17 §Tavaroiden tuontitarkastukset

Liitteessä I ja III mainitut tavarat, niiden tunnistusmerkinnät ja 13 §:ssä tarkoitetut asiakirjat on välittömästi tarkastettava tuonnin jälkeen. Jos tuojana on laitos, joka on päivittäin virkaeläinlääkärin valvonnassa, tarkastuksen tekee laitosta valvova virkaeläinlääkäri. Muussa tapauksessa tarkastuksen tekee tuojana olevasta laitoksesta vastaava henkilö.

Tuoja ei saa ottaa tavaroita käyttöön tai käsittelyyn eikä luovuttaa niitä toiselle vastaanottajalle, ennen kuin tarkastuksessa on todettu tavaroiden tunnistusmerkintöjen ja asiakirjojen täyttävän tavaran tuontia koskevat vaatimukset. Jos tarkastuksen suorittaja toteaa, että tavarat tai asiakirjat eivät täytä tavaran tuontia koskevia vaatimuksia taikka tunnistusmerkinnät ovat puutteellisia, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä kunnaneläinlääkärille. Tavarat on pidettävä erillään laitoksen muista tavaroista siihen asti, kun eläinlääkintöviranomaiset ovat päättäneet niiden käytöstä.

Osasto voi määrätä virkaeläinlääkärin tekemään pistokokeina tarkastuksia tuojina olevissa laitoksissa sen varmistamiseksi, että tavarat, tunnistusmerkinnät ja asiakirjat täyttävät niitä koskevat tuontivaatimukset. Virkaeläinlääkärillä on oikeus tarkastaa tavarat ja asiakirjat myös kuljetuksen aikana, jos on syytä epäillä, että tavarat eivät täytä tuontia koskevia vaatimuksia tai että ne levittävät tarttuvaa tautia.

18 §Luettelo

Liitteessä I―III lueteltujen eläinten ja tavaroiden tuojien on pidettävä luetteloa kaikista vastaanottamistaan tuontilähetyksistä. Luettelosta on käytävä ilmi seuraavat tiedot:

1) 

saapumispäivämäärä;

2) 

lähetyksen sisältö (eläinten laji, lukumäärä ja mahdolliset tunnistusmerkit tai tavara ja määrä);

3) 

lähtömaa;

4) 

viejä; sekä

5) 

mahdolliset seuraavat vastaanottajat, jos hän on luovuttanut eläimiä tai tavaroita eteenpäin.

Liitteessä I lueteltujen eläinten ja tavaroiden tuojien on säilytettävä luettelo vähintään viisi vuotta ja liitteessä II ja III lueteltujen eläinten ja tavaroiden tuojien vähintään kaksi vuotta tuonnin jälkeen. Luettelo on pyynnöstä esitettävä virkaeläinlääkärille.

Tämän pykälän 1 ja 2 momentin määräyksiä ei sovelleta hevosten, koirien, kissojen, jänisten eikä kanien tuojiin eikä sellaisiin tuojiin, jotka tuovat mehiläistuotteita, metsästystrofeita, villaa, karvaa, harjaksia, höyheniä tai höyhenten osia omaan käyttöön.

19 §Toimenpiteet, kun eläimet tai tavarat eivät täytä tuontivaatimuksia

Toimenpiteistä joihin ryhdytään silloin, jos eläin tai tavara ei täytä tämän päätöksen tai osaston erikseen kyseiselle eläinlajille taikka tavaralle määräämiä vaatimuksia, säädetään eläintautien vastustamisesta eläinten ja eräiden muiden tavaroiden maahantuonnissa ja maastaviennissä annetun asetuksen (489/94) 7 ja 8 §:ssä.

5 lukuKustannukset ja korvaukset

20 §Palkkiot ja korvaukset

Viejän on suoritettava kunnaneläinlääkärille ja muulle kuin virkaeläinlääkärille palkkio ja kustannusten korvaus 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuista valvontakäynneistä ja valvontaa koskevasta selvityksestä maa- ja metsätalousministeriön erikseen määräämien perusteiden mukaisesti.

Animo-viestin lähettämisestä, osaston määräämästä tuontitarkastuksesta ja siihen liittyvästä näytteenotosta sekä tuontieläinten merkitsemisestä maksetaan kunnaneläinlääkärille valtion varoista palkkio ja kustannusten korvaus eläinlääkäreiden toimituspalkkioista annetun asetuksen (1269/89) mukaisesti.

21 §Muut kustannukset

Tuojan on maksettava kustannukset, jotka aiheutuvat maahan tuodun eläimen tai tavaran palauttamisesta, säilyttämisestä, käsittelemisestä tai hävittämisestä taikka eläimen eristämisestä tai teurastamisesta.

6 lukuVoimaantulo

22 §Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 2 päivänä toukokuuta 1995.

Tällä päätöksellä kumotaan eläintautien vastustamiseksi suoritettavista tarkastuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla 31 päivänä joulukuuta 1994 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (1577/94).

Neuvoston direktiivi 89/662/ETY; EYVL N:o L 395, 30.12.1989, s. 13,

neuvoston direktiivi 90/425/ETY; EYVL N:o L 224, 18.8.1990, s. 29,

neuvoston direktiivi 92/65/ETY; EYVL N:o L 268, 14.9.1992, s. 54,

neuvoston direktiivi 92/118/ETY; EYVL N:o L 62, 15.3.1993, s. 49,

komission päätös 93/444/ETY; EYVL N:o L 208, 19.8.1993, s. 34,

komission päätös 94/338/EY; EYVL N:o L 151, 17.6.1994, s. 36.

Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995

Apulaisosastopäällikkö Jaana HusuEläinlääkintötarkastajaRisto Holma

LIITE I

1. Kavio- ja sorkkaeläimet, lukuunottamatta Ruotsista tilapäisesti kilpailu- tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen tuotuja poroja2. Siipikarja ja muut linnut

3. Apinat

4. Mehiläiset

5. Jänikset ja kanit

6. Koirat ja kissat

7. Elävät kalat, äyriäiset ja nilviäiset, lukuunottamatta trooppisia akvaariokaloja, -äyriäisiä ja -nilviäisiä

8. Nautaeläinten, sikojen, hevosten, lampaiden ja vuohien sperma

9. Nautaeläinten, sikojen, hevosten, lampaiden ja vuohien alkiot

10. Sikojen, hevosten, lampaiden ja vuohien munasolut

11. Kalojen ja äyriäisten viljelyyn tarkoitettu mäti ja maiti, lukuunottamatta trooppisten akvaariokalojen ja -äyriäisten mätiä ja maitia

12. Eläintautia aiheuttavien mikrobien viljelmät

13. Vähäriskinen eläinjäte

Kohtia 1―7 sovelletaan myös matkustajan mukanaan kuljettamiin lemmikkieläimiin.

Kohtia 2, 5―7 ja 11 sovelletaan kuitenkin vain eläimiin, joiden tuontia ja vientiä varten tarvitaan niitä koskevien, erikseen annettujen määräysten mukaan eläinlääkärin tarkastus ja siitä annettu todistus.

LIITE II

1. Hillerit, minkit ja ketut

2. Koirat ja kissat

3. Linnut

4. Jänikset ja kanit

Kohtia 2―4 sovelletaan vain eläimiin, joiden tuontia ja vientiä varten ei niitä koskevien, erikseen annettujen määräysten mukaan tarvita kutakin erää koskevaa eläinlääkärin todistusta.

LIITE III

1. Maito ja maitovalmisteet, joita ei ole tarkoitettu elintarvikkeeksi

2. Sorkka- ja kavioeläinten nahat ja vuodat, paitsi piklatut tai muokatut nahat ja vuodat, wet blue -nahat ja -vuodat tai sellaiset nahat ja vuodat, jotka on käsitelty 8 tunnin ajan kalkkisuolaliuoksessa pH-arvossa 12―13

3. Lemmikkieläinten rehut, jotka on valmistettu eläinjätteestä, paitsi sellaiset säilykkeet, kuivamuonat, semimoist-rehut tai puruluut tai muut vastaavat vuodista valmistetut rehut, jotka tuodaan tai viedään omaan käyttöön

4. Luut, sarvet, kaviot, sorkat ja niistä valmistetut tuotteet

5. Eläimistä peräisin olevat proteiinijauhot, kuten lihajauho, lihaluujauho, luujauho, höyhenjauho tai kalajauho

6. Eläimistä peräisin oleva veri tai verituotteet

7. Mehiläishoitoon tarkoitetut mehiläistuotteet

8. Metsästystrofeet, paitsi täytetyt, muokatut tai muuten siten käsitellyt, että ne säilyvät huoneenlämmössä

9. Eläimistä peräisin olevat lannoitteet tai lanta

10. Villa, karva ja harjakset paitsi sellaiset, jotka on pesty teollisesti tai saatu muokkauksen yhteydessä

11. Höyhenet ja höyhenten osat paitsi sellaiset, jotka on höyrytetty tai muuten käsitelty siten, ettei niistä aiheudu tautien leviämisen vaaraa.

LIITE IV

LIITE PUUTTUU

Footnotes

  1. 1.

    Merkitty kohta oikaistu (v. 1995), alkuperäinen sanamuoto kuului:

    Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla viejillä

Top of page