912/1992

Tässä asetuksessa mainituista kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista saa periä tässä asetuksessa säädetyt maksut, jollei erikseen toisin säädetä.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu.

Kuukausimaksu saa olla enintään jäljempänä tarkoitetun maksuprosentin osoittama markkamäärä tulorajan ylittävistä kuukausituloista. Maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat:

Kun henkilömäärä on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 1 700 markalla ja maksuprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä.

Kotipalvelusta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma, johon voi kuulua myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/92), jäljempänä asiakasmaksulaki, 5 §:n 1 kohdan nojalla maksuttomia kotisairaanhoidon palveluja. Suunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa.

Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan palvelun käyttäjältä periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu.

Kotipalvelusta perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/73) tarkoitetusta päiväkoti- ja perhepäivähoidosta voidaan periä palvelun käyttäjän maksukyvyn ja perheen koon mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Lasten päivähoito on kuitenkin maksutonta palvelun käyttäjälle tai perheelle, jonka tulot ovat alle sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemän tulorajan. Maksu peritään kunnan tai kuntainliiton päättämän maksuluokan mukaan kuukausimaksuna niiltä kalenterikuukausilta, joina lapsi on kunnan järjestämässä päiväkoti- tai perhepäivähoidossa. Maksu peritään kuitenkin enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toimintavuoden aikana.

Enimmäismaksu lasta kohden kuukaudessa on:

Milloin samasta perheestä on useampi kuin yksi lapsi kunnan järjestämässä päivähoidossa, peritään näistä nuorimmasta lapsesta asianomaisen maksuluokan mukainen maksu. Ikäjärjestyksessä seuraavasta lapsesta peritään yhtä maksuluokkaa alempi maksu kuin nuorimmasta lapsesta ja jokaisesta seuraavasta yhtä maksuluokkaa alhaisempi maksu kuin edellisestä. Jos lasta edellä sanotun mukaisesti ei voida sijoittaa alimpaan maksuluokkaan, ei hänestä peritä maksua.

Milloin 3 momentissa tarkoitetusta perheestä on alle kouluikäisiä lapsia myös kunnan valvomassa päivähoidossa, otetaan kunnan perimissä maksuissa myös nämä lapset huomioon iästä riippumatta maksua alentavana tekijänä siten kuin 3 momentissa säädetään.

Jos lasten päivähoito alkaa tai loppuu kesken kalenterikuukauden, maksu peritään hoitopäivien lukumäärän mukaan kuukausimaksua alhaisempana.

Jos lapsi on jatkuvasti poissa päivähoidosta osan kalenterikuukaudesta vanhempansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön poikkeavan työajan tai opiskelun vuoksi, hoidosta peritään 1 momentissa säädettyä alhaisempi kuukausimaksu. Maksun suuruutta määrättäessä otetaan tällöin huomioon kuukausittaisten hoitopäivien keskimääräinen lukumäärä.

Tilapäisesti annettavasta päivähoidosta voidaan periä kunnan päättämä maksu.

Milloin henkilö saa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/87) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun palveluasumisen erityiskustannuksiin korvausta muun lain nojalla, voidaan palvelusta periä enintään saatua korvausta vastaava maksu. Maksu ei saa kuitenkaan ylittää palveluasumisen aiheuttamia kustannuksia.

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeavammaisille järjestettävistä kuljetuspalveluista voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.

Terveyskeskuksen laboratoriopalveluista voidaan periä enintään 25 markkaa tutkimuskäynniltä ja röntgenpalveluista enintään 40 markkaa tutkimuskäynniltä.

Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 20 markkaa hoitokerralta.

Erikoissairaanhoitolaissa (1062/89) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 90 markkaa käynniltä.

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta.

Jos potilas poliklinikalla suoritetun tutkimuksen jälkeen otetaan välittömästi sairaalaan hoidettavaksi, peritään häneltä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta 12 §:ssä säädetty maksu.

Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 25 markkaa käynniltä. Erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan kuitenkin periä perusmaksuna enintään 50 markkaa käynniltä.

Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:

Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen lisäksi voidaan oikomislaitteista ja hammasproteettisista toimenpiteistä periä aiheutuvat hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina, mikäli potilas ei ole suorittanut maksua suoraan valmistajalle.

Erikoismateriaaleista voidaan periä enintään todellisia kustannuksia vastaava maksu.

Jos potilas annettujen käyttöohjeiden vastaisen menettelyn tai ilmeisen huolimattomuuden vuoksi on aiheuttanut oikomislaitteen häviämisen tai vahingoittumisen, voidaan häneltä periä uuden oikomislaiteen hankkimisesta tai vahingoittuneen laitteen korjaamisesta aiheutuneet hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina.

Edellä 1-4 momentissa säädettyjä maksuja ei saa periä alle 19-vuotiailta. Henkilöltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus tai veteraanitunnus, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä.

Terveyskeskuksen sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään 35 markkaa yhdensuuntaiselta matkalta.

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä lääkärin määräämästä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon.

Sarjassa annettavasta hoidosta kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta, voidaan periä enintään 20 markkaa hoitokerralta.

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalle annetusta hoidosta eikä terveyskeskuksessa annetusta hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta.

Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta enintään 115 markkaa hoitopäivältä. Maksua ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.

Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä ( päivähoito ) tai yöllä ( yöhoito ), voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 58 markkaa vuorokaudessa.

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) tarkoittamasta erityishuollosta, polikliinisesta päihdehuollosta eikä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suojatyöstä. Maksua ei saa periä myöskään alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.

Lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen (1015/91) 3 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 20 markkaa hoitopäivältä.

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 80 prosenttia hoidossa olevan kuukausituloista. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen määrä. Milloin laitoshoidossa oleva saa rintamalisää, on käyttövaraksi jätettävä vähintään kansaneläkkeen pohjaosan ja rintamalisän yhteismäärä. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsotaan laitoshuollon alkamisesta lukien sellainen henkilö, jonka laitoshuollon voidaan arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuukautta.

Henkilö, jonka hoidon laitokseen otettaessa on arvioitu kestävän enintään kolme kuukautta, katsotaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi, jos hoito on jatkunut kolme kuukautta ja jos hänen toimintakykynsä on katsottava heikentyneen siten, että häntä on tämän vuoksi hoidettava edelleenkin laitoksessa.

Terveyskeskuksen tuottamista kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 14 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle maksut tai korvaukset, joiden suuruuden terveyskeskus päättää ja jotka ovat enintään:

Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, sovelletaan myös, jos terveyskeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilö työnantajan pyynnöstä neuvottelee toimintakertomuksen tai muiden selvitysten laadinnasta ja laatii toimintakertomuksen tai muun selvityksen. Samaa säännöstä sovelletaan matka-ajan ja matkakustannusten korvaamiseen, jos työterveyshuollon vastaanotto on järjestetty työpaikalla tai työnantajan pyynnöstä työpaikan läheisyydessä.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen ja korvausten lisäksi työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle työpaikan terveydellisten olojen selvittämistä ja työntekijän terveystarkastusta varten tarpeellisista ulkopuolisista palveluksista sekä työhygieenisissä mittauksissa käytetyistä erityistarvikkeista terveyskeskukselle aiheutuneet todelliset kustannukset.

Kansanterveyslain 15 §:n 4 momentin nojalla tehdyn sopimuksen mukaan terveyskeskuksen järjestämistä sairaanhoito- ja muista terveydenhuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle maksut ja korvaukset, joiden suuruuden terveyskeskus päättää, ja jotka ovat enintään:

Terveyskeskuksen tuottamista ja järjestämistä kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista suoritettavan korvauksen perusteena ovat 16 §:n 1 ja 3 momentissa säädetyt määrät. Niistä vähennetään korvaukset, jotka kansaneläkelaitos sairausvakuutuslain 29 §:n nojalla suorittaa terveyskeskukselle, ja erotuksen yrittäjä tai muu omaa työtään tekevä on velvollinen suorittamaan korvauksena terveyskeskukselle.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitettuihin terveyskeskuksen järjestämiin yleisiin palveluihin.

Sosiaalihuoltolain (710/82) 25 §:ssä tarkoitetusta perhehoidosta, lukuun ottamatta lastensuojelulain (683/83) perusteella järjestettyä perhehoitoa, voidaan periä 15 §:ssä säädetty maksu.

Asiakasmaksulain 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan.

Asiakasmaksulain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla enintään 6 000 markkaa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu lyhytaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 12 §:ssä säädetään ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 15 §:n 1, 3 ja 4 momentissa säädetään.

Hengityshalvauspotilaalle järjestetty kunnallinen hoito ja hoitoon liittyvät kuljetukset ovat maksuttomia. Hoito tulee järjestää sairaalassa tai sairaalan kirjoista poistamatta kotihoidossa.

Hengityshalvauspotilaaksi katsotaan henkilö, joka tarvitsee hengityshalvauksen johdosta pitkäaikaista hoitoa hengityshalvauslaitteessa tai lyhytaikaisempaakin hoitoa hengityshal- vauslaitteessa edellyttävä hengityshalvaus, milloin se on aiheutunut poliosta tai sellaisesta muusta tartuntataudista, jonka sosiaali- ja terveysministeriö katsoo polioon verrattavaksi.

Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 126 markkaa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta.

Muulta kuin Suomessa asuvalta voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä, asiakkaan varaamasta terveyskeskuksen lääkärin ja suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon sekä erikoissairaanhoidon avohoidon tai kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta voidaan periä 15 vuotta täyttäneeltä enintään 150 markkaa. Maksua ei saa kuitenkaan periä silloin, kun varatun ajan peruuttamatta jäämiseen on hyväksyttävä syy.

Asiakasmaksulain 9 §:ssä tarkoitetussa erikoismaksuluokassa hoidettavalta voidaan 12 §:ssä säädetty hoitopäivämaksu periä yhden tai kahden hengen huoneessa enintään nelinkertaisesti korotettuna. Lisäksi palvelun käyttäjältä voidaan periä enintään seuraavat lisämaksut:

Edellä 3 ja 4 §:ssä tarkoitettuina kuukausituloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen voidaan veronalaisina tuloina ottaa huomioon viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuna niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän laskemisperusteista määrää.

Edellä 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuina kuukausituloina otetaan huomioon hoitoa saaneen tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen sekä verosta vapaat tulot. Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot.

Tuloina otetaan huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistettu maatilatalouden tulo sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta tai liiketoiminnasta vahvistettu tulo. Sanottuja tuloja voidaan tarkistaa viimeksi toimitetun verotuksen osoittamasta tulosta niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamassaan päätöksessä ennakon perusteeksi pantavasta tulosta määrää.

Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo.

Edellä 28 ja 29 §:ssä tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon lapsilisää, lapsen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, eläkkeensaajan hoitotukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja tai haittarahaa, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahan perusosaa, asumislisää tai opintojen johdosta suoritettavia muita avustuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia.

Lisäksi 29 §:ssä tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon hoitoa saaneelle alaikäisestä lapsesta suoritettavaa elatusapua tai elatustukea eikä eläkkeisiin ja niihin verrattaviin tuloihin sisältyviä huollettavista aiheutuvia korotuksia.

Edellä 27 ja 28 §:ssä tarkoitettujen tulojen vähennyksenä otetaan huomioon suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset sekä kiin- teistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki).

Maksukyvyn mukaan määräytyvät maksut määrätään toistaiseksi. Maksu on kuitenkin tarkistettava silloin, kun palvelun käyttäjän tai perheen maksukyky on olennaisesti muuttunut tai kun maksu osoittautuu virheelliseksi taikka kun 3 §:n 4 momentissa tarkoitettua palvelu- ja hoitosuunnitelmaa muutetaan.

Jos maksuluokan tai maksun määräämistä koskeva päätös on ilmeisesti perustunut asiakkaan tai hänen edustajansa antamiin virheellisiin tietoihin, voidaan maksu oikaista takautuvasti enintään vuoden ajalta.

Edellä 3 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu peritään myös palvelun saajasta johtuvan kotipalvelun tilapäisen keskeytyksen ajalta sekä 4, 15 ja 21 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu myös lapsen ja laitoshoidossa olevan tilapäisten poissaolopäivien ajalta.

Kotipalvelun tai laitoshoidon keskeytyessä yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Jos kotipalvelu keskeytyy lyhyemmäksikin ajaksi kunnasta johtuvasta syystä tai palvelun saajan ollessa kunnallisessa laitoshoidossa, ei kuukausimaksua peritä myöskään mainitun viiden päivän ajalta. Kotipalvelun tai laitoshoidon keskeytyksen jatkuessa koko kuukauden, maksua ei peritä lainkaan.

Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoidosta yli kymmenen päivää kalenterikuukaudessa, maksuna peritään puolet 4 §:ssä säädetystä kuukausimaksusta. Sairaudesta johtuvan poissaolon kestäessä koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä lainkaan. Jos lapsi on muusta syystä poissa päivähoidosta koko kalenterikuukauden, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta.

Kun lasten päivähoidosta peritään maksu 1 momentissa tarkoitetun tilapäisen poissaolon ajalta, ei tilapäisen poissaolon johdosta järjestetyistä muista sosiaalipalveluista peritä maksua.

Milloin kunta perii asiakasmaksulain 14 §:n perusteella henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 20 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen määrä. Milloin pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva henkilö saa rintamalisää, on käyttövaraksi jätettävä vähintään kansaneläkkeen pohjaosan ja rintamalisän yhteismäärä.

Tarkemmat ohjeet tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.