65/1991

Se, joka on suorittanut kotimaan korkeakoulussa lääketieteellisen perustutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa sosiaali- ja terveyshallituksen hyväksymän vastaavan tutkinnon ja osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset, saa harjoittaa lääkärintointa terveyskeskuksen, kunnallisen sairaanhoitolaitoksen, muun kunnan tai kuntainliiton tai valtion sairaanhoitolaitoksen taikka sosiaali- ja terveyshallituksen hyväksymän muun vastaavan laitoksen apulaislääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä ja erityisestä syystä muussakin lääkärin tehtävässä kuin apulaislääkärinä.

Lääketieteen opiskelija, joka on saavuttanut asetuksella säädetyn opintovaiheen, saa väliaikaisesti harjoittaa lääkärintointa 1 momentissa tarkoitetussa virassa, toimessa tai tehtävässä.

Sosiaali- ja terveyshallitus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä sille, joka on:

Sosiaali- ja terveyshallitus myöntää hakemuksesta erikoislääkärin oikeuden lääkärille, joka on:

Vain erikoislääkärin oikeuden saaneella lääkärillä on oikeus ilmoittaa olevansa erikoislääkäri.

Edellä 2§:ssä tarkoitettu lääkärintoimen harjoittaja saa asetuksella säädettyjen perusteiden mukaan lääninhallituksen luvalla väliaikaisesti hoitaa muutakin kuin 2§:n 1 momentissa tarkoitettua lääkärin kelpoisuutta edellyttävää virkaa, tointa tai tehtävää.

Sosiaali- ja terveyshallitus voi määrääminsä ehdoin myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia lääkärinä muussa pohjoismaassa, 3 ja 4§:ssä tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenanmaan maakunnassa.

Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2§:n 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on tehtävän edellyttämä, asetuksella säädetty pätevyys sekä riittävä kielitaito, sosiaali- ja terveyshallitus voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää luvan määrääminsä ehdoin 2-5§:ssä tarkoitettuihin tehtäviin tai oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä.

Sosiaali- ja terveyshallitus voi peruuttaa 3 momentissa tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan syytä.

Edellä 2§:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärintoimen harjoittajan on annettava sosiaali- ja terveyshallitukselle kirjallisesti ja omalla nimikirjoituksellaan varustettuna seuraava lääkärinvakuutus:

Edellä 3 ja 4§:ssä tarkoitettu oikeus voidaan evätä vain sellaisella perusteella, jolla sosiaali- ja terveyshallitus tämän lain nojalla voisi julistaa hakijan menettäneeksi oikeuden lääkärintoimen harjoittamiseen.

Lääkärintoimen harjoittajan tulee:

Jokaisella, jolla on oikeus harjoittaa lääkärintointa, on, jollei asetuksella toisin säädetä, oikeus sosiaali- ja terveyshallituksen ohjeiden mukaan määrätä apteekista lääkkeitä lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään.

Sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä siitä, mitä lääkärintoimen harjoittajan tulee ottaa huomioon antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muutoinkin harjoittaessaan lääkärintointa.

Jokainen lääkärintoimen harjoittaja on toimessaan sosiaali- ja terveyshallituksen ja lääninhallituksen valvonnan alainen sekä velvollinen noudattamaan, mitä sosiaali- ja terveyshallitus tai lääninhallitus säännösten tai määräysten nojalla määrää, sekä antamaan sosiaali- ja terveyshallituksen tai lääninhallituksen pyytämät ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.

Jos lääkärintoimen harjoittaja on iän, sairauden tai muun syyn vuoksi käynyt taikka toiminnallaan osoittanut käyneensä osittain tai kokonaan kykenemättömäksi harjoittamaan lääkärintointa, sosiaali- ja terveyshallitus voi julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeuden lääkärintoimen harjoittamiseen tai rajoittaa sitä.

Jos on perusteltua aihetta otaksua, että lääkärintoimen harjoittaja on käynyt kykenemättömäksi harjoittamaan lääkärintointa, sosiaali- ja terveyshallitus voi asian selville saamiseksi määrätä hänet lääkärintarkastukseen ja hankkia muun tarvittavan selvityksen sekä kieltää häntä harjoittamasta lääkärintointa, kunnes kysymys hänen kykenemättömyydestään on lopullisesti ratkaistu. Lääkärintarkastuksessa voidaan ottaa tarpeelliset näytteet ja suorittaa muu tutkimus, joka voi tapahtua ilman sanottavaa haittaa.

Sosiaali- ja terveyshallitus ja lääninhallitus voivat tarvittaessa määrätä suoritettavaksi lääkärintoimen harjoittajan vastaanotto-, tutkimus- ja hoitotilojen sekä potilaskortiston tarkastuksen. Tarkastuksen toimittajaksi voidaan määrätä vain laillistettu lääkäri.

Sosiaali- ja terveyshallituksen pitäessä sitä erityisestä syystä tarpeellisena lääkärintoimen harjoittaja on velvollinen sosiaali- ja terveyshallituksen määräyksestä osallistumaan täydennyskoulutukseen uhalla, että sosiaali- ja terveyshallitus voi muutoin kieltää häntä harjoittamasta lääkärintointa tai rajoittaa hänen oikeuttaan lääkärintoimen harjoittamiseen, kunnes hän on esittänyt osallistuneensa sosiaali- ja terveyshallituksen määräämään koulutukseen.

Jos lääkärintoimen harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt lääkärintointa harjoittaessaan, ja tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman, sosiaali- ja terveyshallitus voi, milloin rikokseen liittyvistä asianhaaroista on havaittavissa, että lääkärintoimen harjoittaja ei ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia, julistaa hänet menettäneeksi oikeuden lääkärintoimen harjoittamiseen määräajaksi tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, lopullisesti.

Tuomioistuimen tulee viipymättä lähettää jäljennös 1 tai 2 momentissa tarkoitettua asiaa koskevasta pöytäkirjasta ja päätöksestä sosiaali- ja terveyshallitukselle.

Sosiaali- ja terveyshallitus voi jo ennen kuin tuomioistuimen päätös, jolla lääkärintoimen harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen taikka viralta pantavaksi tai virantoimituksesta erotettavaksi, on saanut lainvoiman, kieltää häntä harjoittamasta lääkärintointa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Jos lääkärintoimen harjoittaja antaessaan 12§:ssä tarkoitetun todistuksen tai lausunnon on tahallaan siihen merkinnyt virheelliseksi tai perusteettomaksi tietämänsä lausuman tai tiedon taikka lääkärintointa harjoittaessaan on menetellyt tavalla, jota on pidettävä sopimattomana, tai väärinkäyttää potilaan luottamusta tai potilaan riippuvuutta hänestä, sosiaali- ja terveyshallitus voi julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeuden lääkärintoimen harjoittamiseen tai rajoittaa sitä.

Jos sosiaali- ja terveyshallitus havaitsee lääkärintoimen harjoittajan menetelleen virheellisesti lääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä suorittaessaan taikka suorittaneen tai aikovan suorittaa sellaisia lääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai kokemustaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina, sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita lääkärintoimen harjoittamista varten sekä rajoittaa hänen oikeuttaan suorittaa lääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä tai kokonaan kieltää häntä suorittamasta niitä, kunnes rajoituksen tai kiellon aiheuttanut syy on lakannut.

Jos sosiaali- ja terveyshallitus toteaa, että lääkärintoimen harjoittaja väärinkäyttää oikeuttaan määrätä apteekista alkoholia tai huumausainetta taikka muuta niihin verrattavaa ainetta, sosiaali- ja terveyshallitus voi toistaiseksi rajoittaa hänen oikeuttaan sanotunlaisten aineiden määräämiseen tai kokonaan kieltää häntä määräämästä niitä.

Käsitellessään 14-19§:ssä tarkoitettuja asioita sosiaali- ja terveyshallitus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää asianomaista harjoittamasta lääkärintointa tai rajoittaa hänen oikeuttaan lääkärintoimen harjoittamiseen.

Ennen 14-19§:ssä tarkoitetun asian lopullista ratkaisemista sosiaali- ja terveyshallituksen on varattava asianomaiselle lääkärintoimen harjoittajalle tilaisuus antaa selitys asiassa. Sosiaali- ja terveyshallitus voi ennen asian ratkaisemista kuulla asiantuntijoita.

Sosiaali- ja terveyshallitus voi julistaessaan lääkärin menettäneeksi oikeuden harjoittaa lääkärintointa taikka kieltäessään lääkäriä harjoittamasta lääkärintointa tai rajoittaessaan oikeutta lääkärintoimen harjoittamiseen määrätä lääkärintointa yksityisesti harjoittaneen erityisestä syystä luovuttamaan potilastietoja koskevat asiakirjat ammatinharjoittamispaikkakuntansa terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettaviksi.

Jos lääkärintoimen harjoittaja tointaan harjoittaessaan on menetellyt vastoin lakia taikka lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin taikka käyttäytynyt sopimattomasti eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa hänelle suullisen tai kirjallisen varoituksen.

Saavutetusta ja menetetyksi julistetusta tai rajoitetusta lääkärintoimen harjoittamisoikeudesta sosiaali- ja terveyshallituksen on viipymättä kuulutettava virallisessa lehdessä.

Sosiaali- ja terveyshallitus julkaisee vuosittain luettelon lääkärintoimen harjoittajista.

Muutoksenhausta sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain nojalla antamiin päätöksiin on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Edellä 14-20 ja 20 a§:ssä tarkoitettu päätös on valituksesta huolimatta heti pantava täytäntöön.

Jos sosiaali- ja terveyshallitus määrää suoritettavaksi lääkärin ammattitaidon tai muun pätevyyden toteamiseksi kuulustelun, voidaan asetuksella säätää kuulusteltavan suoritettavaksi valtiolle aiheutuvien kustannusten ja kuulustelijoiden palkkioihin korvauksena enintään eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja virkatoimista suoritettavien maksujen perusteista annetussa laissa (806/42) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan vahvistettava maksu.

Sosiaali- ja terveyshallituksen ratkaistavaksi tämän lain mukaan kuuluvia asioita voidaan asetuksella siirtää lääninhallituksen ratkaistavaksi.