567/1994

Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista an netussa laissa (1505/92) säädetään, tätä asetusta sovelletaan:

Tällaisia yksiköitä ovat yhteisöt, joihin viranomaisilla on suoraan tai välillisesti määräysvalta siten, että ne omistavat yli puolet yhteisön osake- tai osuuspääomasta tai hallitsevat sellaista osuutta yhteisön osuus- tai osakepääomasta, joka antaa äänioikeuden enemmistön, taikka viranomaisilla muutoin on oikeus nimittää yli puolet yhteisön päättävistä tai valvovista elimistä; ja

Erityis- tai yksinoikeudella tarkoitetaan viranomaisen lain, asetuksen tai hallinnollisen päätöksen nojalla antamaa oikeutta, mikäli oikeus varataan yhden tai useamman yksikön käyttöön.

Erityis- tai yksinoikeus on kyseessä erityisesti silloin, kun yksikkö voi verkkojen tai tilojen rakentamiseksi turvautua pakkolunastus- tai käyttöönottomenettelyyn tai käyttää julkisen tien aluetta johtojen tai muiden laitteiden sijoittamiseen.

Tätä asetusta sovelletaan hankintoihin, joita vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivat yksiköt tekevät tämän asetuksen 3 §:ssä tarkemmin säädettyihin toimintoihin liittyen.

Tätä asetusta ei sovelleta palveluhankintoihin, jotka tehdään toiselta hankintayksiköltä - sille lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä annetun yksinoikeuden perusteella ja sopimus ei liity julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun toimintaan.

Tätä asetusta sovelletaan hankintayksikön tekemiin rakennusurakkasopimuksiin, joiden arvo ilman arvonlisäveroa (kynnysarvo) on vähintään 5 000 000 ECUa sekä tavara- ja palveluhankintasopimuksiin, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 400 000 ECUa. Telealalla toimivien yksiköiden tavara- ja palveluhankintojen arvo ilman arvonlisäveroa on kuitenkin vähintään 600-000 ECUa_ sillä hetkellä kun hankintaa koskeva ilmoitus julkaistaan.

Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen puitteissa tehdyssä julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa (SopS 84/80) tarkoitettujen hankintayksiköiden (GATT-yksiköiden) osalta kynnysarvo on sopimuksen mukainen kulloinkin voimassa oleva arvo.

Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa ennen tämän asetuksen voimaan tuloa ja sen jälkeen vuosittain, mitä on pidettävä ECUn arvona. Ilmoitus julkaistaan Suomen virallisessa lehdessä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus ei koske hankintoja, joihin sovelletaan asetusta Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista tavarahankinnoista tai asetusta Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista palveluhankinnoista taikka asetusta Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista rakennusurakoista.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tätä asetusta sovelletaan peruspalvelutoimintoihin, joita ovat:

A. Talousveden, energian tai lämmön tuotannossa talousveden ja energian toimittamiseen liittyvät palvelut, silloin kun yksikkö on rakentanut tai ylläpitää kiinteitä verkkoja, jotka tarjoavat yleisölle talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön tuotantoon, kuljetukseen tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja; taikka talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön toimittaminen edellä mainittuihin verkkoihin.

Asetusta ei sovelleta viranomaisten määräysvallassa olevaan tai yksityisoikeudelliseen yhteisöön, joka toimittaa talousvettä tai sähköä kiinteään verkkoon, jos talousveden tai sähkön tuotanto on tarpeen verkon käyttämiseksi muuhun kuin edellä 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen yksikön oman kulutuksen vaihtelujen tasaamiseksi. Yleiseen verkkoon toimitettava ylijäävä osa ei saa ylittää 30 prosenttia yksikön talousveden tai sähkön kokonaistuotannosta. Kokonaistuotannon laskentaperusteena käytetään viimeksi kuluneiden kolmen vuoden tuotannon keskiarvoa, kuluva vuosi mukaan lukien.

Asetusta ei myöskään sovelleta, jos yksikkö toimittaa kaasua tai lämpöä kiinteään verkkoon, jos kaasun tai lämmön tuottaminen on välttämätöntä verkon käyttämiseksi taloudellisesti tehokkaasti muuhun kuin 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen. Yleiseen verkkoon toimitettava määrä ei saa ylittää 20 prosenttia yksikön liikevaihdosta. Liikevaihdon laskentaperusteena käytetään viimeksi kuluneiden kolmen vuoden liikevaihdon keskiarvoa, kuluva vuosi mukaan lukien.

B. Kiinteiden polttoaineiden talteenotossa maa-alueen käyttö polttoturpeen nostamiseen.

C. Terminaalipalveluissa lentokentän, meri- tai sisävesisataman ylläpito tai tilojen tarjoaminen ilma-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajille.

D. Kuljetuspalveluissa rautateitse, raitioteitse, johdinautolla, linja-autolla tai metrolla tapahtuvien kuljetuspalveluiden tarjoaminen.

Asetusta sovelletaan yhteisöön, joka tarjoaa kuljetuspalveluja viranomaisen toiminnalle asettamien ehtojen mukaisesti. Ehdot voivat koskea muun muassa liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevia liikennevälineitä tai vuorotiheyttä.

Asetusta ei sovelleta linja-autoliikenteessä, jos kenellä tahansa on oikeus tarjota samoja palveluja vastaavilla ehdoilla joko yleisesti taikka tietyllä maantieteellisellä alueella.

E. Telepalveluissa yleisten televerkkojen rakentaminen tai ylläpito tai yleisen telepalvelun tarjoaminen.

Asetusta ei sovelleta hankintoihin, joita telepalveluja tarjoava yksikkö tekee yksinomaan telepalvelujen tarjoamiseksi, jos muilla yksiköillä on oikeus tarjota samoja palveluja samalla maantieteellisellä alueella ja vastaavilla ehdoilla. Tällaisista palveluista on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Tätä asetusta ei sovelleta

Kauppa- ja teollisuusministeriölle on pyynnöstä ilmoitettava Euroopan talousalueen ulkopuolella toteutettavista hankinnoista ja jälleenmyyntiin tai vuokraukseen hankittavista tuotteista tehdyt sopimukset sekä 6 kohdassa tarkoitettujen sidosyritysten nimet, hankitut palvelut, niiden arvo ja selvitys sidossuhteesta.

Hankittaessa yksinomaan liitteessä B lueteltuja palveluja tai hankittaessa niitä yhdessä liitteessä A lueteltujen palvelujen kanssa siten, että liitteessä B lueteltujen palvelujen arvo ylittää liitteen A mukaisten palvelujen arvon, sovelletaan tätä asetusta vain jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevien säännösten osalta.

Tavara- tai palveluhankintasopimuksen arvoa laskettaessa perusteena on tavaran tai palvelun toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus.

Vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista koskevan sopimuksen kynnysarvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 12 kuukauden pituisen sopimuksen arvioitu voimassaoloaikainen kokonaisarvo. Tätä pitemmän sopimuksen osalta arvo lasketaan sopimuksen kokonaiskustannusten perusteella, sopimuksen ennakoitu jäännösarvo mukaan lukien. Toistaiseksi voimassa olevan tai kestoltaan epävarman sopimuksen osalta laskentaperusteena on sopimuksen ensimmäisten neljän vuoden maksuerien arvioitu yhteissumma. Kynnysarvon määrittämisessä on otettava huomioon optio- ja pidennysehdot.

Palveluhankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa on soveltuvin osin otettava huomioon:

Jos tavara- tai palveluhankintasopimus on jaettu useisiin pienempiin osiin, joista jokaisesta tehdään eri sopimus, kunkin erän arvo on otettava huomioon kokonaisarvoa laskettaessa. Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin eriin, jos erien yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvo.

Jos palveluhankintasopimuksesta ei käy ilmi kokonaishintaa, sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 48 kuukauden pituisen sopimuksen osalta käytettävä arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa ja tätä pitemmän tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen osalta sopimuksen kuukausikustannusta kerrottuna luvulla 48.

Määräajoin uudistettavien tai säännöllisesti toistuvien tavara- tai palveluhankintasopimusten arvon laskentaperusteena käytetään joko viimeksi kuluneen tilikauden tai 12 kuukauden aikana tehtyjen samanlaisten sopimusten kokonaisarvoa arvioidut muutokset mukaan luettuina tai niiden sopimusten ennakoitua yhteisarvoa, jotka solmitaan ensimmäisen sopimuksen tekopäivää seuraavien 12 kuukauden aikana tai koko sopimuskauden aikana jos sopimuskausi on tätä pidempi.

Puitesopimuksen arvoksi lasketaan sopimusaikana tehtävien hankintojen suurin mahdollinen arvo. Tämän asetuksen menettelyä koskevien säännösten mukaisesti tehdyn puitesopimuksen perusteella tehtävistä yksittäisistä hankinnoista ei tarvitse ilmoittaa erikseen.

Rakennusurakoissa kynnysarvo on työn arvioitu kokonaishinta. Rakennusurakka on talonrakennus- tai muu rakennustyö, joka muodostaa taloudellisen tai teknisen kokonaisuuden.

Jos rakennustyö on tarjouspyyntöjä varten jaettu osaurakoihin, kunkin osaurakan kustannusarvio otetaan huomioon kynnysarvoa laskettaessa. Jos osaurakoiden yhteinen arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen, asetusta sovelletaan kuhunkin osaurakkaan. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta niiden osaurakoiden kohdalla, joiden arvonlisäveroton kustannusarvio on alle 1 000 000 ECUa edellyttäen, että näiden osaurakoiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia rakennustyön kokonaisarvosta.

Rakennusurakoissa kynnysarvoon lasketaan myös niiden tavara- ja palvelutoimitusten arvo, jotka ovat tarpeen urakan toteuttamiseksi ja jotka rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle.

Puitesopimusta ei saa käyttää kilpailun rajoittamiseksi. Tavara- tai palveluhankintaa taikka rakennusurakkaa ei saa jakaa osiin tai laskea poikkeuksellisin menetelmin ja tavara- tai palveluhankintaa ei saa liittää rakennusurakkaan kynnysarvoista annettujen säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaroita tai liitteessä A lueteltuja palveluja, järjestää suunnittelukilpailun taikka toteuttaa rakennushankkeen, on käytettävä avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä. Tarjouskilpailusta on julkaistava ilmoitus (hankintailmoitus). Tarjouskilpailusta voidaan ilmoittaa myös kausi-ilmoituksella tai ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän käytöstä (toimittajarekisteri).

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan ilmoitus, tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvat toimittajat ja urakoitsijat on valittava ilmoittautuneiden joukosta. Toimittajarekisteriä käytettäessä osallistujat on valittava rekisteriin merkittyjen joukosta, jos tarjouskilpailusta on ilmoitettu ilmoituksella toimittajarekisteristä.

Rajoitetun menettelyn ja neuvottelumenettelyn ehdokkaiden valinnassa on käytettävä syrjimättömiä perusteita. Perusteena voidaan käyttää Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista tavarahankinnoista tai Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista palveluhankinnoista annetun asetuksen tarjoajien valintaa koskevia määräyksiä. Perusteista on pyydettäessä annettava tietoja. Tarjoajien määrää voidaan rajoittaa, jotta hankintamenettelystä aiheutuvat kustannukset voidaan pitää kohtuullisessa suhteessa hankinnan arvoon. Tarjoajia on kuitenkin kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä.

Mikäli avoimella menettelyllä ei ole saatu riittävästi tarjouksia tai rajoitettuun taikka neuvottelumenettelyyn ilmoittautuneita ei ole riittävästi, voidaan tarjouspyyntö tai kehoitus osallistumishakemuksen jättämiseen lähettää myös hankintayksikön valitsemille toimittajille tai urakoitsijoille. Ilmoitusten julkaisemista koskevia ja 19 §:ssä mainittuja menettelymääräyksiä on kuitenkin noudatettava.

Avoimen, rajoitetun tai neuvottelumenettelyn käytöstä on julkaistava hankintailmoitus. Hankintailmoitusta ei tarvitse julkaista, jos aikaisemmalla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, tarjoukset eivät ole vastanneet tarjouspyynnön ehtoja tai ne eivät muutoin ole olleet sopivia aiottuun tarkoitukseen, eikä aiemman ilmoituksen sopimusehtoja muuteta olennaisesti.

Hankintayksikkö voi valita avoimen, rajoitetun tai neuvottelumenettelyn julkaisematta hankintailmoitusta, jos:

Jos hankinnasta ja tarjouskilpailusta ilmoitetaan ennakkoon kausi-ilmoituksella, joka on samalla hankintailmoitus, siinä on yksilöitävä suunnitellut tavara- tai palveluhankinnat taikka rakennusurakat sekä mainittava rajoitetun tai neuvottelumenettelyn käyttämisestä. Lisäksi on mainittava, ettei uutta ilmoitusta tarjouskilpailusta julkaista. Ilmoittautumiset tarjouskilpailuun on pyydettävä kirjallisesti.

Tarjoajia tai neuvotteluun osallistuvia ei saa valita ennen kuin kaikilta ehdokkailta on hankintaa koskevien yksityiskohtaisten tietojen lähettämisen jälkeen pyydetty vahvistus mahdollisesta osallistumisesta tarjouskilpailuun tai neuvotteluun. Vahvistus on pyydettävä vuoden kuluessa kausi-ilmoituksen julkaisemisesta.

Ilmoitusvelvollisuuden sisältö

Hankintayksikön on laadittava ja julkaistava kausi-ilmoitus, hankintailmoitus, jälki-ilmoitus, ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmän käyttämisestä tai ilmoitus suunnittelukilpailusta tämän luvun säännösten mukaisesti.

Ilmoitukset on lähetettävä suomen- tai ruotsinkielisinä ja jollain Euroopan yhteisön virallisella kielellä viralliseen lehteen julkaistavaksi lehden julkisia hankintoja koskevassa osassa suomen- tai ruotsinkielisenä. Virallinen lehti lähettää ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Lähettämispäivä on mainittava ilmoituksessa. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten lähettämispäivä. Ilmoituksia ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää, eikä niihin saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkemmat ohjeet ilmoitusten sisällöstä, laatimisesta ja lähettämisestä.

Hankintayksiköiden on julkaistava vähintään kerran vuodessa kausi-ilmoitus, jossa tiedotetaan kunkin tuoteryhmän ja liitteessä A mainitun palveluryhmän osalta lähimmän vuoden aikana toteutettaviksi suunnitelluista, vähintään 750 000 ECUn suuruisista palvelu- ja tavarahankinnoista sekä olennaiset tiedot suunnitelluista kynnysarvon ylittävistä rakennushankkeista. Ensimmäisen kerran tällainen ilmoitus on tehtävä viimeistään tammikuussa 1995.

Kausi-ilmoituksia voidaan täydentää toistamatta aiemman ilmoituksen tietoja, jos aiempaan ilmoitukseen selkeästi viitataan.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tuoteryhmäjaottelusta.

Hankintayksikön on lähetettävä kahden kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä tai suunnittelukilpailun päättymisestä jälki-ilmoitus tehdystä sopimuksesta, voittaneesta tarjouksesta tai kilpailutyöstä. Ilmoituksen julkaistavaan osaan ei saa sisällyttää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten liiketietojen säilymistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

Liitteessä B lueteltuja palveluja koskevassa ilmoituksessa on mainittava, saako sen julkaista.

Hankintayksiköllä voi olla toimittajarekisteri. Rekisteriin on hyväksyttävä ne tavaratoimittajat, palveluiden toimittajat ja rakennusurakoitsijat, jotka täyttävät hankintayksikön asettamat yleiset rekisteröintiehdot.

Toimittajarekisterissä voidaan käyttää erilaisia luokituksia. Luokitukselle tai hyväksymiselle asetettavat ehdot eivät saa olla syrjiviä. Ehdoissa tulee viitata eurooppalaisiin eritelmiin jos niiden käyttäminen on mahdollista. Hankintayksiköt voivat käyttää myös muiden hankintayksiköiden tai yhteisöjen ylläpitämiä toimittajarekistereitä, jolloin näistä on mainittava hankintaan liittyvässä ilmoituksessa. Rekisteröintiehtoja voidaan tarvittaessa muuttaa.

Tavaran tai palvelun toimittajille ja rakennusurakoitsijoille on asetettava yhdenmukaiset hallinnolliset, tekniset tai rahoitusta koskevat rekisteröintiehdot. Ennen rekisteröintihakemuksen jättämistä teetetyt puolueettomat testit ja muu vastaava aineisto on hyväksyttävä näytöksi.

Toimittajarekisteristä ja rekisteröintiehdoista on pyydettäessä annettava tietoja.

Hakemus toimittajarekisteriin pääsemiseksi on käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa. Käsittelyaikaa voidaan pidentää perustellusta syystä, jolloin ajan pidentämisestä ja päätöspäivästä on ilmoitettava hakijalle viimeistään kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hakemuksen hylkääminen on perusteltava.

Toimittajarekisteristä voidaan poistaa sellainen toimittaja tai urakoitsija, joka ei enää täytä asetettuja ehtoja. Poistamisesta ja sen perusteista on kuitenkin ensin ilmoitettava kirjallisesti toimittajalle tai urakoitsijalle.

Toimittajarekisterin perustamisesta ja käyttämisestä on ilmoitettava virallisessa lehdessä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Ilmoitukseen tulee sisältyä selvitys toimittajarekisterin käyttötarkoituksesta ja siitä, mistä sovellettavia sääntöjä voi saada. Jos toimittajarekisteriä aiotaan käyttää yli kolmen vuoden ajan, on rekisteristä ilmoitettava vuosittain.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkempia ohjeita rekisteriä koskevasta ilmoituksesta.

Tässä asetuksessa tarkoitettuna suunnittelukilpailuna pidetään suunnittelukilpailua;

Suunnittelukilpailuun osallistujien mahdollisuutta osallistua suunnittelukilpailuun ei saa rajoittaa alueellisilla perusteilla tai sillä perusteella, että osallistujien pitäisi olla luonnollisia tai oikeushenkilöitä.

Mikäli suunnittelukilpailuun osallistujien määrää rajoitetaan, hankintayksikön on määrättävä selkeät ja syrjimättömät perusteet, joilla osallistujat valitaan. Kaikissa tapauksissa suunnittelukilpailuun on todellisen kilpailun aikaansaamiseksi kutsuttava riittävä määrä ehdokkaita.

Tuomaristoon voidaan valita yksinomaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia kilpailuun osallistujista. Jos kilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla tuomariston jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

Tuomariston on oltava päätöksissään tai kannanotoissaan riippumaton. Päätökset ja kannanotot on tehtävä nimettömästi ja yksinomaan hankintailmoituksessa esitetyillä valintaperusteilla.

Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää. Tämä aika lasketaan siitä päivästä, kun 6 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Mikäli hankinnasta on julkaistu kausi-ilmoitus, tarjousajan on oltava vähintään 36 päivää.

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä halukkaille toimittajille on varattava vähintään 22 päivää osallistumishakemuksen jättämiseen. Erityistapauksissa Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto voi julkaista hankintailmoituksen kiireellisenä, jolloin osallistumishakemusten jättämiseen varattava aika on vähintään 15 päivää. Kiireellisenä julkaisemisen edellytyksenä on, että ilmoitus on lähetetty sähköpostina, teleksillä tai telekopiona. Aika lasketaan siitä päivästä, kun 6 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

Hankintayksikkö voi sopia tarjousajasta valittujen ehdokkaiden kanssa. Kaikille tarjoajille on annettava sama aika tarjousten jättämiseen. Mikäli tällaista sopimusta ei tehdä, on hankintayksikön määrättävä tarjouspyyntöasiakirjojen laajuuteen nähden kohtuullinen tarjousaika, kuitenkin vähintään 10 päivää tarjouspyynnön lähettämisestä.

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun hyväksytyiltä ehdokkailta on pyydettävä tarjoukset samanaikaisesti ja kirjallisesti. Tarjouspyyntöön on liitettävä tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat.

Tarjouspyynnössä on mainittava, mistä saa lisätietoja hankinnasta, milloin tiedot on viimeistään pyydettävä ja tiedoista mahdollisesti perittävät maksut sekä maksutapa, tarjousten viimeinen vastaanottopäivä ja lähetysosoite. Samalla on ilmoitettava, millä kielellä tarjoukset on tehtävä. Tarjouspyynnössä on viitattava mahdollisesti julkaistuun ilmoitukseen, mainittava tarvittavista liiteasiakirjoista ja tarjouksen hyväksymisen perusteet, mikäli niitä ei ole mainittu hankintailmoituksessa. Asiakirjoissa on mainittava myös tavara- tai palveluhankintasopimuksen taikka urakkasopimuksen tekemiseen liittyvät erityisehdot.

Osallistumishakemus ja tarjouspyyntö on lähetettävä nopeinta mahdollista viestintävälinettä käyttäen. Mikäli asiakirjat toimitetaan sähkeitse, teleksillä, telekopiona tai tiedot annetaan puhelimitse, on asia vahvistettava kirjeitse ennen osallistumishakemuksen jättämiselle tai tarjouksen tekemiselle asetetun määräajan päättymistä.

Hankintayksikön on lähetettävä tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat toimittajille ja urakoitsijoille kuuden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot on toimitettava viimeistään kuusi päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Jos tarjouspyyntöasiakirjat tai niitä täydentävät asiakirjat ovat laajoja, jos tarjouksen tekeminen edellyttää kohteessa käyntiä tai tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyvien muiden asiakirjojen tarkastusta kohteessa, on tarjousaikaa pidennettävä vastaavasti.

Tarjouspyyntöasiakirjat liitteineen voidaan tehdä suomen tai ruotsin kielellä taikka jollakin Euroopan yhteisöjen virallisella kielellä.

Sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai muissa asiakirjoissa. Eritelmät on määriteltävä viittaamalla eurooppalaisiin eritelmiin, jos sellaisia on. Eurooppalaisilla eritelmillä tarkoitetaan joko eurooppalaisten standardien mukaisia kansallisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä. Muitakin määräyksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisia.

Jos tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät teknisiä eritelmiä, on suoritusvaatimuksia koskevat eritelmät asetettava etusijalle suunnittelua ja ominaisuuksien kuvausta koskeviin eritelmiin nähden. Etusijajärjestyksestä voidaan poiketa, jos hankintayksikkö osoittaa, että sellaiset eritelmät ovat sopimuksen tarkoituksen vuoksi riittämättömiä. Muitakin määräyksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisia.

Teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote tai tiettyä alkuperää oleva tuote taikka erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, ellei se ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien tai tavaran nimenomaisen alkuperän tai tuotannon mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voi kuvata riittävän tarkoilla ja kaikille asianosaisille täysin selvillä määritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu "tai vastaava".

Hankintayksikkö voi poiketa 1 momentin säännöksistä, jos

Hankintailmoituksessa tai tarjouskilpailuilmoituksena käytettävässä kausi-ilmoituksessa on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava peruste, jonka nojalla hankintayksikkö on poikennut 1 momentin säännöksistä.

Hankintayksikön on pyynnöstä annettava tavaran tai palvelun toimittajille taikka rakennusurakoitsijoille sellaiset tekniset eritelmät, joihin yksikkö viittaa säännöllisesti tavara- tai palveluhankintasopimuksissaan taikka rakennusurakkasopimuksissaan, tai joita se aikoo soveltaa ennakkoilmoitusten perusteella solmittavissa sopimuksissa. Jos nämä eritelmät perustuvat yleisesti saatavilla oleviin asiakirjoihin, on viittaus asiakirjoihin riittävä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita siitä, mitä teknisillä eritelmillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa.

Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tavaran, palvelun tai urakan arviointiperusteiden mukaan, tai tarjous, joka on hinnaltaan alin. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, käyttökustannukset, elinkaarikustannukset, laatu, ympäristövaikutukset, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut ja tekninen tuki.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta hankintaa koskevassa ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin esitettävä, mikäli mahdollista, tärkeysjärjestyksessä.

Käytettäessä arviointiperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta hankintayksikkö voi hyväksyä tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset ja vaihtoehtojen esittämiselle asetettavat ehdot on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kielto vaihtoehtojen esittämiseen on mainittava hankintaa koskevassa ilmoituksessa.

Vaihtoehtoa ei saa hylätä vain sillä perusteella, että se on laadittu eurooppalaisten standardien mukaisten kansallisten standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien tai kansallisten teknisten eritelmien mukaisesti.

Jos vaihtoehdot hyväksytään, ei vaihtoehtoa saa hylätä vain siitä syystä, että sen hyväksyminen johtaisi tavarahankintasopimukseen palveluhankinnan sijaan.

Jos tarjoushinta vaikuttaa hankittavaan tavaraan, palveluun tai toteutettavaan hankkeeseen nähden poikkeuksellisen alhaiselta, ja hankintayksikkö siitä syystä harkitsee tarjouksen hylkäämistä, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä toimittajalta kirjallinen selvitys tarjouksen perusteista. Tarjoajalle on tarvittaessa ilmoitettava, mitä tarjouksen kohtaa ei voida hyväksyä.

Tarjous voidaan hyväksyä, jos se perustuu poikkeuksellisen edullisiin työ-, rakennus- tai tuotantomenetelmiin tai teknisiin ratkaisuihin, muihin tarjoajan kannalta poikkeuksellisen edullisiin olosuhteisiin, tarjoajan ehdottaman tuotteen tai työn omintakeisuuteen taikka muihin vastaaviin syihin.

Valtion tuesta johtuva poikkeuksellisen alhainen tarjous voidaan hylätä vain, jos tarjoaja ei voi pyydettäessä osoittaa, että tuki on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sääntöjen mukaista. Hylkäämisestä on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Jos tarjouksen hyväksymisen perusteeksi on ilmoitettu ainoastaan alin hinta, hankintayksikön on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle hinnaltaan liian alhaiseksi katsomansa tarjouksen hylkäämisestä. Samalla on ilmoitettava päätöksen perustelut.

Tarjouksessa on pyydettäessä yksilöitävä mahdollisesti alihankintana tai aliurakkana tehtävät toimitukset. Ilmoitus ei vähennä pääsopimuspuolen vastuuta.

Toimittajat tai urakoitsijat voivat tehdä tarjouksen tai neuvotella ryhmittymänä tai työyhteenliittymänä. Tarjouksen tekemistä varten ryhmittymältä ei saa vaatia tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen vaatimus voidaan kuitenkin esittää sopimuspuolelle, mikäli tietty oikeudellinen muoto on tarpeen sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Oikeushenkilöiden on pyydettäessä ilmoitettava palvelujen suorittamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammattipätevyys.

Hankintayksikkö voi ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa ne viranomaiset, joilta tarjoaja voi saada tietoja sellaisista suomalaisista työsuojelua ja työehtoja koskevista velvoitteista, joita työkohteessa on noudatettava. Hankintayksikön tulee vaatia, että tarjouskilpailuun osallistuvat tarjoajat ottavat nämä seikat huomioon tarjouksessaan. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten tarkastamista koskevia määräyksiä on kuitenkin noudatettava.

Hankintayksikön on säilytettävä hankintakohtaisesti neljän vuoden ajan sopimuksen tekemisestä seuraavat tiedot:

Hankintayksikön tulee ilmoittaa vuosittain toukokuun loppuun mennessä kauppa- ja teollisuusministeriölle tai ministeriön määräämälle viranomaiselle tämän asetuksen 3 §:n mukaisesti jaoteltuna kynnysarvojen ali jääneiden hankintojen lukumäärä ja arvo. Ensimmäisen kerran tällainen ilmoitus on tehtävä vuonna 1996.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tilastotietojen antamisesta.

Tässä asetuksessa tarkoitettuun hankintamenettelyyn sovelletaan oikeusturvakeinojen osalta julkisista hankinnoista annetun lain 8–12 §:ää jos lain 9 §:ssä mainitun hakemuksen tekijä on Euroopan talousalueelta.