Asetus sisäasiainministeriöstä
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 1598/1993
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) sekä asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) nojalla:
Ministeriön toiminta-ajatus
1 §
Sisäasiainministeriön tehtävä on:
edistää omatoimista ja tasapainoista alueellista ja hallinnollista kehitystä vahvistamalla itsehallintoon perustuvia kuntia, tukemalla alueiden kehittämistoimintaa sekä huolehtimalla palvelukykyisestä valtion alue- ja paikallishallinnosta;
ylläpitää ja parantaa väestön turvallisuutta, yleistä järjestystä sekä omaisuuden ja ympäristön suojaa; sekä
huolehtia järjestelyistä, jotka koskevat maahan saapumista ja maasta lähtöä sekä ulkomaalaisten maassa oleskelua ja Suomen kansalaisuutta.
Työjärjestykset
2 §
Ministeriössä on poliisiosasto, pelastusosasto ja rajavartio-osasto, joista säädetään erikseen. Ministeriön muista toimintayksiköistä ja niiden tehtävistä määrätään ministeriön työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrätään myös ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Ministeriön työjärjestyksen vahvistaa ministeri.
Toimintayksikön tulosyksiköistä ja muusta sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa työjärjestyksessä, jonka toimintyksikön päällikkö vahvistaa.
Ministeriön alaiset virastot ja laitokset
3 §
Ministeriön alaisia ovat lääninhallitukset, väestörekisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuva poliisi, poliisiopisto, poliisikoulu, poliisikoiralaitos, poliisivarikko, valtion pelastusopisto, valtion pelastuskoulu ja rajavartiolaitos.
Ministeriön virkamiehet
4 §
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Poliisiosaston päällikkönä on poliisiylijohtaja osastopäällikkönä, pelastusosaston päällikkönä pelastusylijohtaja osastopäällikkönä ja muun osaston päällikkönä osastopäällikkö. Rajavartio-osaston päälliköstä säädetään erikseen. Osastojaon ulkopuolella olevan muun toimintayksikön päällikkönä on ministerin tehtävään määräämä virkamies.
Ministeriössä voi olla toimintayksikköön sijoittamattomia virkamiehiä.
Poliisiosaston liikenneyksikön päällikkö toimii liikkuvan poliisin päällikkönä ja yksi yksikön poliisiylitarkastajista liikkuvan poliisin apulaispäällikkönä.
Lisäksi ministeriössä on muita vakinaisia virkamiehiä sekä muuta virkasuhteista ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
5 §
Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.
Teknisellä johtajalla on yli-insinöörin arvonimi.
Virkojen kelpoisuusvaatimukset
6 §
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemusta ja perehtyneisyys ministeriön toimialaan;
poliisiylijohtajalla osastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, johtamiskokemusta ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemusta ja perehtyneisyys asianomaisen yksikön toimialaan;
poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
hallintojohtajalla, talousjohtajalla, teknisellä johtajalla, koulutusjohtajalla, valmiusjohtajalla, aluekehitysneuvoksella, tietohallintopäälliköllä ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;
hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;
ulkomaalaiskeskuksen yksikönjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin; sekä
poliisiylitarkastajalla tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin.
Ylikomisarion kelpoisuusvaatimuksesta säädetään erikseen.
Virkojen täyttäminen ja siirtäminen
7 §
Kansliapäällikön, poliisiylijohtajan osastopäällikkönä, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, toimintayksikköön sijoittamattoman neuvottelevan virkamiehen, poliisijohtajan, lainsäädäntöjohtajan, hallintojohtajan, talousjohtajan, teknisen johtajan, koulutusjohtajan, valmiusjohtajan, aluekehitysneuvoksen ja hallitusneuvoksen nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.
Kansliapäällikön, poliisiylijohtajan osastopäällikkönä, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön ja toimintayksikköön sijoittamattoman neuvottelevan virkamiehen virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta.
8 §
Muun kuin 7 §:ssä tarkoitetun neuvottelevan virkamiehen ja tietohallintopäällikön nimittää valtioneuvosto.
9 §
Muun kuin 7 tai 8 §:ssä tarkoitetun virkamiehen nimittää tai ottaa ministeriö.
10 §
Ministeriön virkojen sekä tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta toimintayksiköihin määrää kansliapäällikkö.
Työjärjestyksessä määrätty osastopäällikkö päättää kuitenkin 1 momentissa tarkoitetuista asioista silloin, kun asianomaisen palkkaus on enintään A 20 tai S 20 palkkausluokan mukainen.
Asioiden ratkaiseminen
11 §
Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat.
Ministeriön virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä määrätään.
Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, toimintayksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Erinäisiä säännöksiä
12 §
Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on toimintayksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.
13 §
Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa sovitaan.
14 §
Jollei toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.
15 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1994.
Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä 1 päivänä helmikuuta 1991 annettu asetus (206/91) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOSisäasiainministeri Mauri Pekkarinen