Asetus lukioasetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Opetusministerin esittelystä
kumotaan 12 päivänä lokakuuta 1984 annetun lukioasetuksen ( 719/84 ) 2§:n 3 momentti, 4-13§, 14§:n 3 momentti, 15, 26-28 ja 30§, 32§:n 9 momentti, 36§:n 2 momentti, 39§:n 3 momentti, 42§:n 6 ja 7 momentti, 45§, 46§:n 6 momentti, 49, 54-58, 60-62§, 8 luku, 71, 75 ja 77§, 10 luku, 90-92, 94, 95, 96 a, 97, 97 b, 12 luku, 107-114, 116 ja 117§ sekä 122§:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 28, 30 ja 110§ 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa asetuksessa (632/88), 8 lukuun sisältyvä 66 ja 113§ osittain muutettuina 18 päivänä joulukuuta 1987 annetulla asetuksella (1094/87), 8 lukuun sisältyvä 68, 68 a, 68 b, 70 ja 70 a § sekä 92, 96 a, 97, 97 b ja 112§ viimeksi mainitussa asetuksessa, 75§, 10 luku, 107-109§ osittain muutettuina mainitulla 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla asetuksella ja 111§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella ja mainitulla 18 päivänä joulukuuta 1987 annetulla asetuksella,
muutetaan 3§, 16§:n 2 ja 3 momentti, 19§:n 1 ja 2 momentti, 21§:n 1 momentti, 22§:n 1 momentti, 24 ja 29§, 32§:n 1 momentti, 33-35§, 37§:n 1 momentti, 39§:n 1 momentti, 40§:n 1 momentti, 41§:n 2 ja 5 momentti, 42§:n 1-3 momentti, 43§, 46§:n 2 momentti, 50-52§, 53§:n 3 ja 4 momentti, 59§, 73, 76, 80 a ja 81§, 11 luvun otsikko, 89, 96, 98 a, 106, 119 ja 120§, sellaisina kuin niistä ovat 3§ osittain muutettuna mainitulla 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla asetuksella, 42§:n 1 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa, 80 a§ 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa asetuksessa (388/89), 89§ osittain muutettuna mainitulla 18 päivänä joulukuuta 1987 annetulla asetuksella, 98 a§ viimeksi mainitussa asetuksessa ja 106§ mainitussa 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa asetuksessa, sekä
lisätään 41§:ään uusi 7 momentti seuraavasti:
3§
Johtokunnan tulee:
päättää koulun työjärjestyksestä;
antaa järjestyssäännöt;
määrätä tarvittaessa oppilaskunnan ehdotuksesta oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja ja hänen sijaisensa;
vahvistaa tarvittaessa oppilaskunnan ja kerhojen säännöt; sekä
suorittaa muut sille säädetyt ja määrätyt tehtävät.
16§
Oppilaiden koulutyö aloitetaan elokuussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukion ylimmällä vuosiluokalla koulutyö päätetään kuitenkin viikon 7 torstaina.
Koulutyön aloittamisajankohdasta on ilmoitettava edellisen lukuvuoden koulutyön loppuun mennessä.
19§
Lukiossa on kesäloma ja vähintään kymmenen päivää kestävä joululoma.
Vapaapäiviä ovat lauantait, jollei kunta toisin päätä. Lukuvuoteen voi kuulua myös muita vapaapäiviä.
21§
Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella, jonka tulee myönteisellä tavalla liittyä lukiossa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen.
22§
Oppitunti kestää 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia käytetään työjärjestyksen mukaiseen opetukseen ja vähintään 10 minuuttia välituntiin. Opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan järjestää toisin kuin edellä on säädetty, jos se opetettavan aineen tai opetuksessa käytettävän työtavan vuoksi tai muusta erityisestä syystä on tarkoituksenmukaista. Työpäivää voidaan kuitenkin lyhentää vain työpäivän loppuun sijoitetun kaksoistunnin vuoksi.
24§
Opetuksessa käytettävien oppikirjojen ja niihin rinnastettavan oppimateriaalin tulee olla kouluhallituksen hyväksymiä. Oppikirjojen ja niihin rinnastettavan oppimateriaalin käyttöön ottamisesta päättää johtokunta.
29§
Työsuunnitelman tulee sisältää määräykset:
opetuksen yleisestä järjestämisestä;
39§:ssä tarkoitettujen tuntien käyttämisestä opetukseen ja muuhun lukion tehtävän mukaiseen toimintaan;
opettajien ja tuntiopettajien viikottaisista opetustunneista ja muista heille määrätyistä tehtävistä;
rehtorin opetustunneista;
koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta; sekä
oppilaskerhotyöstä.
Ehdotuksen työsuunnitelmaksi laatii koulun rehtori yhdessä opettajien kanssa.
32§
Lukion opetussuunnitelmaan tulee kuulua kaikille oppilaille yhteisenä aineena äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, ensimmäistä ja toista vierasta kieltä, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, terveystietoa, musiikkia ja kuvaamataitoa. Musiikki ja kuvaamataito voivat olla keskenään vaihtoehtoisia aineita. Yhteisen aineen oppimäärä voi olla osittain valinnainen. Lukion opetussuunnitelmaan tulee kuulua myös oppilaanohjaukseen varattuja tunteja.
33§
Ennen lukiolain 18§:n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä johtokunnan tulee selvittää, myönnetäänkö oppilaalle ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen 3 a§:n mukainen vapautus.
34§
Lukion rehtori voi vapauttaa oppilaan jonkin aineen opiskelusta, jos osallistuminen opiskeluun tuottaa oppilaalle sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia. Satunnaisen vapautuksen opetuksesta voi pätevästä syystä myöntää aineen opettaja.
35§
Lukion rehtori vapauttaa oppilaan uskonnonvapauslain (267/22) 8§:n nojalla lukion yleisestä uskonnon opetuksesta.
Oppilaiden huoltajien, [1] jotka haluavat järjestettäväksi lukiolain 19§:n 3 momentin mukaisesti uskonnonopetusta, tulee esittää vaatimuksensa rehtorille. Oppilaiden tulee pyynnöstä esittää selvitys tunnustuksen sisällöstä.
37§
Lukiossa on perusopetusryhmä vuosiluokan alkavaa 36 oppilasta kohti. Erityisestä syystä perusopetusryhmä saa olla edellä säädettyä suurempikin.
39§
Lukiossa lukiolain 21§:n 1 momentissa tarkoitettu tuntimäärä, vähennettynä kahdella tunnilla viikossa kutakin perusopetusryhmää kohti, käytetään opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opettamiseen, luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen ja tukiopetukseen. Koululautakunta päättää, miten käytetään kaksi tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti oppiaineiden opettamiseen, luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen ja tukiopetukseen kunnan lukioissa. Koululautakunnan on päätöstä tehdessään otettava erityisesti huomioon kielten opetuksen järjestäminen ja opetussuunnitelman mahdolliset painotukset eri kouluissa.
40§
Oppilaan tiedot ja taidot arvostelee asianomaisen aineen opettaja kunkin kurssin päättyessä. Oppilaan, joka on saanut heikon kurssiarvosanan tai, joka on hyväksyttävästä syystä ollut poissa niin, ettei hänen tietojaan ja taitojaan ole voitu arvostella, on oikeus osallistua kerran kurssin uusintakuulusteluun. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua uusintakuulusteluun kahtena eri päivänä. Uusintakuulustelun suorituksen arvostelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin varsinaisessa kurssin arvostelussa. Kouluhallitus voi määrätä, että kurssin suorittamiseksi riittää osallistumismerkintä.
41§
Vuosiluokan oppimäärän suorittanut oppilas siirretään lukuvuoden päättyessä seuraavalle luokalle. Oppilas, joka yhdessä tai kahdessa aineessa ei ole suorittanut vuosiluokan oppimäärää saa ehdot ja voi päästä seuraavalle luokalle suoritettuaan näissä aineissa hyväksytyn tutkinnon. Kouluhallitus määrää, milloin heikko arvosana jossakin oppimäärässä tai sen kurssissa ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä eikä estä päästötodistuksen antamista.
Tilaisuus ehtojen suorittamiseen on järjestettävä oppilaalle kesäkuun aikana uusintakuulustelun jälkeen työsuunnitelmassa mainittuna päivänä. Painavasta syystä rehtori voi yksittäistapauksessa antaa tilaisuuden ehtojen suorittamiseen muunakin ajankohtana. Ehdot suoritetaan vain oppiaineiden niissä kursseissa, joissa suoritus on hylätty. Milloin oppilas on saanut tällöin hyväksytyn arvosanan, merkitään se uudeksi kurssiarvosanaksi. Ehtojen hyväksymisestä päättää asianomainen opettaja.
Lukion rehtori voi erityisestä syystä sallia, että lukion oppilas voi suorittaa opetukseen osallistumatta lukion opetussuunnitelmaan kuuluvan kurssin tai oppimäärän.
42§
Lukiossa toimeenpannaan ylimmällä vuosiluokalla kevätlukukauden kuluessa suulliset kuulustelut lukion oppiaineissa.
Oppilaan on suoritettava hyväksytysti suullinen kuulustelu neljässä valitsemassaan aineessa, johon hän on ilmoittautunut ylioppilastutkinnossa. Lisäksi oppilas voi osallistua ylioppilastutkinnon kokeiden jälkeen kuulusteluihin enintään neljässä lukion oppiaineessa. Kuulustelu, johon voi tarvittaessa kuulua myös kirjallisia tehtäviä, arvostellaan lukion yleisiä arvosteluperusteita noudattaen.
Lukion ylimmän luokan oppilaan tiedot ja taidot arvostellaan kevätlukukaudella välittömästi koulunkäynnin päätyttyä.
43§
Oppilaalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista, annetaan todistus suoritetuista opinnoista.
46§
Lukion oppilaaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettua oppimäärää ulkomailla oleskelun tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Tässä momentissa tarkoitettujen oppilaiden ottamiseksi lukioon järjestää rehtori tarvittaessa kuulustelun.
50§
Oppilaan poissaoloon lukiosta tulee pyytää lupa.
Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luokanvalvoja ja muutoin lukion rehtori.
Milloin lupaa ei ole voitu ennakolta pyytää, tulee oppilaan mahdollisimman pian ilmoittaa poissaolosta luokanvalvojalle.
51§
Oppilasta, joka ei noudata lukion järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa.
Oppilaan ojentamiseksi:
opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi; ja
johtokunta tai rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen.
52§
Ennen oppilaan määräaikaista erottamista tai kirjallisen varoituksen antamista on oppilasta kuultava ja yksilöitävä rangaistuksen aiheuttava teko tai laiminlyönti sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Luokasta poistaminen on kirjattava.
53§
Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei häntä samasta syystä saa kurinpitokeinoilla ojentaa. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.
Jos oppilas on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi johtokunta pidättää hänet koulunkäynnistä.
59§
Lukiossa tulee olla tarpeellinen määrä luokanvalvojia.
73§
Vakinaiselta rehtorinviran haltijalta vaaditaan, että hän on suorittanut kouluhallinnon tutkinnon keskimmäisen arvosanan. Rehtorinviran haltija, joka on nimitettäessä ollut kelpoinen virkaan on edelleen kelpoinen rehtorin virkaan, vaikka hän ei ole suorittanut mainittua arvosanaa.
Vakinaiselta opettajanviran haltijalta vaaditaan, että hän on suorittanut kouluhallinnon tutkinnon. Tätä tutkintoa ei kuitenkaan vaadita opettajanviran haltijalta, joka on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan tai aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot taikka joka on aikaisemmin suorittanut kansakouluhallinnon tai oppikoululainsäädännön tutkinnon, eikä opettajanviran haltijalta, jolta kansakoulun tai oppikoulun opettajan virkaan tai toimeen pääsemiseksi ei ole vaadittu mainittuja tutkintoja.
Kouluhallinnon tutkinnossa, jonka vaatimukset kouluhallitus määrää, voidaan suorittaa alin, keskimmäinen ja ylin arvosana. Kouluhallitus määrää tutkijat. Tutkinnosta suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.
76§
Oppilaanohjauksen nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on lukion opettajan virkaan vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut opetusministeriön hyväksymät opinnot. Virkaan on lisäksi kelpoinen henkilö, joka on suorittanut erilliset opinto-ohjaajan oppinnot tai joka on suorittanut peruskoulun opinto-ohjaajan tutkinnon ja opetusministeriön hyväksymät opinnot.
Jos nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan on yhdistetty oppilaanohjauksen tehtävät, on kelpoisuusvaatimuksena 1 momentissa mainitut opinnot tai tutkinto.
80 a§
Nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolle opetusministeriö on antanut tässä pykälässä tarkoitetun kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.
Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saamansa vähintään kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan opettajankoulutuksen perusteella kelpoinen asianomaisessa maassa liikunnan, musiikin tai kuvaamataidon opettajan virkaan, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lehtorin virkaan edellyttäen, että asianomaisen henkilön koulutus virkaan kuuluvissa aineissa pääpiirteittäin vastaa viran ainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saamansa vähintään nelivuotiseen opiskeluun perustuvan opettajankoulutuksen perusteella kelpoinen asianomaisessa maassa muihin kuin 2 momentissa mainittuihin opettajanvirkoihin, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lehtorin virkaan edellyttäen, että asianomaisen henkilön koulutus virkaan kuuluvissa aineissa pääpiirteittäin vastaa viran ainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
81§
Tuntiopettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on asianomaisen aineen lehtorin kelpoisuus.
11 luku Viranhaltijain ja tuntiopettajien oikeudellinen asema
89§
Lukion opettajan tulee sen lisäksi, mitä lukiolaissa ja muualla tässä asetuksessa on säädetty enintään kolmena työpäivänä kerrallaan huolehtia lukion toisenkin opettajan tehtävistä, milloin tämä odottamattoman esteen takia ei voi antaa opetusta eikä muuta sijaista saada.
96§
Lääninhallituksen kurinpitoasiassa toimittamasta tutkimuksesta on laadittava pöytäkirja. Kuulustelu on toimitettava esteettömän henkilön läsnäollessa.
98 a§
Lukiolain 30 b§:ssä tarkoitettua muuttokustannusten korvausta haetaan lääninhallitukselta.
106§
Lukiolain 47§:n 3 momentissa tarkoitettuja oppilasta koskevia asioita ovat:
oppilaaksi ottaminen;
oppilaan koulunkäynnistä pidättäminen ja määräaikainen erottaminen; sekä
oppilaan muu kuin satunnainen vapauttamista jonkin aineen opiskelusta.
Lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa tehtyyn valitukseen antamasta päätöksestä ja 44§:ssä tarkoitetusta päätöksestä ei saa valittaa.
119§
Lukion oppilaille voidaan järjestää vapaaehtoisia lukion työtä edistäviä kerhoja. Kerhoihin voi osallistua muunkin kuin asianomaisen lukion oppilaita sekä peruskoulun oppilaita.
120§
Jos muu henkilö kuin lukion oppilas haluaa suorittaa erityisessä tutkinnossa lukion oppimäärän tai osan siitä ja sen perusteella saada todistuksen, tulee hänen ilmoittautua lukion rehtorille. Kuulustelun toimittavat rehtorin määräämät opettajat ja tuntiopettajat. Jos kuulusteltavan tiedot ja taidot vastaavat lukion oppimääriä, rehtori antaa hänelle siitä todistuksen.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.
Kouluhallituksen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden 16 ja 19§:n nojalla antamat määräykset talviloman ajankohdasta ja koulutyön päättymispäivästä ovat voimassa 31 päivään heinäkuuta 1991.
Valtioneuvoston tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden 32§:n 9 momentin ja 46§:n 6 momentin mukaan tekemät päätökset ovat voimassa niissä mainitun ajan.
Lääninhallituksen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 33§:n nojalla myöntämä lupa järjestää jonkun oppilaan opiskelu vahvistetusta opetussuunnitelmasta poiketen, on voimassa niin kauan kuin oppilas, jota lupa koskee, on lukion oppilaana.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden 40-43§:n säännöksiä oppilasarvostelusta ja suullisista kuullusteluista sovelletaan 31 päivään heinäkuuta 1991 saakka.
Henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaantullessa kelpoisuus aineenopettajan tai opinto-ohjaajan virkaan tai joka myöhemmin täyttää tällä asetuksella kumotuissa 75 ja 77§:ssä ja muutetussa 76§:ssä säädetyt aineenopettajan tai opinto-ohjaajan kelpoisuusvaatimukset taikka joka on saanut erivapauden aineenopettajan tai opinto-ohjaajan virkaan, on kelpoinen vastaavaan nuoremman lehtorin virkaan.
Asetuksen 73§:ssä tarkoitettu kouluhallinnon tutkinnon keskimmäinen arvosana vaaditaan rehtorilta, joka nimitetään virkaan tammikuun 1 päivän 1995 jälkeen. Keskimmäistä arvosanaa ei vaadita kuitenkaan henkilöltä, joka on ollut ennen mainittua ajankohtaa lukion rehtorin viran vakinainen haltija. Tammikuun 1 päivään 1995 saakka noudatetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 73§:n 1 momentin säännöksiä.
Henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 81§:n 2 momentin mukainen kelpoisuus tuntiopettajan tehtävään, on edelleen kelpoinen tuntiopettajaksi.
Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOpetusministeri Ole Norrback
Footnotes
- 1.
Merkitty kohta oikaistu (v. 1991), alkuperäinen sanamuoto kuului:
Oppilaiden huoltajat,