Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Type of statute: Päätös
Date of Issue: 22.12.1993
Updated statute: 1334/1993

Text of original statute

Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.

Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/92) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1. Yleisiä määräyksiä

1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

2. Asuinrakennukset

2.1. Pientalot

4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:

- yli 60 m ² mutta
enintään 120 m ²	perusarvosta vähennetään 4,03 mk jokaiselta alarajan (60 m ² ) ylittävältä neliömetriltä
- yli 120 m ²	alennus, mk/m ² 241

2) Rakennuksesta puuttuu:

	mk/m ²
- vesijohto ja viemäri	alennus	152
- keskuslämmitys	,,	172
- sähkö	,,	92

6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m ² .

2.2. Asuinkerrostalot

7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksessa on hissi:

lisäarvo, mk/m ²

100

2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:

- yli 80 m ² mutta
enintään 120 m ²	perusarvosta vähennetään 6,05 mk jokaiselta alarajan (80 m ² ) ylittävältä neliömetriltä
- yli 120 m ²	alennus, mk/m ² 242

3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:

	mk/m ²
- 3 kerrosta	lisäarvo	123
- 4 ''	''	60
- 5 ''	''	0
- 6 ''	alennus	60
- 7 ''	''	123
- 8 kerrosta
tai enemmän	''	183

2.3. Vapaa-ajan asunnot

9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on:

- yli 10 m ² mutta
enintään 70 m ²	perusarvosta vähennetään 12,32 mk jokaiselta alarajan (10 m ² ) ylittävältä neliömetriltä
- yli 70 m ²	alennus, mk/m ² 739

2) Rakennus on talviasuttava:

lisäarvo, mk/m ²

156

3) Rakennuksessa on kuisti:

lisäarvo kuistineliömetriltä, mk

313

11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

- viemäri	1 880 mk
- vesijohto	2 350 mk
- WC	3 100 mk
- sauna	3 100 mk

12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

2.4. Talous- ja autotallirakennukset

13 §

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m ² .

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m ² . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m ² .

3. Toimistorakennukset

14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- yli 3,2 m mutta
enintään 3,5 m	perusarvoon lisätään 67 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä
- yli 3,5 m	lisäarvo, mk/m ² 402

2) Rakennuksen muoto:

	mk/m ²
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat
pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita
ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä
sisäänvetoja tai ulokkeita alennus	336
- rakennus on muodoltaan verraten
yksinkertainen suorakaiteen tai
L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta
on nostettu pilareille tai alimmat
kerrokset ovat varsinaisia
toimistokerroksia laajempia
myymälä- tai paikoituskerroksia	0
- rakennus on muodoltaan tavanomaisesta
poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-
muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi
kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo	172

3) Varasto- ja paikoitustilat:

- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala
on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta alennus	204
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala
on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta	0
- varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 %
rakennuksen pinta-alasta lisäarvo	134

4) Hissit:

- rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu
pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % alennus	264
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen
pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 %	0
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen
pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo	408

5) Ilmastointi:

- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain
ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus	264
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus	0
- edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen
säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään
esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä lisäarvo	336

4. Myymälärakennukset

16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 010 mk/m ³ .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen tilavuus on:

- yli 700 m ³ mutta
enintään 2 500 m ³	perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta alarajan (700 m ³ ) ylittävältä 100 m ³ :ltä
- yli 2 500 m ³ mutta
enintään 10 000 m ³	perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta 700 m ³ ylittävältä 100 m ³ :ltä 2 500 m ³ :iin
	saakka ja 1,60 mk jokaiselta 2 500 m ³ ylittävältä 100 m ³ :ltä
- yli 10 000 m ³	alennus, mk/m ³ 343

2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:

- yli 20 % mutta
enintään 40 %	perusarvosta vähennetään 5,15 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä
- yli 40 %	alennus, mk/m ³ 103

3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- vähintään 3 m
mutta enintään
6,2 m	perusarvosta vähennetään 8,15 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä
- yli 6,2 m	alennus, mk/m ³ 260

4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen:

	lisäarvo, mk/m ³ 80

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m ³ ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m ³ . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

5. Teollisuusrakennukset

18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m ³ .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- yli 3,8 m mutta
enintään 5,8 m	perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä
- yli 5,8 m mutta
enintään 8,8 m	perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin
	saakka ja 10,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä
- yli 8,8 m	alennus, mk/m ³ 141

2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

	mk/m ³
- rakennus on pääasiassa lämmittämätön
varastorakennus, jossa ei ole sosiaali-
tai toimistotiloja alennus	112
- rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen,
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään
3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on
pääosin lämmittämätön alennus	71
- rakennus on pääasiassa hallimaista
teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä
yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on
yhteensä yli 3 % mutta alle 15 %
rakennuksen pinta-alasta	0
- rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on
yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja
on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai
ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-
alasta sekä rakennuksessa on automaattinen
palosammutusjärjestelmä lisäarvo	69

3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
	mk/m ³
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja
työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä
enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta alennus	71
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai
ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti
yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja
toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen
pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %	0
- rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään-
että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta,
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä
vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja
rakennuksessa on automaattinen
palohälytysjärjestelmä lisäarvo	69

4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen:

lisäarvo, mk/m ³

5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:

- yli 5 000 m ³ mutta
enintään 10 000 m ³	vähennetään sen perusarvosta 12,40 mk alarajan (5 000 m ³ ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m ³ :ltä
- yli 10 000 m ³	alennus, mk/m ³ 62

6. Muut rakennukset ja rakennelmat

20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:

Hoitoalan rakennukset:

- Keskussairaalat 4 870 mk/m ² .

- Aluesairaalat 3 920 mk/m ² .

- Terveyskeskukset ja paikallissairaalat 3 640 mk/m ² .

- Kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 190 mk/m ² .

- Vankilat 840 mk/m ³ .

Kokoontumisrakennukset:

- Teatterit, konsertti- ja kongressirakennukset 4 140 mk/m ² . Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset.

- Kirjastorakennukset ja arkistot 3 130 mk/m ² . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin.

- Museot ja taidegalleriat 2 910 mk/m ² . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja.

- Seurakuntatalot 3 640 mk/m ² . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja.

- Nuorisotalot 3 300 mk/m ² . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja.

- Uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 260 mk/m ² . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja.

- Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 910 mk/m ³ .

- Monitoimi- ja urheilutalot 3 190 mk/m ² . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja.

- Stadion- ja katsomorakennukset 3 130 mk/m ² . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja.

Opetusrakennukset:

- Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 520 mk/m ² .

- Ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 300 mk/m ² .

- Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 640 mk/m ² .

Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset:

- Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 3 800 mk/m ² . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin.

- Nykyaikaiset yli 10 000 brm ² terminaalirakennukset 5 370 mk/m ² .

- Tietoliikennerakennukset 2 290 mk/m ² . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa.

- Kasarmirakennukset 2 460 mk/m ² . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 1 970 mk/m ² .

- Paloasemarakennukset 3 130 mk/m ² . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 800 mk/m ² .

- Vesitornit,

yli 750 vesi-m ³	2 100 mk/vesi-m ³
alle 750 vesi-m ³	2 800 mk/vesi-m ³ .

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

7. Voimaantulo

22 §

Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä joulukuuta 1993. Sitä sovelletaan vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Valtiovarainministeri Iiro ViinanenVs. ylitarkastaja Jukka Havula