Laki maaseutuelinkeinolain muuttamisesta
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain ( 1295/90 ) 10 §, 13 §:n 1 momentti sekä 14, 17, 18 ja 22 §, sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 1 momentti 10 päivänä syyskuuta 1993 annetussa laissa (805/93), 14 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 3 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla (1093/93) ja 22 § osittain muutettuna mainitulla 10 päivänä syyskuuta 1993 annetulla lailla,
muutetaan 1 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentin 8 ja 9 kohta, 7, 15, 16 ja 19 §, 20 §:n 1 momentti, 21 §, 26 §:n 2 momentti, 28 §:n 3 momentti, 32 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 50 §, 52 §:n 1 momentin 4 kohta ja 54 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentin 8 ja 9 kohta, 26 §:n 2 momentti, 28 §:n 3 momentti, 32 §:n 1 momentti ja 54 §:n 2 momentti mainitussa 10 päivänä syyskuuta 1993 annetussa laissa, 50 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 7 § ja 49 §:n 1 momentin 5 kohta 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa laissa (660/92), 15 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 3 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla, 19 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 20 §:n 1 momentti, 21 § ja 52 §:n 1 momentin 4 kohta viimeksi mainitussa laissa, sekä
lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 20 päivänä heinäkuuta 1992 ja 10 päivänä syyskuuta 1993 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti, 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 10 kohta, 9 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 4 a luku, 49 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetulla lailla, uusi 7 kohta ja pykälään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, sekä 59 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä joulukuuta 1993 ja 5 päivänä tammikuuta 1994 annetuilla laeilla (1092/93 ja 25/94), uusi 4 momentti, seuraavasti:
1 §Tavoitteet
Tämän lain tavoitteena on parantaa maatilatalouden rakennetta ja toimintaedellytyksiä sekä edistää ja monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa siten, että myös Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet tulevat huomioon otetuiksi.
3 §Lain soveltamisala
Tätä lakia ei sovelleta, jos tukea voidaan myöntää maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/94) nojalla eikä kysymys ole sellaisesta lisätuesta, jota jäsenvaltio voi edellä mainitun lain 3 §:ssä tarkoitettujen Euroopan yhteisön asetusten nojalla myöntää.
4 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
keskusrahalaitoksella maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä tarkemmin määrättävää luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93) mukaista talletuspankkia tai muuta luottolaitosta tai niiden osaa taikka niiden konserniin kuuluvaa yhtiötä;
yrityssaneerauksella yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/93) mukaista yrityssaneerausta, yksityishenkilön velkajärjestelyllä yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/93) mukaista velkajärjestelyä ja vapaaehtoisella velkajärjestelyllä tämän lain 29 a ja 29 b §:n mukaista menettelyä; sekä
liittymisasiakirjalla Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehtyyn sopimukseen kuuluvaa liittymisasiakirjaa.
7 §Taloudelliset edellytykset
Tukea voidaan myöntää sellaiselle yritykselle, jolla katsotaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja jonka tukemista voidaan pitää 1 §:ssä säädetyt periaatteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena. Huomattavan maanoston ja investoinnin tukemisen edellytyksenä on hyväksyttävän kehittämissuunnitelman laatiminen tilaa varten. Kannattavuuden arvioinnista voidaan asetuksella tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä.
Usean tilan yhteisen tie-, salaojitus- tai muun pellon perusparantamishankkeen tukemisen edellytyksenä on, että pääosa hankkeeseen osallistuvista yrityksistä täyttää edellä mainitut edellytykset. Yrityksen toiminnan kannattavuuden arviointia ei kuitenkaan edellytetä, jos kysymyksessä on asuntorahoitus tai työ- tai ympäristönsuojelun kannalta tarpeellinen investointi taikka maaseudun perinneympäristön säilyttäminen. Jos vesihuoltohankkeen toteuttaa 5 §:n 1 momentin 3 a kohdassa tarkoitettu yhteisö, ei yrityksen toiminnan kannattavuuden arviointia myöskään edellytetä.
9 §Muu valtion rahoitustuki
Jos hankkeeseen on myönnetty tukea maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettujen Euroopan yhteisön asetusten nojalla, tuen enimmäismäärässä on lisäksi otettava huomioon, mitä kyseisissä asetuksissa tuen enimmäismääristä säädetään.
15 §Maatilojen investointien tukeminen
Maatilatalouden tuotannollisiin investointeihin sekä tuotantotoiminnan edellyttämiin ympäristön- ja työsuojelullisiin investointeihin voidaan myöntää avustusta, korkotukilainaa tai valtionlainaa asetuksella tarkemmin määrättävin perustein seuraavasti:
sika- ja kanatalouteen siirtymäkautena 31 päivään joulukuuta 1999 siten kuin liittymisasiakirjassa on sovittu;
lisätukena siten kuin maatalouden rakenteiden tehokkuuden parantamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 12 artiklassa tai muualla vastaavassa asetuksessa säädetään; sekä
muutoin sikäli kuin 2 kohdassa tarkoitetun asetuksen mukaista tukea ei myönnetä eikä Euroopan yhteisön lainsäädännössä jäsenvaltion oikeutta tuen myöntämiseen kyseiseen tarkoitukseen ole rajoitettu.
Tuotannollisen investoinnin yhteydessä suoritettavaan asuinympäristön parantamiseen myönnetään 23 §:ssä tarkoitettua lainaa.
Avustuksen tai asetuksella tarkemmin määrättävin tavoin avustukseksi muunnetun korkotuen tai korkoetuuden enimmäismäärä on 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Lainaa voidaan myöntää enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Samaan tarkoitukseen myönnetään avustusta, korkotukilainaa tai valtionlainaa. Edellä 1 momentissa säädetyin rajoituksin rakennushankkeiden sekä työsuojelullisten investointien suunnittelukustannuksiin voidaan rakennus- ja investointikustannusten tukemisen lisäksi myöntää avustusta.
Erikoismaatalouteen voidaan 1 momentissa mainituin rajoituksin myöntää myös 19― 21 §:ssä tarkoitettuja avustuksia sekä 19 §:ssä tarkoitettua lainaa.
16 §Maanostolainoitus
Maanostolainaa voidaan asetuksella tarkemmin määrättävin perustein myöntää lisäalueen hankintaan enintään 40 prosenttia hyväksyttävästä hankintahinnasta. Maanostolainaa voidaan myöntää enintään 70 prosenttia osituksessa viljelijän yksinomaiseen omistukseen jäävästä maatilasta johtuvan tasingon tai lunastusosuuden suorittamista varten sekä enintään 40 prosenttia viljelijän yksinomaiseen omistukseen siirtynyttä maatilaa koskevan lakiosan täydennyksen suorittamista varten.
Maanostolainaa lisäalueen hankkimiseksi maatilaan voidaan myöntää vain, jos lisäalueen hankintaa voidaan pitää maan käytön ja muodostuvan tilakokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisena. Lainaa lisäalueen hankkimista varten voidaan myöntää myös tulevalle tilanpidon jatkajalle. Lainoitettavan lisäalueen enimmäisetäisyydestä säädetään asetuksella.
Maanostolainaa voidaan myöntää myös yhteismetsän osakaskunnalle yhteismetsäosuuden tai metsätalouden harjoittamiseen soveltuvan maan hankkimista varten enintään 40 prosenttia hyväksyttävästä hankintahinnasta.
Sellaisen hankinnan rahoittamiseen, jossa hankittavan omaisuuden luovutushinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ilmeisesti ylittää paikkakunnan käyvän hinnan tai joka on kannattavuuden kannalta epätarkoituksenmukainen, ei maanostolainaa saa myöntää. Maa- ja metsätalousministeriön tulee tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä tässä momentissa tarkoitetun hinnan määrittämisestä eri osissa maata.
19 §Pienyritystoiminnan investointituki
Maaseudun pienyritystoiminnassa tarpeellisen käyttöomaisuuden hankintaan ja sen muutos- ja parannustöihin, ympäristönsuojelun tehostamiseen sekä eläinkannan monipuolistamiseen voidaan 15 §:n 1 momentissa säädetyin rajoituksin myöntää avustusta, korkotukilainaa tai valtionlainaa sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Tuen määrä on enintään 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Mitä 15 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, koskee myös pienyritystoiminnan investointitukea.
Kiinteistön hankintaan voidaan myöntää vain lainaa siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
20 §Käynnistysavustus
Avustusta maaseudun pienyritystoiminnan käynnistämiseen voidaan 15 §:n 1 momentissa säädetyin rajoituksin, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, myöntää enintään 30 prosenttia yrityksen aloittamisen tai laajentamisen aiheuttamien ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten hyväksyttävästä yhteismäärästä. Välillisten työvoimakustannusten määräksi katsotaan 25 prosenttia mainituista palkoista. Yrittäjän itsensä osalta käynnistysavustusta myönnetään kuitenkin asetuksella tarkemmin säädettävin tavoin palkkakustannuksista riippumaton määrä.
21 §Pienyritystoiminnan kehittämisavustus
Avustusta maaseudun pienyritystoiminnan kehittämiseen voidaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, myöntää 15 §:n 1 momentissa säädetyin rajoituksin enintään 75 prosenttia niistä hyväksyttävistä kustannuksista, jotka aiheutuvat tuotteiden, tuotantomenetelmien, markkinoinnin ja yrityksen johtamisen kehittämishankkeista, yrityksen tarvitsemasta koulutuksesta, ympäristönsuojelun rahoituksesta tai aloittavan pienyrityksen toimintaedellytysten selvittämisestä.
4 a lukuOhjelmiin liittyvä tuki
22 a §Ohjelmaperusteiset avustukset
Asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja tavoin voidaan myöntää avustusta sellaiseen aluesuunnitelmaan perustuvan ohjelman toteuttamiseen liittyvään hankkeeseen, jonka pääasiallisena tarkoituksena on edistää 1 §:n mukaisia tavoitteita. Tuen saajana voi olla elinkeinonharjoittajan tai tässä laissa tarkoitetun yrityksen lisäksi muu sellainen yksityinen tai julkinen yhteisö, joka pääasiassa toimii asianomaisella alalla tai jonka tehtäviin se liittyy.
26 §Valtionlainat
Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnetyn lainan vuotuisena korkona käytetään markkinaehtoisia korkoja. Lainansaajan on maksettava lainasta kyseistä korkoa viisi prosenttiyksikköä alhaisempaa korkoa, kuitenkin vähintään korkoa, jonka määrästä säädetään asetuksella. Kyseistä korkoa peritään enintään siihen asti, kun korkoetuutena myönnetty tuki on tullut kokonaan käytetyksi, minkä jälkeen lainansaajalta peritään kysymyksessä olevassa lainassa käytettyä markkinaehtoista korkoa. Asetuksella säädetään hyväksyttävistä markkinaehtoisista koroista, korkoetuuden muuntamisesta avustukseksi sekä avustuksen enimmäismäärästä.
28 §Korkotukilainat
Valtion maksaman korkotuen suuruus on viisi prosenttiyksikköä lainasta perittävästä vuotuisesta korosta. Lainansaajan on kuitenkin maksettava lainasta vähintään asetuksella säädettävää korkoa. Korkotuen määrä voi yhteensä koko laina-aikana nousta enintään asetuksella säädettävään määrään hankkeen tai tuettavan kohteen koko määrästä. Korkotukea ei makseta ulkomaan valuutan määräisestä luotosta valuuttakurssien muutoksen aiheuttamien lisäkustannusten osalta. Sen sijaan korkotukea maksetaan myös yrityssaneerausta tai yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevan hakemuksen vireillä ollessa. Jos yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä on alennettu velan jäljellä olevaan laina-aikaan kohdistuvaa korkoa, korkotuen määrä lasketaan saneeraus- tai maksuohjelman vahvistamisen jälkeenkin velkakirjaehtojen mukaisesti ilman koron alennuksen vaikutusta. Korkotuki maksetaan valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetuista varoista.
32 §Varojen ohjaus
Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii maatilatalouden kehittämisrahastoon kertyvien tulojen sekä lainoitukseen käytettävissä olevien varojen samoin kuin korkotukilainojen ja avustusten ohjaamisesta antamalla lainojen, avustusten ja vapaaehtoisen velkajärjestelyn tasapuolisen ja yhtenäisen käsittelyn kannalta tarpeellisia, asetusta ja maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmaa tarkempia määräyksiä. Määräykset annetaan varojen määrällisestä, alueittaisesta, toimialoittaisesta ja kohderyhmittäisestä ohjaamisesta siten, että 1 §:ssä tarkoitetut tavoitteet tulevat huomioon otetuiksi. Määräyksissä on otettava huomioon maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/94) mukainen varainkäyttö sekä alueellisten kehittämisohjelmien mukaisten toimenpiteiden edellyttämien hankkeiden rahoittaminen. Tarvittaessa annetaan myös vastaavia määräyksiä vapaaehtoisen velkajärjestelyn käyttämisestä siltä osin kuin velkajärjestelyn käyttäminen vaikuttaa rahastoon kertyviin tuloihin.
49 §Avustuksen takaisinperiminen
Tämän lain nojalla myönnetty avustus peritään asetuksella tarkemmin määrättävin perustein osaksi tai kokonaan takaisin valtiolle, jos:
avustuksensaaja on myynyt tuen kohteena ollutta omaisuutta viiden vuoden kuluessa avustuksen viimeisen tai, jos avustusta ei ole maksettu kokonaan, viimeksi nostetun erän maksamisesta;
avustuksensaaja on jättänyt noudattamatta avustuspäätöksessä asetettuja muita ehtoja; tai
avustuksensaaja on jättänyt noudattamatta 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua suunnitelmaa.
Valtiolle 1 momentin nojalla takaisin perittävät avustukset saadaan periä ulosottotoimin siinä järjestyksessä, kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään, mahdollisen muutoksenhaun estämättä. Valitusviranomainen voi kuitenkin määrätä ulosoton keskeytettäväksi siksi, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
50 §Myyntihintasaamisten ja lainojen irtisanominen
Tämän lain mukainen valtionlaina, valtion myyntihintasaaminen ja korkotuki voidaan asetuksella tarkemmin määrättävin perustein määrätä maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan yhdessä tai useammassa erässä ja korkotuen maksaminen lopettaa, jos velallinen on lainaa hakiessaan tai valtiolta maata ostaessaan antanut olennaisessa kohdin erehdyttäviä tietoja tai menetellyt muutoin vilpillisesti, pirstonut maatilansa, luovuttanut sen osaksi tai kokonaan, jättänyt noudattamatta 7, 29 a tai 29 b §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa taikka jos tila on joutunut ulosottotoimin myytäväksi. Myyntihintasaaminen ja valtionlaina voidaan määrätä heti takaisin maksettavaksi asetuksella tarkemmin säädettävin perustein myös silloin, kun velallinen ei ole noudattanut kauppa- tai velkakirjassa asetettuja muita ehtoja. Maaseutuelinkeinopiiri voi antaa ennakkotiedon siitä, aiheuttaako toimenpide valtionlainan tai myyntihintasaamisen irtisanomisen tai korkotuen lakkauttamisen.
Tässä laissa tarkoitettujen valtion myyntihintasaamisten erääntyneet maksut saadaan periä ulosottotoimin siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään.
Mitä 49 §:n 4 momentissa säädetään, koskee myös takaisin maksettavaksi määrättäviä 1 momentissa tarkoitettuja valtion myyntihintasaamisia.
52 §Kehittämisrahaston varojen käyttökohteet
Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja voidaan, sen lisäksi mitä niiden käyttämisestä on edellä säädetty, käyttää:
tämän lain 15, 19―21 ja 22 a §:n mukaisiin avustuksiin;
54 §Tarkemmat säännökset ja määräykset
Maa- ja metsätalousministeriö antaa lakia ja asetusta tarkemmat määräykset tarvittavien maksuvalmius-, kannattavuus- ja muiden laskelmien, 7, 29 a ja 29 b §:ssä tarkoitettujen suunnitelmien sekä 29 a ja 29 b §:ssä tarkoitettujen sopimusten laatimistavasta. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa niin ikään kauppa- ja velkakirjakaavat, hakemus-, sopimus- ja päätöskaavat sekä muut tämän lain toimeenpanoa varten tarpeelliset kaavat sekä menettelytapamääräykset ja -ohjeet sekä määräykset neuvontajärjestöjen osuudesta velkajärjestelyssä.
59 a §Eräiden aikaisemman lainsäädännön mukaisten saamisten korot
Mikäli maatilalain nojalla myönnetyistä lainoista ja valtion myyntihintasaamisista peritään 31 päivänä joulukuuta 1994 yli neljän prosentin vuotuista korkoa, alennetaan kyseinen korko 1 päivästä tammikuuta 1995 alkaen neljään prosenttiin. Sanottu ei kuitenkaan koske asuntokorkotuki-, asunto- ja asuntolisälainoja eikä asuinympäristön parantamiseen myönnettyjä lainoja.
Tämä laki tulee voimaan asetuksella tarkemmin säädettävänä ajankohtana.
Tätä lakia sovelletaan niihin hakemuksiin ja vireillä oleviin asioihin, joihin ei ole annettu lainvoimaista ratkaisua ennen lain voimaantuloa, ottaen kuitenkin huomioon, mitä jäljempänä 5 momentissa säädetään.
Milloin muussa laissa taikka asetuksessa tai päätöksessä tuen myöntäminen on porrastettu maaseutuelinkeinolain mukaisen vyöhykejaon perusteella tai tuen myöntäminen, etuuden säilyminen tai muun toimenpiteen toteutuminen riippuu siitä tai maaseutuelinkeinolain 13 §:n 1 momentin mukaisen tilakoon täyttymisestä, sovelletaan kumottua 10 §:ää ja 13 §:n 1 momenttia edelleen.
Niihin keskeneräisiin vaiheittaisiin sukupolvenvaihdoksiin, joiden johonkin vaiheeseen on myönnetty maaseutuelinkeinolain mukaista maanostolainaa, voidaan sukupolvenvaihdoksen loppuunsaattamiseksi edelleen myöntää maanostolainaa aikaisempien säännösten mukaisesti, ei kuitenkaan enää viiden vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.
Tämän lain 26 §:n 2 momenttia ja 28 §:n 2 momentin ensimmäistä virkettä sovelletaan lain voimaantultua vireille pantuihin lainahakemuksiin.
Tämän lain 52 §:n 1 momentin 4 kohdan estämättä saadaan maatilatalouden kehittämisrahastosta maksaa edelleen ne aloittamisavustukset, jotka lain voimaan tullessa ovat maksamatta.
Mikäli tätä lakia ei ole saatettu voimaan viimeistään 31 päivään maaliskuuta 1995 mennessä, sovelletaan tämän lain 59 a §:n 4 momenttia vasta 1 päivästä toukokuuta 1995 alkaen.
MmVM 16/94
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Ole Norrback