1622/1993

Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten tutkintotodistusten tunnustamisesta annetun lain (1597/92), jäljempänä tutkintotodistusten tunnustamislaki, 8 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä lain 4 §:ssä tarkoitettu tutkintotodistus, joka voi olla yksittäinen tutkintotodistus, todistus tai muu kelpoisuutta osoittava asiakirja tai tällaisten asiakirjojen yhdistelmä. Lisäksi hakijan on tarvittaessa esitettävä muu selvitys opinnoistaan, mahdollisesta ammatillisesta harjoittelustaan ja niiden asianomaisessa maassa tuottamasta kelpoisuudesta sekä työkokemuksestaan.

Jos hakemus koskee kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan nimeltä mainittu tutkinto, hakemukseen tulee sisällyttää tällaista kelpoisuutta koskeva pyyntö.

Tutkintotodistusten tunnustamislain 6 §:ssä tarkoitettuna sopeutumisaikana hakija hoitaa virkaa tai tehtävää tai harjoittaa ammattia ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta.

Hakijalle annettavassa päätöksessä määrätään sopeutumisajan pituus sekä ne virat tai tehtävät, joissa sopeutumisaika voidaan suorittaa, tai se pätevyys, joka valvojana toimivalta ammatinharjoittajalta vaaditaan.

Viran tai tehtävän hoitamisen tai ammatinharjoittamisen edellyttämä kyky ja taito on osoitettava työnantajan tai valvojana toimivan ammatinharjoittajan sopeutumisajasta antamalla todistuksella.

Tutkintotodistusten tunnustamislain 6 §:ssä tarkoitetussa kelpoisuuskokeessa selvitetään, onko hakijalla virassa, tehtävässä tai ammatissa tarvittavat tiedot, ja arvioidaan tällä perusteella hakijan kyky viran tai tehtävän hoitamiseen tai ammatin harjoittamiseen. Hakijalle annettavassa päätöksessä määrätään kokeen pääasiallinen sisältö ja kokeen toimeenpanija.

Kokeen sisällön määräämistä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan koulutukseen mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. Kokeen tulee sisältää luettelossa olevia aiheita, joiden tuntemista pidetään olennaisen tärkeänä virassa, tehtävässä tai ammatissa toimimisen kannalta.

Koe suoritetaan joko suomen tai ruotsin kielellä, jollei viran tai tehtävän hoitaminen edellytä muun kielen käyttämistä.

Kun hakemus koskee kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto, tutkintotodistusten tunnustamislain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun pakollisen kelpoisuuskokeen toimeenpanee Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Kun hakemus koskee kelpoisuutta Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan tehtävään, pakollisen kelpoisuuskokeen toimeenpanee Keskuskauppakamari.

Tutkintotodistusten tunnustamislain 10 §:ssä tarkoitettu opetusministeriön päätös julkaistaan säädöskokoelmassa.

Opetusministeriö kutsuu tutkintotodistusten tunnustamislain 13 §:ssä tarkoitettuun ulkomaantutkintojen neuvottelukuntaan kymmenen jäsentä ja määrää heidän keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kullekin jäsenelle kutsutaan henkilökohtainen varajäsen.

Jäsenet kutsutaan siten, että neuvottelukunnassa on monipuolista perehtyneisyyttä julkisen hallinnon eri tehtäviin ja niiden kelpoisuusvaatimuksiin ja kelpoisuusvaatimuksena olevaan koulutukseen.

Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta. Neuvottelukunnalla voi olla pääsihteeri ja muita sihteereitä, jotka opetusministeriö määrää.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä on läsnä.

Ulkomaantutkintojen neuvottelukunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä tutkintotodistusten tunnustamislain 13 §:ssä säädetään, seurata ulkomaisten tutkintotodistusten, tutkintojen ja opintojen tuottamaa virkakelpoisuutta ja ammatinharjoittamisoikeutta koskevan lainsäädännön soveltamista, laatia tarvittaessa soveltamista koskevia selvityksiä sekä tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.