Maa- ja metsätalousministeriön päätös lihaa sisältävän ruokajätteen käytöstä eräiden kotieläinten ruokinnassa
- Type of statute
- Päätös
- Date of Issue
- Updated statute
- 467/1994
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Maa- ja metsätalousministeriö on 18 päivänä tammikuuta 1980 annetun eläintautilain (55/80) 12 §:n, sellaisena kuin se on 21 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (809/92), ja eläinlääkäreiden toimituspalkkioista 22 päivänä joulukuuta 1989 annetun asetuksen (1269/89) 9 §:n nojalla päättänyt:
Päätöksen tarkoitus ja soveltamisala
1 §
Tämän päätöksen tarkoituksena on estää BSE:n (bovine spongiform encephalopathy), Newcastle-taudin, sikaruton, SVD:n (swine vesicular-tauti), suu- ja sorkkataudin sekä linturuton (avian influenza) leviäminen eläimille syötettävän ruokajätteen välityksellä.
2 §
Tätä päätöstä sovelletaan lihaa sisältävän eläinten rehuksi tarkoitetun ruokajätteen keräämiseen, kuljettamiseen, varastointiin ja käsittelyyn sekä lihaa sisältävän ruokajätteen käyttöön märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan ruokinnassa.
Ulkomaan liikenteen ruokajätteen käytöstä määrätään erikseen.
Tässä päätöksessä määrätyn lisäksi on noudatettava mitä jätelaissa (1072/93) on asiasta erikseen säädetty.
Määritelmät
3 §
Tässä päätöksessä tarkoitetaan
ruokajätteellä sellaista kotitalouksissa, laitoskeittiöissä, ravitsemusliikkeissä ja elintarviketeollisuudessa syntyvää jätettä, joka sisältää lihaa;
lihalla kaikkia nisäkkäiden ja lintujen elintarvikkeeksi tarkoitettuja osia;
laitoksella ruokajätteen kuumennuslaitosta; sekä
laitteistolla tilalla pidettävää ruokajätteen kuumennuslaitteistoa.
Ruokajätteen käyttö märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan ruokinnassa
4 §
Ruokajätettä ei saa käyttää märehtijöiden ruokintaan.
Tilan omassa taloudessa syntynyttä ruokajätettä saa käyttää kyseisellä tilalla pidettävien sikojen ja siipikarjan ruokintaan, jos
ruoka on kuumentamalla kypsennetty siten, että se on kaikilta osiltaan saavuttanut vähintään 80 °C, tai
ruoanvalmistuksen yhteydessä syntynyt ruokajäte on erikseen kuumennettu kypsäksi siten, että se saavuttaa 1 kohdassa mainitun lämpötilan.
Muualla kuin tilan omassa taloudessa syntynyttä ruokajätettä saa käyttää sikojen ja siipikarjan ruokintaan edellyttäen, että ruokajäte on kuumennettu laitoksessa tai laitteistossa.
Kuumennetun ruokajätteen käyttörajoitukset
5 §
Laitteistossa kuumennettua ruokajätettä saa käyttää vain kyseisellä tilalla pidettävien sikojen ja siipikarjan ruokintaan. Jos ruokajätettä käytetään kyseisten eläinten ruokintaan ulkotarhalla, esimerkiksi villisikatarhalla, on erityisesti varmistettava, että märehtijät eivät pääse tarhaan. Kuumennetulla ruokajätteellä ruokittuja eläimiä ei saa tilalta viedä muualle kuin teurastamolle.
Laitoksessa kuumennettua ruokajätettä saa käyttää 1 momentissa tarkoitettujen eläinten ruokintaan myös sellaisilla tiloilla, jotka toimittavat kuumennetulla ruokajätteellä ruokittuja eläimiä muuallekin kuin teurastamolle.
Jos laitos sijaitsee tilan yhteydessä, saa kuumennettua ruokajätettä kuitenkin käyttää vain kyseisen tilan omien eläinten ruokintaan.
Laitoksen ja laitteiston hyväksyminen sekä hyväksymisen peruuttaminen
6 §
Laitoksen toimintaa ei saa aloittaa eikä laitteistoa ottaa käyttöön ennen kuin kunnaneläinlääkäri on sen hyväksynyt. Hyväksyminen tehdään hakemuksesta.
Hyväksymisen edellytyksenä on, että kunnaneläinlääkäri on todennut laitoksen tai laitteiston olevan tässä päätöksessä asetettujen vaatimusten mukainen.
Kunnaneläinlääkärin on peruutettava laitoksen tai laitteiston hyväksyminen joko määräajaksi tai kokonaan, jos jokin hyväksymisen olennaisista edellytyksistä ei enää täyty tai toiminnassa ei noudateta tässä päätöksessä asetettuja vaatimuksia, eikä epäkohtia ole kunnaneläinlääkärin kehotuksesta huolimatta korjattu. Kunnaneläinlääkäri voi peruuttaa hyväksymisen myös silloin, jos laitoksen tai laitteiston toiminnasta aiheutuu 1 §:ssä tarkoitettujen eläintautien leviämisen vaaraa taikka laitos tai laitteisto ei ole enää toiminnassa.
Kunnaneläinlääkärin on viipymättä lähetettävä tiedoksi läänineläinlääkärille ja jätelain (1072/93) 38 §:ssä tarkoitetulle kunnan viranomaiselle laitoksia ja laitteistoja koskevat hyväksymispäätökset ja hyväksymisen peruuttamista koskevat päätökset.
Ruokajätteen kuumentaminen laitteistossa
7 §
Laitteiston on oltava rakenteeltaan sellainen, että ruokajäte kuumenee laitteistossa niin, että lämpötila ruokajätteen sisäosissakin saavuttaa vähintään 100 °C. Tarvittaessa on suuret lihapalat pienennettävä riittävän kuumenemisen varmistamiseksi. Kuumennuslaitteisto on varustettava lämpömittarilla, joka mittaa kuumennetun ruokajätteen sisälämpötilan.
Kunnaneläinlääkäri voi antaa luvan 1 momentissa mainittua alemman kuumennuslämpötilan käyttöön edellyttäen, että kuumennusaikaa pidentämällä saavutetaan 100 °C vastaava kuumennusteho noudattamalla seuraavia lämpötila-aikayhdistelmiä:
lämpötila/°C | aika/minuuttia |
95 | 5 |
90 | 10 |
85 | 15 |
80 | 20 |
8 §
Tilalla on oltava kuumentamattomalle ja kuumennetulle ruokajätteelle erilliset kuljetus- ja säilytysastiat sekä säilytyspaikat.
Tilalla olevien ruokajätteen käsittely- ja varastotilojen materiaalien sekä ruokajätteen käsittelyssä käytettyjen varusteiden ja astioiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja desinfioitavia. Käsittely- ja varastotilat sekä varusteet ja astiat on pidettävä hyvässä kunnossa. Käsittelytilat ja -astiat on pestävä ja desinfioitava jokaisen työpäivän jälkeen.
Eläinten pääsy tiloihin, jossa ruokajätettä säilytetään ja käsitellään on estettävä. Kärpästen, jyrsijöiden ja muiden tuhoeläinten torjunnasta on huolehdittava.
Ruokajätteen kuumentaminen laitoksessa
9 §
Laitoksessa on oltava sellainen kuumennuslaitteisto, että ruokajäte kuumenee laitteistossa niin, että lämpötila ruokajätteen sisäosissakin saavuttaa vähintään 100 °C. Tarvittaessa on suuret lihapalat pienennettävä lihan riittävän kuumenemisen varmistamiseksi. Kuumennuslaitteisto on varustettava rekisteröivällä lämpömittarilla, joka mittaa kuumennetun ruokajätteen sisälämpötilan.
10 §
Laitoksen on sijaittava tuotantoeläinten pitotiloista erillään olevassa rakennuksessa. Laitoksessa on oltava erikseen tilat kuumentamattoman ja kuumennetun ruokajätteen käsittelyä ja varastointia varten. Ruokajätteen varasto- ja käsittelytilojen materiaalien ja varusteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja desinfioitavia.
Laitoksessa on oltava hygieeninen jäteveden poistojärjestelmä. Jätevesien valuminen kuumentamattoman ruokajätteen käsittely- ja varastotiloista kuumennetun ruokajätteen käsittely- ja varastotilojen puolelle on estettävä. Laitoksessa on oltava saatavilla riittävästi kylmää ja kuumaa paineenalaista vettä ja mahdollisuus käsienpesuun.
11 §
Laitoksen on pidettävä kirjaa vastaanotetun ruokajätteen määrästä ja alkuperästä sekä kuumennetun ruokajätteen kuumennuslämpötilasta, kuumennusajasta ja kuumennetun ruokajätteen vastaanottajista. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta.
Kuumentamattoman ruokajätteen käsittelyssä käytettyjä kuljetus- ja säilytysastioita, laitteita ja työvälineitä ei saa käyttää kuumennetun ruokajätteen käsittelyssä. Laitos on pidettävä hyvässä kunnossa. Käsittelytilat ja -astiat sekä laitteet ja työvälineet on pestävä ja desinfioitava jokaisen työpäivän jälkeen.
Kuumennettu ruokajäte on käsiteltävä ja varastoitava niin, ettei uudelleen saastumista pääse tapahtumaan. Eläinten pääsy laitokseen on estettävä. Kärpästen, jyrsijöiden ja muiden tuhoeläinten torjunnasta on huolehdittava.
Kuumentamattoman ruokajätteen kerääminen, kuljetus ja varastointi
12 §
Ruokajäte on kerättävä, kuljetettava ja varastoitava helposti puhdistettavissa ehjissä astioissa tai säiliöissä, joista ruokajäte ei pääse vuotamaan. Kyseisten astioiden ja säiliöiden on muutoinkin oltava käyttötarkoitukseensa soveltuvia.
Kuljetus- ja säilytysastiat sekä säiliöt ja kuljetusajoneuvot on puhdistettava ja desinfioitava jokaisen käytön jälkeen. Sellaiset kuljetuspäällykset ja -kääreet, joita ei voida pestä, on hävitettävä asianmukaisesti, esimerkiksi polttamalla, siten, ettei niistä aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa.
Eläinten ja kuumennetun ruokajätteen kuljetus samanaikaisesti samassa kuljetusajoneuvossa on kielletty. Kuumentamatonta ja kuumennettua ruokajätettä saa kuljettaa samanaikaisesti samassa kuljetusajoneuvossa vain silloin, kun ne selvästi pidetään erillään.
Valvonta
13 §
Tämän päätöksen noudattamisen ylimmästä valvonnasta vastaa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto.
Päätöksen noudattamisen valvonta läänissä kuuluu läänineläinlääkärille ja kunnassa kunnaneläinlääkärille.
14 §
Kunnaneläinlääkärin on valvottava virka-alueellaan tapahtuvaa ruokajätteen keräämistä, kuljetusta ja varastointia sekä laitteistojen ja laitosten toimintaa. Kunnaneläinlääkärin on pidettävä luetteloa alueellaan sijaitsevista hyväksymistään laitteistoista ja laitoksista.
Kunnaneläinlääkärin on tarkastettava laitteistot vuosittain ja laitokset kaksi kertaa vuodessa. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Tarkastuskirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta.
Läänineläinlääkärin on pidettävä läänikohtaista rekisteriä hyväksytyistä laitoksista ja laitteistoista sekä lähetettävä rekisteri tiedoksi eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolle vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä.
15 §
Jos ruokajätteen keräämisessä, kuljetuksessa, varastoinnissa, käsittelyssä tai käytössä ei noudateta tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, on kunnaneläinlääkärin ilmoitettava siitä jätelain (1072/93) 38 §:ssä tarkoitetulle kunnan viranomaiselle ja toteutettava välittömästi eläintautien leviämisen estämiseksi tarvittavat toimenpiteet esimerkiksi kieltämällä ruokajätteen käyttäminen sikojen ja siipikarjan ruokintaan.
Kulut
16 §
Tämän päätöksen edellyttämistä tarkastustoimenpiteistä aiheutuvien kulujen suorittamisessa sovelletaan eläinlääkäreiden toimituspalkkioista annetun asetuksen (1269/89) säännöksiä.
Muutoksenhaku
17 §
Tämän päätöksen nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan siten kuin eläintautiasetuksen 17 §:ssä (601/80) ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetun lain 1 §:ssä (1203/92) säädetään.
Voimaantulo
18 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.
Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Siirtymäsäännös
19 §
Tämän päätöksen voimaantullessa toiminnassa olevat laitokset ja laitteistot on saatettava tämän päätöksen määräysten mukaisiksi 31 päivään joulukuuta 1994 mennessä.
Kunnaneläinlääkärin on tehtävä 1 momentissa tarkoitettujen laitosten ja laitteistojen osalta 6 §:ssä tarkoitettu hyväksymistä koskeva päätös 31 päivään joulukuuta 1994 mennessä. Hyväksyminen tehdään hakemuksesta.
Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1994
Maa- ja metsätalousministeri Mikko PesäläVs. nuorempi hallitussihteeri Maija Kaukonen