Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista
- Type of statute
- Päätös
- Date of Issue
- Updated statute
- 1453/1991
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tuloja varallisuusverolain (1240/88) 127 §:n 1 momentin ja 131 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:
1. Yleisiä määräyksiä
1 §
Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.
2 §
Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.
3 §
Toimisto-, sosiaali-, varastoja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.
2. Asuinrakennukset
2.1. Pientalot
4 §
Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.
5 §
Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksen pinta-ala on:
- yli 60 m 2 mutta enintään 120 m 2 | perusarvosta vähennetään 4,03 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä |
- yli 120 m 2 | alennus, mk/m 2 241 |
2) Rakennuksesta puuttuu:
mk/m 2 | ||
- vesijohto ja viemäri | alennus | 152 |
- keskuslämmitys | ,, | 172 |
- sähkö | ,, | 92 |
6 §
Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m 2 .
2.2. Asuinkerrostalot
7 §
Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.
8 §
Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksessa on hissi:
lisäarvo, mk/m 2 | 100 |
2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:
- yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2 | perusarvosta vähennetään 6,05 mk jokaiselta alarajan (80 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä |
- yli 120 m 2 | alennus, mk/m 2 242 |
3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:
mk/m 2 | ||
- 3 kerrosta | lisäarvo | 123 |
- 4 " | " | 60 |
- 5 " | " | 0 |
- 6 " | alennus | 60 |
- 7 " | " | 123 |
- 8 kerrosta tai enemmän | " | 183 |
2.3. Vapaa-ajan asunnot
9 §
Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.
10 §
Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksen pinta-ala on:
- yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 | perusarvosta vähennetään 12,32 mk jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä |
- yli 70 m 2 | alennus, mk/m 2 739 |
2) Rakennus on talviasuttava:
lisäarvo, mk/m 2 156 |
3) Rakennuksessa on kuisti:
lisäarvo kuistineliömetriltä, mk 313 |
11 §
Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.
Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:
- viemäri | 1 880 mk |
- vesijohto | 2 350 mk |
- WC | 3 100 mk |
- sauna | 3 100 mk |
12 §
Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennustai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.
2.4. Talous- ja autotallirakennukset
13 §
Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.
Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseeen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m 2 .
Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m 2 .
3. Toimistorakennukset
14 §
Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.
15 §
Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1)
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m | perusarvoon lisätään 67 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä |
- yli 3,5 m | lisäarvo, mk/m 2 402 |
mk/m 2 | |
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita | |
alennus | 336 |
- rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälätai paikoituskerroksia | 0 |
- rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi | |
lisäarvo | 172 |
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta | |
alennus | 204 |
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta | 0 |
- varastoja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta lisäarvo | 134 |
- rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % | |
alennus | 264 |
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % | 0 |
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % | |
lisäarvo | 408 |
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisääntai ulospuhallus | |
alennus | 264 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisäänja ulospuhallus | 0 |
- edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä | |
lisäarvo | 336 |
4. Myymälärakennukset
16 §
Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.
17 §
Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1010 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1)
Rakennuksen tilavuus on:
- yli 700 m 3 mutta enintään 2500 m 3 | perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3 :ltä |
- yli 2500 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 | perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2500 m 3 :iin saakka ja 1,60 mk jokaiselta 2500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä |
- yli 10 000 m 3 | alennus, mk/m 3 343 |
- yli 20 % mutta enintään 40 % | perusarvosta vähennetään 5,15 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä |
- yli 40 % | alennus, mk/m 3 103 |
- vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m | perusarvosta vähennetään 8,15 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä |
- yli 6,2 m | alennus, mk/m 3 260 |
lisäarvo, mk/m 3 80 |
Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.
5. Teollisuusrakennukset
18 §
Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotantoja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.
19 §
Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1)
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m | perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä |
- yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m | perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 10,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä |
- yli 8,8 m | alennus, mk/m 3 141 |
mk/m 3 | |
- rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaalitai toimistotiloja | |
alennus | 112 |
- rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön | |
alennus | 71 |
- rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta | 0 |
- rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä | |
lisäarvo | 69 |
mk/m 3 | |
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta | |
alennus | 71 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisääntai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % | 0 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisäänettä ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä | |
lisäarvo | 69 |
mk/m 3 | 60 |
- yli 5 000 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 | vähennetään sen perusarvosta 12,40 mk alarajan (5000 m 3 ) ylittävältä jokaiselta 1000 m 3 :ltä |
- yli 10 000 m 3 | alennus, mk/m 3 62 |
6. Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §
Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.
21 §
Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.
7. Voimaantulo
22 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992, ja sitä sovelletaan vuodelta 1991 toimitettavassa tuloja varallisuusverotuksessa.
Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991
Valtiovarainministeri Iiro ViinanenVs. nuorempi hallitussihteeri Petri Syrjänen