Go to front page
Statute Book of Finland

782/1994

Statute Book of Finland

Statutes published in the Statute Book of Finland as text and as PDF facsimiles

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta

Type of statute
Laki
Date of Issue

Text of original statute

No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain ( 364/63 ) 29 §, 29 a §:n 1 momentti sekä 30 c §, sellaisina kuin ne ovat, 29 § muutettuna 29 päivänä syyskuuta 1978, 26 päivänä heinäkuuta 1985 ja 22 päivänä joulukuuta 1989 annetuilla laeilla (745/78, 661/85 ja 1255/89), 29 a §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1714/91) ja 30 c § muutettuna mainitulla 29 päivänä syyskuuta 1978 annetulla lailla ja 4 päivänä joulukuuta 1981 annetulla lailla (833/81), sekä

lisätään lakiin uusi 28 b § ja 29 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 29 päivänä syyskuuta 1978 ja 30 päivänä joulukuuta 1991 annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:

28 b §

Jos sosiaalilautakunta on antanut vakuutetulle toimeentulotukea lääkärin tai lääketieteellisen laboratorion palkkion suorittamista, lääkkeiden hankkimista tai matkakustannuksia varten, on sosiaalilautakunnalla oikeus saada sosiaalivakuutustoimikunnalta sille annettavaa tilitystä vastaan se osa suorittamastaan toimeentulotuesta, jonka sosiaalivakuutustoimikunta olisi velvollinen suorittamaan vastaavana korvauksena vakuutetulle.

Jos päivärahan maksamista sen saajalle itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa vuoksi, sosiaalivakuutustoimikunta voi vakuutetun asuinkunnan sosiaalilautakunnan esityksestä päättää, että päiväraha maksetaan sosiaalilautakunnalle käytettäväksi vakuutetun ja hänen perheensä huoltoon.

29 §

Työnantajalla on sen estämättä, mitä muualla tässä laissa säädetään, oikeus saada korvausta työterveyshuoltolaissa työnantajan velvollisuudeksi säädetyn tai määrätyn työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Sama oikeus on myös yrittäjällä tai muulla omaa työtään tekevällä, joka on järjestänyt itselleen työterveyshuoltolain mukaista työterveyshuoltoa ( korvausluokka I ).

Jos terveyskeskus on antanut kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetulle yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja työterveyshuoltopalveluksia, on terveyskeskusta ylläpitävällä kunnalla oikeus saada kansaneläkelaitokselta korvausta 30 b §:ssä tarkoitettua menettelyä käyttäen se osa antamiensa työterveyshuoltopalveluksien kustannuksista, jonka kansaneläkelaitos olisi velvollinen suorittamaan vastaavana korvauksena edellä tarkoitetulle yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle.

Jos työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen 1 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon lisäksi valtioneuvoston päätöksessä määrätyllä tavalla sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, on työnantajalla oikeus saada korvausta tästä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista ( korvausluokka II ). Korvausta ei kuitenkaan suoriteta 5 b §:ssä tarkoitetusta hammashuollosta.

Jos 1 ja 3 momentissa tarkoitetut terveydenhuoltopalvelut on järjestetty työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, voi kansaneläkelaitos työnantajan suostumuksella sopia korvauksen suorittamisesta palvelujen tuottajalle.

Kansaneläkelaitos voi suorittaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle kohtuullisen korvauksen tämän järjestämän hoidon aiheuttamista kustannuksista.

29 a §

Edellä 29 §:n 1-3 momentissa tarkoitetuista kustannuksista korvataan 50 prosenttia valtioneuvoston korvausluokittain vahvistamien perusteiden mukaan siten kuin kansaneläkelaitos tarkemmin määrää. Maksettava korvaus määräytyy työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan. Työterveyshuoltolain 8 §:ssä tarkoitetulle neuvottelukunnalle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen asiasta ennen kuin valtioneuvosto vahvistaa perusteet. Enimmäismääriä tarkistetaan vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaavasti.

Korvauksen enimmäismäärässä voidaan ottaa huomioon työpaikan kokoon sekä työterveyshuoltotoiminnan aloittamiseen, työterveysaseman perustamiseen tai työterveyshuollon sisällön muuttamiseen liittyvä erityinen syy sekä työn terveysvaaroista aiheutuva työterveyshuollon tarpeeseen vaikuttava muu syy.


30 c §

Edellä 29 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua korvausta haetaan kansaneläkelaitokselta tai, milloin kansaneläkelaitoksen hallitus on uskonut asian sosiaalivakuutustoimikunnan ratkaistavaksi, tältä toimikunnalta kuuden kuukauden kuluessa työnantajan osalta tilikauden päättymisestä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän osalta kustannusten syntymisestä tai muutoin etuus on menetetty. Myöhästymisestä huolimatta korvaus voidaan myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Työnantajan hakemukseen on liitettävä selvitys työterveyshuollon palvelujen toimeenpanemisesta ja toteutumisesta hakemusta koskevana kautena, suunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä seuraavana tilikautena sekä työsuojelutoimikunnan tai -valtuutetun antama 29 a §:n 3 momentissa tarkoitettu lausunto tai selvitys siitä, että tämän lausunnon antamiseen on ollut mahdollisuus.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus tarkastaa työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon liittyvä kirjanpito sekä saada työnantajalta tietoja korvaushakemuksen ratkaisemiseksi ja työterveyshuollon toteutumisen seuraamiseksi. Lisäksi kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa ohjeita korvauksen hakemisesta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Lakia sovelletaan niihin tilikausiin, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen.

HE 107/94

StVM 16/94

Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1994

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

Top of page