Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös Valtiontakuukeskuksen perimien maksujen perusteista
- Type of statute
- Päätös
- Date of Issue
- Updated statute
- 980/1994
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on Valtiontakuukeskuksesta 3 päivänä helmikuuta 1989 annetun lain (111/89) 6 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 15 päivänä toukokuuta 1992 annetussa laissa (427/92) päättänyt:
1 lukuKäsittelymaksut
1 §
Takuu- ja takaushakemuksen perusteella tehtävästä päätöksestä peritään käsittelymaksu, jonka suuruus määrätään käsittelystä aiheutuneen työmäärän ja kustannusten mukaan. Käsittelymaksu peritään myös päätöksen muutoksesta ja päätöksen voimassaoloajan pidennyksestä, jos käsittelystä aiheutuu vähäistä suuremmat kustannukset tai siihen on muu erityinen syy.
2 lukuVientitakuut
1 §
Kun valtion vientitakuu myönnetään vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 1―2 kohdissa ja 5―6 kohdissa säädetyissä tapauksissa, vientitakuusta suoritettavaa maksua määrättäessä on otettava huomioon luottoajan pituus, tilaajan luottokelpoisuus, luotolle tilaajan taholta järjestettävät vakuudet, ostajamaassa sovellettavat valuutta- ja kaupparajoitukset, kaupassa käytettävän valuutan vaihtokelpoisuus sekä se, koskeeko vientitakuu yhdelle tai useammalle tilaajalle tapahtuvaa toimitusta.
2 §
Kun vientitakuu myönnetään tämän luvun 1 §:n tarkoittamissa tapauksissa tavaran viennille, takuumaksu on määrättävä kertakaikkisena maksuna takuumaksuajan perusteella. Takuumaksuaika on ajanjakso, joka alkaa takuun tullessa voimaan ja päättyy viimeistään tilaajalle myönnetyn luoton viimeisen maksuerän eräpäivänä.
Takuumaksu on laskettava takuuseen hyväksytystä kauppahinnan osasta.
Takuumaksu on vähintään 0,05 %. Takuumaksu on enintään 5,0 % takuumaksuajan kutakin yhden vuoden ajanjaksoa kohti.
3 §
Kun vientitakuu myönnetään tämän luvun 1 §:n tarkoittamissa tapauksissa työ- ja palvelusuoritusten viennille, takuumaksu on määrättävä takuusitoumuksessa ilmoitetuista tappion enimmäismääristä kutakin 6 kuukauden ajanjaksoa kohti.
Työ- ja palvelusuoritusten viennille myönnettävästä takuusta takuumaksu on vähintään 0,05 % ja enintään 9,0 % tappion enimmäismäärästä.
Mikäli olennainen osa kauppahinnasta jää työ- tai palvelusuoritusten luovutuksen jälkeen luotoksi, takuumaksu voidaan soveltuvin osin määrätä 2 §:ssä esitettyjen perusteiden mukaan.
4 §
Takuusta, joka käsittää vastuun vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta tappiosta, peritään takuumaksu soveltuvin osin edellä 2 luvun 1 ja 2 §:ssä esitettyjen perusteiden mukaan, kuitenkin niin, että takuumaksun enimmäisrajat ovat 2 §:n 3 momentissa mainittuihin verrattuna kaksinkertaiset.
5 §
Kun valtion vientitakuu myönnetään vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 4 a kohdan nojalla, peritään takuusta takuumaksu soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kuin edellä tämän luvun 2 §:ssä on määrätty, kuitenkin niin, että takuumaksu lasketaan takuun kattamasta remburssin vahvistuksen määrästä.
6 §
Kun valtion vientitakuu myönnetään vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla pankille tai muulle luotonantajalle sellaisen luoton vakuudeksi, joka on myönnetty viejälle viennin rahoittamista varten, peritään takuusta takuumaksuna luottoajasta ja velallisen luottokelpoisuudesta riippuen vähintään 0,1 % ja enintään 3,0 % vuodelta laskettuna viejälle myönnetyn luottorajan tai takuuseen kuuluvan luoton määrästä.
7 §
Kun valtion vientitakuu myönnetään vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla pankille tai muulle luotonantajalle sellaisen luoton vakuudeksi, joka on myönnetty vientituotteen ostamista varten ulkomaiselle tilaajalle tai muulle velalliselle, peritään takuusta takuumaksu soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kuin edellä tämän luvun 1 ja 2 §:ssä on määrätty, kuitenkin niin, että takuumaksu lasketaan takuuseen kuuluvan luoton määrästä.
8 §
Kun valtion vientitakuu myönnetään vientitakuulain 2 b §:n nojalla, peritään takuusta takuumaksuna kunkin takuuvuoden alun taatun investoinnin ja taattujen tuottojen arvosta vähintään 0,2 % ja enintään 5,0 % takuuvuodelta laskettuna.
Takuuvuosi on 12 kuukauden pituinen ajanjakso, joka alkaa kunakin kalenterivuonna sinä päivänä, jolloin investointitakuu on astunut voimaan.
9 §
Kun valtion vientitakuu myönnetään vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 8 kohdan nojalla sen varalta, että viejän puolesta ulkomaisen tilaajan hyväksi annettu vakuus otetaan käyttöön tai lain 2 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla vakuuden vastavakuudeksi vakuuden antajalle, peritään takuusta takuumaksuna vähintään 0,1 % ja enintään 5,0 % vuodelta.
10 §
Ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetun lain mukaisista vientitakuista peritään takuumaksua sen mukaan kuin edellä tämän luvun 1―9 §:ssä on säädetty.
11 §
Vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella myönnettävän K-takuun takuumaksun ja takuutarjousmaksun osalta noudatetaan mitä valtioneuvosto niistä erikseen päättää.
3 lukuValtiontakaukset
1 §
Takausluotosta peritään Valtiontakuukeskuksen vastuulla nostettuna olevalle pääomalle vuotuisen koron tapaan tai luottolimiitistä takauksen kattavalle määrälle laskettava vuosimaksu, joka määrätään takausta myönnettäessä ja jota on suoritettava siksi, kunnes takausluotto on kokonaan maksettu, luottolimiittikausi päättynyt tai takaukseen perustuva maksuvelvollisuus on alkanut.
Vuosimaksun suuruutta määrättäessä käytetään perusteena takauksesta johtuvan arvioidun riskin suuruutta huomioon ottaen myös vastavakuuden arvo. Vuosimaksua määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös se, millainen merkitys hankkeella katsotaan Valtiontakuukeskuksen toimintaperiaatteiden kannalta olevan.
Vuosimaksua voidaan korottaa takauksen ollessa voimassa, jos takauksen kohteena olevan lainan lyhennyksiä ja korkoja ei suoriteta sovitun maksusuunnitelman mukaisesti, jos lainan lyhennyksiä siirretään tai luottoa muutoin ei hoideta sopimuksen mukaisesti sekä jos takauksen vastavakuuksia heikennetään. Vuosimaksua voidaan alentaa mikäli vastavakuuden arvo on olennaisesti parantunut tai takauksensaajan taloudellinen asema on merkittävästi vahvistunut.
2 §
Vuosimaksu on eräiden elinkeinoalojen valtiontakauksista annetun lain nojalla myönnetyistä takauksista vähintään 0,25 % ja enintään 3,0 %.
3 §
Vuosimaksu on vähintään 0,3 % ja enintään 2,0 %
― laivanrakennustoimintaa harjoittaville yrityksille toimitusluottojen ja alusten rakennusaikaiseen rahoittamiseen käytettävien luottojen vakuudeksi myönnetyistä takauksista ja
― laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille alushankintoihin ja alusten muutos-, korjaus- ja parannustöiden rahoittamiseen myönnetyistä takauksista.
Alushankintojen rahoituksen vakauttamiseen myönnetyistä takauksista peritään vähintään 0,75 % vuosimaksu.
4 §
Vuosimaksu on ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä takauksista vähintään 0,25 % ja enintään 2,0 %.
5 §
Mitä edellä on sanottu valtiontakauksista ja takausluotoista, koskee myös Valtiontakuukeskuksen takausvastuulla valtion varoista annettavien lainojen myöntämistä ilman turvaavaa vakuutta.
4 lukuRiskipääomatakuut
1 §
Valtiontakuukeskuksen myöntämistä riskipääomatakuista peritään Valtiontakuukeskuksen vastuulla olevan riskipääomasijoituksen osalle takuumaksu, joka voi takuun voimassaollessa vaihdella 0,5―5,0 prosentin välillä vuotuisen koron tapaan laskettuna.
2 §
Takuumaksun suuruutta määrättäessä käytetään perusteena arviota takuuseen liittyvästä riskistä sekä arviota takuumaksun, käsittelymaksun ja 3 §:ssä tarkoitetun arvonnousukorvauksen kokonaistuotosta Valtiontakuukeskukselle.
3 §
Korvaus sijoituksen arvonnoususta peritään valtion riskipääomatakuista annetun lain (594/92) 6 §:n mukaisesti.
5 lukuVakauttamistakaukset
1 §
Takauksen hakijalta peritään vuosimaksu vuotuisen koron tapaan siitä luoton määrästä tai sen markka vasta-arvosta, joka on Valtiontakuukeskuksen vastuulla. Vuosimaksu määrätään takaustarjousta annettaessa. Vuosimaksu on vähintään 0,25 prosenttia ja enintään 3,0 prosenttia. Vuosimaksua on suoritettava siihen asti, kunnes takauksen voimassaolo päättyy.
2 §
Vuosimaksun suuruutta määrättäessä käytetään perusteena takauksesta johtuvan arvioidun riskin suuruutta ottaen huomioon myös vastavakuuden arvo.
6 lukuPerusraaka-ainehuollon turvaamiseksi myönnettävät takuut
1 §
Perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi myönnettävästä valtion takuusta suoritettavaa maksua määrättäessä on otettava huomioon luottoajan pituus, luotonsaajan maan ja luotonsaajan luottokelpoisuus ja luoton takaisinmaksun turvaamiseksi saatavat vakuudet.
2 §
Takuumaksu on määrättävä kertakaikkisena maksuna takuumaksuajan perusteella. Takuumaksuaika on ajanjakso, joka alkaa takuun tullessa voimaan ja päättyy luoton viimeisen maksuerän eräpäivänä.
Takuumaksu on laskettava luoton määrästä.
Takuumaksuksi voidaan määrätä enintään 5,0 % takuumaksuajan kutakin vuoden ajanjaksoa kohti.
7 lukuMuut suoritteet ja erityiskustannukset
1 §
Valtiontakuukeskuksen muista suoritteista peritään maksuja, joiden suuruutta määrättäessä otetaan huomioon käsittelystä aiheutunut työmäärä ja muut kustannukset.
2 §
Valtiontakuukeskuksella on oikeus periä takuu- ja takaushakemuksen sekä muutos- ja pidennyshakemuksen käsittelyssä käytettyjen tarpeellisten asiantuntijoiden ja käsittelyyn liittyvien matkojen aiheuttamat sekä muut vastaavat aiheutuneet tarpeelliset kustannukset.
8 lukuToimeksiannoista perittävät maksut
1 §
Valtioneuvoston Valtiontakuukeskuksen hoidettavaksi antamista takuista tai takauksista, joihin liittyvä riski ei ole Valtiontakuukeskuksen vastuulla, peritään maksu, joka kattaa Valtiontakuukeskukselle käsittelystä aiheutuvat kustannukset.
2 §
Mikäli Valtiontakuukeskus valmistelee tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetun takuu- tai takauspäätöksen, Valtiontakuukeskus perii myös 1 luvussa tarkoitetun käsittelymaksun.
9 lukuVoimaantulo
1 §
Tällä päätöksellä kumotaan valtioneuvoston 16 päivänä tammikuuta 1986 ja 14 päivänä kesäkuuta 1990 antama päätös perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi myönnettävän valtion takuun yleisistä maksuperusteista (53/86 ja 534/90), kauppa- ja teollisuusministeriön 27 päivänä toukokuuta 1992 valtiontakauksista suoritettavan maksun yleisistä perusteista antama päätös (466/92), 27 päivänä toukokuuta 1992 vientitakuusta suoritettavan maksun yleisistä perusteista antama päätös (465/92) ja 19 päivänä tammikuuta 1994 antama päätös (73/94), 16 päivänä joulukuuta 1992 antama päätös (1339/92) valtion riskipääomatakuista perittävien maksujen perusteista sekä 1 päivänä kesäkuuta 1993 antama päätös (648/93) valtion vakauttamistakauksista perittävien maksujen perusteista.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.
Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1994
Ministeri Pertti SalolainenVanhempi hallitussihteeri Eeva-Liisa Virkkunen