Laki luonnonsuojelulain muuttamisesta
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain ( 71/23 ) 7 ja 10§, 13§:n 2 momentti ja 16§:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 13§:n 2 momentti 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa (292/62) ja 16§:n 3 momentti 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (401/83),
muutetaan 5 a§, 9§:n 1 momentti, 12§, 3 luvun otsikko, 14 a§:n 2 momentti, 16§:n 2 momentti, 16 a§:n 1 ja 3 momentti, 16 b ja 18§, 19§:n 1 momentti, 20§, 21§:n 2 ja 3 momentti sekä 22-24§, sellaisina kuin niistä ovat 5 a§ 28 päivänä elokuuta 1981 annetussa laissa (594/81), 14 a§:n 2 momentti mainitussa 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetussa laissa, 16§:n 2 momentti ja 16 a§:n 1 ja 3 momentti mainitussa 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa, 16 b, 23 ja 24§ 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (153/87), 18§ osittain muutettuna 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetulla lailla (560/84), 19§:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1964 annetussa laissa (708/64) ja 21§:n 2 ja 3 momentti 15 päivänä marraskuuta 1927 annetussa laissa (301/27) sekä
lisätään 9§:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja lakiin uusi 14 b, 16 c ja 16 d§ sekä 16 d ja 18§:n edelle uusi luvun otsikko sekä lakiin uusi 20 a, 22 a, 22 b ja 24 a§ seuraavasti:
5 a §
Kunnalle, jossa suojelualue sijaitsee, maksetaan siitä riippumatta, milloin alue on perustettu, valtion varoista korvaus siitä kunnallisveron tuoton vähentymisestä, joka suojelualueen muodostamisen johdosta kunnalle aiheutuu metsätaloudesta saatavasta tulosta maksettavan veron pienentymisenä. Korvauksen myöntää ja maksaa metsähallitus vuosittain.
9 §
Lääninhallitus voi määrätä maanomistajan hakemuksesta 1§:n 2 momentin mukaiseksi erityiseksi suojelualueeksi yksityisen alueen, jolla on luonnonsuojelun kannalta huomattava merkitys. Hakemukseen on liitettävä selvitys omistusoikeudesta ja rauhoitettavan alueen rajoista. Kunnalle on varattava tilaisuus antaa hakemuksesta lausunto.
Päätökseen erityisestä suojelualueesta on otettava yksityiskohtaiset määräykset alueen luonnon suojelemisesta. Kun päätös on saanut lainvoiman, rauhoituksesta on tehtävä merkintä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiinteistörekisteriin.
12 §
Kunta päättää 6§:ssä tarkoitetun, yksityisen omistamalla alueella olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Rauhoituksen hakemisesta javoimassaolosta sekä luonnonmuistomerkin merkitsemisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä 9 ja 11§:ssä säädetään.
3 luku Eläimistön ja kasviston suojelu
14 a §
Lääninhallitus voi myöntää luvan poiketa rauhoituksesta tieteellistä tai opetustarkoitusta varten taikka jos eläinlaji on jollakin paikkakunnalla lisääntynyt haitallisesti tai osoittautunut muuten vahingolliseksi. Jos hakemus koskee koko maata, luvan myöntää ympäristöministeriö.
14 b §
Edellä 13 ja 14§:ssä tarkoitettua rauhoitettua eläintä tai kasvia taikka niiden helposti tunnistettavia osia tai johdannaisia ei saa viedä maasta eikä tuoda maahan, ellei siihen ole saatu ympäristöministeriön lupaa.
16 §
Jos 1 momentissa tarkoitetulla eläimellä on asianmukaisesti täytettynä tai muuten käsiteltynä tieteellistä, opetuksellista tai keräilyarvoa, se saadaan ottaa talteen luovutettavaksi yliopiston luonnontieteelliselle museolle tai poliisille. Talteenotettu eläin voidaan luovuttaa myös muihin kuin valtion kokoelmiin sen mukaan kuin ympäristöministeriö määrää.
16 a §
Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (SopS 45/76) liitteissä I-III mainittuihin lajeihin kuuluvien eläinten ja kasvien sekä niiden helposti tunnistettavien osien ja johdannaisten maahantuontia ja maastavientiä varten tarvittavat luvat ja todistukset antaa ympäristöministeriö sopimuksessa mainituin perustein. Edellytyksenä maahantuonnille on, että asianomaisen vientimaan viranomainen on antanut sopimuksessa tarkoitetun luvan tai todistuksen.
Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen täytäntöönpanosta.
16 b §
Valtioneuvosto voi määrätä uhanalaiseksi lajiksi sellaisen tämän lain soveltamisalaan kuuluvan luonnonvaraisen kasvi- tai eläinlajin taikka niiden kannan, jonka säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön tulee omalla toimialallaan seurata uhanalaisten lajien kantojen kehitystä ja ryhtyä tarpeellisiin toimiin lajien säilyttämiseksi.
16 c §
Valtioneuvosto voi määrätä erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellaisen tämän lain soveltamisalaan kuuluvan uhanalaisen lajin tai lajin kannan, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilyttämiseksi ympäristöministeriön tulee tarvittaessa laatia suojelusuunnitelma.
Ympäristöministeriö voi antaa yleisiä hoito-ohjeita erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan säilyttämisestä ja hoidosta valtion omistamilla alueilla.
Jos erityisesti suojeltava laji esiintyy muualla kuin valtion omistamalla alueella ja lajin säilyttämiseksi on laadittu 1 momentissa tarkoitettu suojelusuunnitelma, lääninhallituksen on tarvittaessa annettava maanomistajalle riittävä tieto lajin esiintymisestä sekä niistä toimista, jotka vaarantaisivat lajin esiintymistä paikalla. Jos tieto on annettu, maanomistajan tulee ilmoittaa lääninhallitukselle viimeistään kuukautta aikaisemmin ennen kuin hän ryhtyy edellä tarkoitettuun toimeen. Lääninhallituksen on ilmoituksen saatuaan viipymättä neuvoteltava maanomistajan kanssa erityisesti suojeltavan lajin säilyttämiseksi tarpeellisista toimista.
4 luku Luonnonsuojelun hallinto
16 d §
Luonnonsuojelun ylin ohjaus ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle.
Lääninhallitus edistää ja valvoo luonnonsuojelua läänissä.
Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa luonnonsuojelua alueellaan.
Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden hallinnasta, hoidosta ja valvonnasta säädetään asetuksella. Edellä 3§:ssä tarkoitetut järjestyssäännöt antaa se virasto tai laitos, jonka hallinnassa ja hoidossa suojelualue on.
5 luku Erityisiä säännöksiä
18 §
Valtiolla on oikeus suojelualueen muodostamista varten lunastaa kiinteää omaisuutta ja erityisiä oikeuksia siinä järjestyksessä kuin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/77) on säädetty.
Lääninhallitus voi kieltää väliaikaisesti, enintään kahdeksi vuodeksi, alueen sellaisen käyttämisen, joka voi vaarantaa lunastuksen tarkoituksen. Lääninhallituksen päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Jos lunastus myöhemmin raukeaa, on omistajalla ja haltijalla oikeus saada korvaus siitä vahingosta ja haitasta, mikä hänelle kiellon johdosta mahdollisesti on aiheutunut. Korvauksesta päättää lääninhallitus.
Jos kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 5§:n 1 momentissa tarkoitettu lupa alueen lunastamiseen luonnonsuojelua varten on annettu, on alueen sellainen käyttö kielletty, joka saattaa vaarantaa lunastuksen tarkoitusta. Kielto on voimassa siitä päivästä, jolloin päätös lunastusluvasta on annettu tiedoksi alueen omistajalle ja haltijalle, siihen saakka, kunnes lunastus on päättynyt tai rauennut. Suoritettavalle lunastuskorvaukselle on määrättävä maksettavaksi edellä mainitun lain 95§:ssä tarkoitettu korko lunastusluvan tiedoksisaantipäivästä. Jos lunastus kuitenkin raukeaa, on kiellosta mahdollisesti aiheutunut vahinko ja haitta korvattava siten kuin 2 momentissa on säädetty.
19 §
Rakennelmien, laitteiden, tekstien ja kuvien asettaminen ulkosalle on mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa (ulkomainokset) kielletty niiden alueiden ulkopuolella, joilla on voimassa rakennuslain (370/58) mukainen asema- tai rakennuskaava.
20 §
Lääninhallitus voi omistajan hakemuksesta tai ympäristöministeriön esityksestä kokonaan tai osittain purkaa yksityisen omistaman alueen suojelun tai lieventää sen rauhoitusmääräyksiä, jos alueen luonnonolot ovat muuttuneet siten, että sen luonnonsuojeluarvo on olennaisesti vähentynyt tai jos alueen rauhoitus estää sellaisen hankkeen toteuttamisen, jolla yleisen edun kannalta on erittäin huomattava merkitys.
Hakemuksesta on hankittava ympäristöministeriön lausunto. Jos asia on tullut vireille ympäristöministeriön esityksestä, on maanomistajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Suojelun purkamisesta on tehtävä merkintä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiinteistörekisteriin.
20 a §
Kunta voi omistajan hakemuksesta tai lääninhallituksen esityksestä lakkauttaa 12§:ssä tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai jos luonnonmuistomerkki olennaisesti haittaa sellaisen hankkeen toteuttamista, jolla yleisen edun kannalta on huomattava merkitys. Maanomistajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos asia on tullut vireille lääninhallituksen esityksestä.
Rauhoituksen lakkauttamisesta on tehtävä merkintä maarekisteriin ja rekisterikarttaan tai kiinteistörekisteriin.
21 §
Suojelualueen muodostamista tai purkamista koskevasta lääninhallituksen päätöksestä on tiedotettava kunnan ilmoitustaululle asetettavalla kuulutuksella.
Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee myös kunnan päätöstä luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta tai rauhoituksen lakkauttamisesta.
22 §
Tämän lain nojalla annetuista suojelualueita tai luonnonmuistomerkkejä koskevista päätöksistä ei suoriteta leimaveroja eikä maksuja.
22 a §
Kun valtio on hakijana suojelualueen hankintaan liittyvässä lainhuudatus- tai kiinnitysasiassa, saadaan asiakirjat lähettää postitse alioikeudelle tai tuomiokunnan tuomarille.
22 b §
Kunnan viranomaisen 12 ja 20 a§:ssä tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/54) on säädetty.
23 §
Joka
rikkoo tässä laissa olevaa tai sen nojalla annettua rauhoitusmääräystä taikka ostaa tai ottaa vastaan jotakin, mikä on saatu sellaista määräystä rikkomalla,
ottaa haltuun, luovuttaa, tuo maahan tai vie maasta eläimen tai kasvin taikka sen helposti tunnistettavan osan tai johdannaisen 14 a, 14 b tai 16§:n säännösten vastaisesti,
tuo maahan tai vie maasta eläimen tai kasvin taikka sen helposti tunnistettavan osan tai johdannaisen ilman 16 a§:ssä mainitussa yleissopimuksessa tarkoitettua lupaa tai todistusta,
rikkoo 3§:ssä tarkoitettua järjestyssääntöä tai 15§:ssä tarkoitettua pyydysten käyttämistä koskevaa kieltoa, taikka
rikkoo 16 c§:ssä tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta tai 19§:ssä tarkoitettua ilmoittelukieltoa tai lupaehtoa,
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, luonnonsuojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ilman laissa edellytettyä lupaa tai muuten oikeudettomasti aiheuttaa pitkäaikaisen tai muutoin huomattavan vahingon luonnonsuojelualueelle tai sen osalle taikka rikkoo 16 c§:ssä tarkoitettuun eläin- tai kasvilajiin kohdistuvaa rauhoitusmääräystä, on tuomittava, jollei määräyksen rikkomista ole pidettävä vähäisenä, luonnonsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
24 §
Joka on syyllistynyt 23§:ssä tarkoitettuun tekoon, on tuomittava menettämään valtiolle se, mitä rikkomalla on saatu, tai sen arvo. Kuitenkin on aina tuomittava menetetyksi se arvo, mikä rauhoitetulla eläimellä tai kasvilla on lajinsa edustajana. Ympäristöministeriö vahvistaa ohjeelliset arvot rauhoitetuille eläimille ja kasveille. Muutoin on noudatettava, mitä rikoslain 2 luvun 16§:ssä on säädetty.
24 a §
Jos joku lyö laimin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten noudattamisen tai ryhtyy niiden vastaiseen toimeen, lääninhallitus voi sakon uhalla velvoittaa asianomaisen määräajassa poistamaan oikeudenvastaisen tilan tai laiminlyönnin taikka asettaa uhan, että tarpeelliset toimenpiteet teetetään asianomaisen kustannuksella. Lääninhallituksen päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.
Teetetyn toimenpiteen kustannukset maksetaan etukäteen valtion varoista ja ne saadaan periä laiminlyöjältä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin on säädetty verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61).
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Lääninhallitus ratkaisee tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat luonnonmuistomerkkien rauhoittamista ja rauhoituksen lakkauttamista koskevat asiat.
Lääninhallitus voi jatkaa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevia väliaikaisia kieltoja enintään kahden vuoden pituisiksi.
Lunastuskorvaukselle, joka suoritetaan tämän lain voimaan tullessa vireillä olevan suojelualueen lunastustoimituksen perusteella, on määrättävä maksettavaksi korko lain voimaantulopäivän ja korvauksen maksamispäivän väliseltä ajalta.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti sijoitetut ulkomainokset voidaan edelleen pitää paikallaan.
Poikkeukset ennen tämän lain voimaantuloa lääninhallituksen päätöksellä perustettujen suojelualueiden rauhoitusmääräyksistä myöntää lääninhallitus.
Hallituksen esitys 33/90
Laki- ja talousvaliok. miet. 45/90
Suuren valiok. miet. 346/90
Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOYmpäristöministeri Kaj Bärlund