Asetus Helsingin yliopiston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 1739/1991
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Helsingin yliopiston kanslerin esityksestä ja opetusministerin esittelystä säädetään Helsingin yliopistosta 24 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (854/91) ja Helsingin yliopiston Svenska socialoch kommunalhögskolan -nimisestä yksiköstä 6 päivänä tammikuuta 1984 annetun lain (6/84) nojalla:
1 luku Soveltamisala
1 §
Tätä asetusta sovelletaan Helsingin yliopiston henkilöstöön yliopiston Svenska socialoch kommunalhögskolan -nimisen yksikön henkilöstö mukaan luettuna.
2 luku Erityiset kelpoisuusvaatimukset
2 §
Professorilta ja apulaisprofessorilta vaaditaan tieteellinen pätevyys, opetustaito ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, tarpeellinen käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan.
Tieteellistä pätevyyttä arvosteltaessa otetaan huomioon hakijan tekemä tieteellinen tutkimus, luova työ, kyky johtaa tutkimustyötä, oppikirjat, joilla on tieteellistä arvoa, ja muut tieteelliset ansiot sekä tutkinnot.
Opetustaitoa arvosteltaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa korkeakoulutasoista oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäyttein osoitettu opetuskyky.
Apulaisprofessoriksi voidaan nimittää henkilö, jolla on vähäisemmät tieteelliset ansiot kuin professoriksi nimitettävällä.
3 §
Yliopettajalta, ylemmän palkkausluokan lehtorilta, apulaisopettajalta ja yliassistentilta vaaditaan soveltuva lisensiaatin tutkinto, hyvä opetustaito ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan.
Tällaiseen tehtävään voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan.
4 §
Alemman palkkausluokan lehtorilta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä opetustaito ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan.
5 §
Seuraavilta lehtoreilta vaaditaan sen lisäksi, mitä 3 tai 4 §:ssä säädetään:
lehtorilla, jonka tehtävä on tarkoitettu syntyperältään ulkomaalaiselle, että hänellä on opetettava kieli äidinkielenään tai sivistyskielenään taikka että hän muuten hallitsee sitä kuten äidinkieltään tai sivistyskieltään;
saamen kielen lehtorilta, että hakijalla on saame äidinkielenään tai että hän muuten hallitsee saamea kuten äidinkieltään;
muulta kielen lehtorilta, että hän hallitsee opetettavan kielen erittäin hyvin.
Opettajankoulutusyksikön lehtorin ja yksikköön kuuluvan harjoittelukoulun rehtorin ja lehtorin kelpoisuudesta säädetään erikseen.
6 §
Assistentilta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto
7 §
Ylikirjastonhoitajalta vaaditaan lisensiaatin tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
Kirjastonjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
8 §
Konsistorin alaisen erillisen tutkimuslaitoksen johtajalta ja tutkimusjohtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai vastaavat opinnäytteet, perehtyneisyys tehtäväalaan ja kokemus tieteellisen tutkimuksen johtamisesta.
Tiedekuntaan kuuluvan tutkimusyksikön ja tiedekuntaan kuuluvan muun vastaavan yksikön johtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai vastaavat opinnäytteet sekä perehtyneisyys tehtäväalaan.
9 §
Täydennyskoulutuskeskuksen johtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai vastaavat opinnäytteet, perehtyneisyys tehtäväalaan ja kokemus johtamistehtävistä.
Kielikeskuksen ja muun koulutusta antavan, konsistorin alaisen erillisen laitoksen johtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan ja kokemus johtamistehtävistä.
10 §
Konsistorin alaisen muun kuin 8 §:n 1 momentissa ja 9 §:ssä tarkoitetun erillisen laitoksen johtajalta vaaditaan korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
11 §
Yliopiston hallintojohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemus hallintoja johtamistehtävistä.
Svenska socialoch kommunalhögskolanin hallintojohtajalta tai yksikön vastaavalta virkamieheltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemus hallintoja johtamistehtävistä.
12 §
Henkilö, joka on suorittanut ulkomaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa 3, 4 tai 6-11 §:ssä tarkoitettua tutkintoa vastaavan tutkinnon, täyttää mainituissa pykälissä säädetyn, tutkintoa koskevan kelpoisuusvaatimuksen.
3 luku Kielitaito
13 §
Riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, joka vaaditaan opetus- ja tutkimusvirkoihin, on henkilöllä, joka suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/87) mukaan täydellisesti hallitsee suomen tai ruotsin kieltä. Riittävä kielitaito voidaan osoittaa myös yliopiston tutkijalautakunnan todistuksella tai johtosäännössä määrättävällä muulla tavalla.
Kyky ymmärtää ruotsin kieltä tai suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito, joka vaaditaan opetus- ja tutkimusvirkoihin, osoitetaan 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai johtosäännössä määrättävällä tavalla.
14 §
Täydellinen ruotsin kielen taito, joka vaaditaan Svenska socialoch kommunalhögskolanin opetus- ja tutkimusvirkoihin, voidaan osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai yliopiston ruotsin kielen tutkijalautakunnan todistuksella taikka yksikön hallituksen hyväksymällä muulla tavalla.
Kyky ymmärtää suomen kieltä, joka vaaditaan Svenska Socialoch kommunalhögskolanin opetus- ja tutkimusvirkoihin, osoitetaan 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai yksikön hallituksen hyväksymällä muulla tavalla.
15 §
Yliopiston dosentilta vaaditaan samanlainen suomen ja ruotsin kielen taito kuin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan.
Socialoch kommunalhögskolanin dosentilta vaaditaan samanlainen ruotsin ja suomen kielen taito kuin yksikön opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan jollei yksikön hallitus toisin päätä.
16 §
Opetusvirkoja ovat professorin, apulaisprofessorin, yliopettajan, lehtorin, apulaisopettajan, yliassistentin ja assistentin virat.
Yliopisto määrää, mitkä virat ovat tutkimusvirkoja.
4 luku Tehtävät
17 §
Professorin ja apulaisprofessorin tulee seurata tieteen kehitystä alallaan, harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta sekä antaa ja kehittää alansa opetusta. Lisäksi heidän tulee toimittaa kuulusteluja, ohjata harjoitustöitä sekä tarkastaa kirjallisia kokeita, harjoitusaineita ja tutkielmia.
Rehtori määrää tarkemmin alaltaan vaihtuvaan professorin virkaan kuuluvista tehtävistä.
Professorin ja apulaisprofessorin opetusvelvollisuudesta sovitaan virkaehtosopimuksella.
18 §
Yliopettajan ja lehtorin opetusvelvollisuudesta sovitaan virkaehtosopimuksella.
Opettajankoulutusyksikön lehtorin ja yksikköön kuuluvan harjoittelukoulun rehtorin ja lehtorin tehtävistä ja opetusvelvollisuudesta säädetään erikseen, määrätään sekä sovitaan virkaehtosopimuksella.
19 §
Opettajan tehtävissä olevan tulee:
edistää alansa opetusta;
ohjata opiskelijoiden opintoja:
toimittaa hänelle kuuluvat kuulustelut;
antaa yliopistolle tarpeelliset selvitykset opetuksestaan, julkaisutoiminnastaan ja toimittamistaan kuulusteluista;
hoitaa yliopiston hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät;
osallistua tarvittaessa kohtuulliseksi katsottavassa määrin opiskelijavalintojen hoitamiseen.
Yliassistentin, apulaisopettajan ja assistentin tehtävistä määrätään lisäksi johtosäännössä.
Muuhun henkilöstöön kuuluvien tulee hoitaa ne tehtävät, jotka heidän hoidettavikseen erikseen säädetään tai määrätään tai jotka kullakin heistä tehtävämääritelmän mukaan on taikka joista työsopimuksella sovitaan.
20 §
Yliopiston rehtori voi vapauttaa professorin ja apulaisprofessorin opetustehtävistä tieteellisen työn tai muun tämän tehtäväalaan kuuluvan merkittävän työn vuoksi. Opetustehtävistä vapautetaan osittain tai kokonaan enintään vuodeksi kerrallaan.
Yliopiston rehtorilla on oikeus alentaa lehtorin opetusvelvollisuutta enintään 56 tuntia lukuvuodessa, kun lehtorille kuuluu poikkeuksellisen paljon hallinto-, suunnittelutai kuulustelutehtäviä tai muita vastaavia tehtäviä.
Jos suuri osa yliopettajan tai lehtorin tehtävistä on muuta kuin ryhmälle annettavaa opetusta, yliopiston rehtori voi määrätä, että tehtävät hoidetaan noudattaen valtion virastojen yleistä viikoittaista kokonaistyöaikaa.
Svenska socialoch kommunalhögskolanin palveluksessa olevan henkilöstön osalta päättää 1-3 momentissa tarkoitetuista asioista yksikön rehtori.
5 luku Erinäisiä säännöksiä
21 §
Ylikirjastonhoitajalla, biotekniikan insitituutin johtajalla ja tutkimusjohtajalla, Rolf Nevanlinna -instituutin johtajalla, teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksen johtajalla, elektronimikroskopian laitoksen johtajalla, seismologian laitoksen johtajalla sekä luonnontieteellisen keskusmuseon johtajalla ja osastonjohtajalla on professorin arvonimi.
6 luku Voimaantulo
22 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Tällä asetuksella kumotaan:
Helsingin yliopiston Svenska socialoch kommunalhögskolan -nimisen yksikön virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viranja toimenhaltijoiden tehtävistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annettu asetus (557/84);
Helsingin yliopiston lääketieteellisen keskuskirjaston kirjastonhoitajan tehtävistä ja kelpoisuusvaatimuksista 18 päivänä marraskuuta 1966 annettu asetus (579/66);
Helsingin yliopiston kemian ruotsinkielisen varsinaisen professorin viran haltijan pätevyysvaatimuksista 20 päivänä marraskuuta 1970 annettu asetus (725/70) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;
Helsingin yliopiston eräiden fysiikan professorin virkojen haltijoiden pätevyysvaatimuksista ja virkojen opetusalasta 20 päivänä marraskuuta 1970 annettu asetus (726/70);
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastonhoitajan viran kelpoisuusehdoista 22 päivänä joulukuuta 1983 annettu asetus (1036/83);
Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston kirjastonhoitajan viran kelpoisuusehdoista 9 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (750/84);
Helsingin yliopiston arkistonhoitajan viran kelpoisuusehdoista 24 päivänä tammikuuta 1986 annettu asetus (75/86); sekä
Helsingin yliopiston eräiden virkojen kelpoisuusvaatimuksista 8 päivänä kesäkuuta 1990 annettu asetus (497/90).
23 §
Tämän asetuksen tultua voimaan ei sovelleta seuraavien asetusten säännöksiä siltä osin kuin ne koskevat virkamiesten kelpoisuusvaatimuksiaa ja tehtäviä:
oikeuskemian apulaisen ja oikeuskemian laboraattorin virkojen perustamisesta Helsingin yliopistoon 27 päivänä helmikuuta 1948 annettu asetus (170/48);
Tvärminnen eläintieteellisen aseman asemanhoitajan viran perustamisesta Helsingin yliopistoon 9 päivänä helmikuuta 1962 annettu asetus (145/62);
Lammin biologisen aseman asemanhoitajan viran perustamisesta Helsingin yliopistoon 1 päivänä helmikuuta 1963 annettu asetus (59/63);
eräiden laboraattorin virkojen perustamisesta Helsingin yliopistoon 13 päivänä maaliskuuta 1964 annettu asetus (128/64);
kahden laboratorioinsinöörin viran perustamisesta Helsingin yliopistoon 29 päivänä huhtikuuta 1966 annettu asetus (273/66);
Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen kahden laboraattorin viran lakkauttamisesta ja kahden laboratorioinsinöörin viran perustamisesta 25 päivänä marraskuuta 1966 annettu asetus (583/66);
Helsingin yliopiston eräiden virkojen lakkauttamisesta ja perustamisesta 28 päivän huhtikuuta 1967 annettu asetus (201/67);
Helsingin yliopiston eräiden virkojen lakkauttamisesta, perustamisesta ja muuttamisesta 17 päivänä toukokuuta 1968 annettu asetus (283/68);
Helsingin yliopiston eräiden virkojen perustamisesta 9 päivänä toukokuuta 1969 annettu asetus (300/69);
Helsingin yliopiston eräiden hallinnon virkojen lakkauttamisesta ja perustamisesta 13 päivänä helmikuuta 1970 annettu asetus (126/70);
Helsingin yliopiston eräiden virkojen ja toimien lakkauttamisesta ja perustamisesta 27 päivänä tammikuuta 1971 annettu asetus (97/71);
Helsingin yliopiston eräiden virkojen ja toimien lakkauttamisesta ja perustamisesta 28 päivänä tammikuuta 1972 annettu asetus (98/72);
Helsingin yliopiston eräiden virkojen lakkauttamisesta ja perustamisesta 25 päivänä tammikuuta 1973 annettu asetus (63/73);
Helsingin yliopiston eräiden virkojen ja toimien lakkauttamisesta ja perustamisesta 8 päivänä maaliskuuta 1974 annettu asetus (221/74);
Helsingin yliopiston eräiden virkojen perustamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1981 annettu asetus (300/81);
Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- jakoulutuskeskuksen johtajan viran perustamisesta 7 päivänä tammikuuta 1983 annettu asetus (16/83);
terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon varsinaisen professorin viran perustamisesta Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekuntaan 19 päivänä elokuuta 1983 annettu asetus (710/83);
hoito-opin varsinaisen professorin viran perustamisesta Helsingin yliopistoon 24 päivänä toukokuuta 1985 annettu asetus (420/85);
hoito-opin ruotsinkielisen varsinaisen professorin viran perustamisesta Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekuntaan 7 päivänä elokuuta 1987 annettu asetus (703/87);
kieliteorian ja kääntämisen varsinaisen professorin viran perustamisesta Helsingin yliopiston filosofiseen tiedekuntaan 7 päivänä elokuuta 1987 annettu asetus (704/87); sekä
tutkimusjohtajan viran perustamisesta Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- jakoulutuskeskukseen 7 päivänä elokuuta 1987 annettu asetus (705/87).
Tämän asetuksen tultua voimaan ei sovelleta myöskään muiden ennen tämän asetuksen voimaantuloa annettujen asetusten säännöksiä Helsingin yliopiston virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä, mikäli ne ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
24 §
Jos virka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan virkaa täytettäessä sen kelpoisuusvaatimusten osalta tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Kielitaidon ja sen osoittamisen osalta sovelletaan kuitenkin tällöinkin tämän asetuksen säännöksiä.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Opetusministeri Riitta Uosukainen