Asetus paineastia-asetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä
kumotaan 21 päivänä kesäkuuta 1973 annetun paineastia-asetuksen ( 549/73 ) 5 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä elokuuta 1975 annetussa asetuksessa (672/75),
muutetaan 1 §:n 3 momentti, 26 §:n 4 momentti ja 32 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 3 momentti osittain muutettuna 28 päivänä kesäkuuta 1991 annetulla asetuksella (1024/91), 26 §:n 4 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa sekä 32 § 26 päivänä elokuuta 1977 annetussa asetuksessa (636/77), sekä
lisätään asetukseen uusi 4 a §, 6 §:ään, sellaisena kuin se on 23 päivänä maaliskuuta 1984 annetussa asetuksessa (257/84), uusi 4 momentti sekä asetukseen uusi 13 b, 21 c ja 39 a § seuraavasti:
1 §
Asetusta ei sovelleta maasta vietäväksi tarkoitettuihin paineastioihin, lukuun ottamatta niitä tilanteita, jotka johtuvat Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista.
4 a §
Sellaisiin painesäiliöihin, jotka täyttävät kaikki 2 momentissa mainitut edellytykset, sovelletaan paineastiain valmistusta, maahantuontia, sijoitusta, käyttöä ja tarkastusta koskevia säännöksiä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriö määrää. Tällaisesta painesäiliöstä käytetään nimitystä yksinkertainen painesäiliö.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut edellytykset ovat seuraavat:
painesäiliö on sarjavalmisteinen ja hitsattu;
painesäiliö on suunniteltu sisältämään ilmaa tai typpeä;
painesäiliötä ei ole suunniteltu lämmitettäväksi liekillä;
painesäiliön suurin sallittu käyttöpaine on suurempi kuin 0,5 bar, kuitenkin enintään 30 bar, ja suurimman sallitun käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 10;
ne painesäiliön osat, joita paine kuormittaa, on valmistettu seostamattomasta teräksestä tai seostamattomasta alumiinista taikka vanhenemattomasta alumiiniseoksesta;
painesäiliön käyttölämpötila ei ole alempi kuin -50 °C sekä sen korkein käyttölämpötila on enintään +300 °C, kun kyse on terässäiliöstä, ja enintään +100 °C, kun kyse on alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetusta painesäiliöstä; sekä
painesäiliö on tehty:
lieriömäisestä osasta, jonka poikkileikkaus on ympyrä, ja ulospäin kuperista tai suorista päädyistä, joilla on sama pyörähdyssymmetria-akseli kuin lieriömäisellä osalla; tai
kahdesta kuperasta päädystä, joilla on sama pyörähdyssymmetria-akseli.
Seuraaviin painesäiliöihin sovelletaan kuitenkin 1 momentista poiketen tämän asetuksen säännöksiä:
sammuttimet;
erityisesti ydinlaitoksiin suunnitellut painesäiliöt, joiden rikkoutuminen saattaa aiheuttaa radioaktiivisen aineen vuodon; sekä
erityisesti ilma-aluksiin tai aluksiin asennettaviksi tarkoitetut taikka niiden käyttölaitteistoihin tarkoitetut painesäiliöt.
Jos yksinkertaisen painesäiliön suurimman sallitun käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on arvoa 3 suurempi, on painesäiliön sijoituksen, käyttöönottotarkastuksen, käytön ja käytön aikaisten tarkastusten osalta tämän asetuksen lisäksi noudatettava paineastia-asetuksen soveltamisesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (69/75) määräyksiä. Nämä painesäiliöt rekisteröidään käyttöönottotarkastuksen yhteydessä.
Jos Suomessa käyttöön otettavan yksinkertaisen painesäiliön suurimman sallitun käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on arvoa 0,2 suurempi mutta enintään 3, on painesäiliön osalta lisäksi noudatettava paineastia-asetuksen 4 §:ssä mainituista paineastioista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 13 ja 15-18 §:n määräyksiä sekä soveltuvin osin 14 ja 20 §:n määräyksiä.
6 §
Ulkomainen paineastiavalmistaja voi 1 momentista poiketen tehdä Suomessa paineastiain asennus-, muutos- ja korjaustyötä, jos valmistajalla on asianmukainen ulkomainen valmistuslupa. Ulkomaisen paineastiavalmistajan on Suomessa toimiessaan noudatettava paineastialakia (98/73) sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Paineastian maahantuojan, omistajan tai haltijan on ennen toiminnan aloittamista annettava piiritoimistolle selvitys mainitusta valmistusluvasta.
13 b §
Ennen vuotta 1984 annetut rakennesuunnitelmien hyväksymispäätökset eivät ole voimassa.
Jollei rakennesuunnitelmien hyväksymispäätöksessä ole rajoitettu päätöksen voimassaoloaikaa lyhyemmäksi, vuosina 1984 ja 1985 annettujen rakennesuunnitelmien hyväksymispäätösten voimassaolo päättyy seuraavasti:
vuonna 1984 annetut hyväksymispäätökset ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 1994 saakka; sekä
vuonna 1985 annetut hyväksymispäätökset ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 1995 saakka.
21 c §
Tämän asetuksen nojalla teknillisen tarkastuskeskuksen valvontaan kuuluvalle höyrykattilalle tai painesäiliölle ei tarvitse tehdä rakennetarkastusta, jos Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion ilmoittama tarkastuslaitos on testannut ja tarkastanut sen Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainitun paineastioiden yleisiä säännöksiä sekä paineastioiden tarkastusmenetelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin (76/767/ETY) 22 artiklan mukaisesti.
Jos erikoisvalmisteisia paineastioita on valmistettu pieni määrä yksittäisen tilauksen perusteella taikka monimutkaista asentamista vaativia paineastioita on valmistettu tilaajan tai tämän nimeämän suunnittelutoimiston antamien tietojen ja erittelyiden mukaan, voi paineastioille tehdä 1 momentissa tarkoitetut testaukset ja tarkastukset myös muu teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä tarkastuslaitos.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu paineastia rekisteröidään käyttöönottotarkastuksen yhteydessä, jollei kysymyksessä ole 4 §:ssä tarkoitettu paineastia.
26 §
Kattilalaitoksen käytön valvojaksi voidaan nimetä myös henkilö, joka on suorittanut tutkinnon teknillisessä tai muussa korkeakoulussa tai insinööritutkinnon teknillisessä oppilaitoksessa, jos tutkinto sisältää riittävästi höyrykattiloiden suunnittelua, valmistamista ja hoitoa koskevia aineita, sekä jolla on vähintään kahden vuoden kokemus kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä. Jos edellä tarkoitetut pätevyysvaatimukset muuten täyttävä henkilö on toiminut vähintään vuoden ajan höyrykattiloiden suunnittelu- ja valmistustehtävissä, riittää kuitenkin vuoden kokemus kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä tai päätoimisena paineastian tarkastajana.
32 §
Muutosta viranomaisen antamaan päätökseen haetaan siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
39 a §
Kauppa- ja teollisuusministeriö nimeää tarvittaessa ne suomalaiset tarkastuslaitokset, joilla on oikeus toimia Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuina tarkastuslaitoksina ( ilmoitettu tarkastuslaitos ). Ilmoitettujen tarkastuslaitosten tulee täyttää tämän asetuksen liitteessä asetetut vähimmäisvaatimukset. Ilmoitetut tarkastuslaitokset saavat kauppa- ja teollisuusministeriön määräämin rajoituksin harjoittaa sellaista tarkastuslaitokselle säädettyä tai määrättyä toimintaa, joka perustuu Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittuihin paineastioista annettuihin direktiiveihin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Tämän asetuksen voimaan tullessa käytössä olevia Valtionrautateiden hyväksymiä paineastioita saa edelleen käyttää eikä niille tarvitse antaa erillistä käyttölupaa.
ETA-sopimuksen liite II: neuvoston direktiivit (76/767/ETY) ja (87/404/ETY)
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOKauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
Liite
TARKASTUSLAITOKSELLE ASETETUT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET
1. Tarkastuslaitos, sen johtaja ja tarkastusten tekemisestä vastuussa olevat henkilöt eivät saa olla tarkastamiensa painesäiliöiden suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia, asentajia tai näiden valtuuttamia edustajia. He eivät saa olla välittömästi tekemisissä painesäiliöiden suunnittelun, rakentamisen, markkinoinnin tai huollon kanssa eivätkä edustaa näitä toimintoja harjoittavia. Tämä ei estä valmistajaa ja tarkastuslaitosta vaihtamasta teknisiä tietoja.
2. Tarkastuslaitoksen ja sen henkilökunnan on tehtävä rakennetarkastukset puolueettomasti sekä teknisesti pätevästi. Tarkastuslaitos ja sen henkilökunta eivät saa olla sellaisen painostuksen taikka taloudellisen tai muun vaikutuksen alaisia, joka voisi vaikuttaa henkilökunnan arviointikykyyn tai tarkastustuloksiin.
3. Tarkastuslaitoksella tulee olla käytettävissään riittävästi henkilökuntaa, tarpeellinen asiantuntemus sekä testauksessa edellytetyt laitteet.
4. Tarkastuksista vastaavalla henkilökunnalla on oltava:
a) hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus;
b) riittävät tiedot tekemiensä kokeiden asettamista vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisista kokeista; sekä
c) kyky laatia tarvittavat todistukset, muistiinpanot ja selosteet tarkastuksen ja kokeen kulun luotettavaksi kirjaamiseksi.
5. Tarkastushenkilökunnan puolueettomuus on taattava. Kokeiden tai tarkastusten määrä taikka niiden tulokset eivät saa vaikuttaa palkkaukseen.
6. Tarkastuslaitoksen on otettava vastuuvakuutus, jollei valtio vastaa kansallisen lain nojalla tai ole suoraan vastuussa kokeista.
7. Tarkastuslaitoksen henkilökuntaan kuuluva ei saa ilmaista tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen määräysten mukaisia tehtäviä hoitaessaan saamiaan tietoja muutoin kuin sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastustoimintaa harjoitetaan.