Asetus säteilyturvakeskuksesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
Text of original statute
No amendments or corrections will be made to the texts of the original statutes. These will appear in the updated statutes and the corrections will also appear in the PDF versions of the Statutes of Finland.
Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään säteilyturvakeskuksesta 22 päivänä joulukuuta 1983 annetun lain (1069/83) 2 ja 6§:n nojalla:
Yleiset säännökset
1 §
Säteilyturvakeskuksen tulee ydinenergialain (990/87), säteilysuojauslain (174/57), säteilyturvakeskuksesta annetun lain (1069/83) ja muiden keskuksen toimintaa koskevien säädösten, määräysten ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti:
valvoa ydinenergian käytön turvallisuutta, turva- ja valmiusjärjestelyjä sekä ydinmateriaaleja;
valvoa säteilyn käytön turvallisuutta;
tutkia ja valvoa elinympäristön radioaktiivisia aineita ja niistä aiheutuvaa säteilyaltistusta;
suorittaa väestönsuojelun ja pelastuspalvelun kannalta tarpeellista valtakunnallista säteilyvalvontaa ja ylläpitää normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta tarpeellista valmiutta;
tutkia ja valvoa säteilyn terveydellisiä haittavaikutuksia;
pitää yllä toimialansa mittanormaalilaboratoriota ja toimia säteilyn kansallisena mittauspaikkana;
harjoittaa toimialansa tutkimus- ja kehittämistyötä ja toimia alan asiantuntijaviranomaisena;
tuottaa asiantuntijapalveluja ja muita palvelusuoritteita;
osallistua toimialallaan kouluttamiseen sekä harjoittaa ydin- ja säteilyturvallisuustyötä tukevaa tiedottamista ja julkaisutoimintaa;
tehdä ehdotuksia toimialansa lainsäädännön kehittämiseksi ja antaa säteily- ja ydinturvallisuutta koskevia yleisiä ohjeita; sekä
osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön ja huolehtia sille säädetyistä tai määrätyistä kansainvälisistä yhteystehtävistä.
2 §
Säteilyturvakeskuksessa on ydinturvallisuusosasto ja tarkastusosasto sekä muita osastoja ja toimintayksiköitä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
Henkilöstö ja sen tehtävät
3 §
Säteilyturvakeskuksen päällikkönä on pääjohtaja. Kunkin osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Lisäksi keskuksessa on apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön ja laboratorionjohtajan virkoja ja muita toiminnan edellyttämiä virkoja sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Pääjohtajalla on professorin arvonimi.
4 §
Pääjohtaja johtaa säteilyturvakeskuksen toimintaa sekä vastaa siitä, että keskuksen tehtävien hoitamiseen osoitetut voimavarat kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti ja niitä käytetään tehokkaasti huomioon ottaen myös kansainvälinen yhteistyö keskuksen toimialalla.
5 §
Osastopäälliköt johtavat toimintaa vastuualueillaan pääjohtajan hyväksymien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
Jokainen keskuksen johtotehtävissä oleva vastaa siitä, että hänen johdettavakseen kuuluvalle yksikölle tai toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
Lisäksi esimiehen tehtävänä on:
johtaa ja kehittää toimintaa vastuualueellaan ja seurata alansa kehitystä;
vastata yksikkönsä toiminnan ja talouden suunnittelusta;
vastata yksikkönsä henkilöstön ja muiden voimavarojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä;
vastata siitä, että yksikön tehtävien hoidon edellyttämä yhteistyö ja tiedottaminen on asianmukaisesti järjestetty;
vastata yksikkönsä henkilöstön kehittämisestä ja työoloista; sekä
edistää henkilöstönsä yhteistyötä.
Asioiden käsittely
6 §
Säteilyturvakeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, pääjohtaja, osastopäällikkö tai muu, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä annettu.
Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
7 §
Säteilyturvakeskuksen johtokunnan tehtävänä on:
vahvistaa yleiset tavoitteet säteilyturvakeskuksen toiminnalle sekä ohjata ja valvoa niiden toteuttamista;
vahvistaa säteilyturvakeskuksen tutkimus- ja palvelutoiminnan toimintaperiaatteet;
päättää säteilyturvakeskuksen tulo- ja menoarvioesityksestä sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta;
käsitellä säteilyturvakeskuksen toimintaedellytyksiä ja hallintoa koskevat periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset asiat;
edistää yhteistyötä säteilyturvakeskuksen ja niiden ministeriöiden, muiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten välillä, jotka suorittavat säteilyturvakeskuksen toimialaan liittyviä tehtäviä;
päättää, missä järjestyksessä osastopäälliköt toimivat pääjohtajan sijaisina tämän estyneenä ollessa; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka johtokunta päättää pääjohtajan esityksestä ottaa käsiteltäväkseen.
8 §
Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään neljä muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto nimittää enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi johtokuntaan kuuluu henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.
9 §
Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä on saapuvilla.
Jos johtokunnassa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestyksellä. Johtokunnan päätökseksi tulee enemmistön kannattama ehdotus ja äänten mennessä tasan se ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.
Johtokunta antaa tarkemmat määräykset johtokunnan kokoonkutsumisesta ja asioiden käsittelystä johtokunnassa.
10 §
Pääjohtaja ratkaisee ne asiat, joita ei ole säädetty johtokunnan päätettäviksi tai annettu työjärjestyksessä tai muussa määräyksessä muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa esittelystä ratkaistavakseen myös sellaisen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava. Osastopäälliköllä on sama oikeus osastonsa virkamiehen ratkaistavissa asioissa.
Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen sekä virkavapaus
11 §
Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena säteilyturvakeskuksen virkoihin on virkaan soveltuva koulutus ja sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Pääjohtajalta, osastopäälliköltä, apulaisosastopäälliköltä, toimistopäälliköltä ja laboratorionjohtajalta vaaditaan tehtävien edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa.
Lisäksi vaaditaan:
pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys ydin- ja säteilyturvallisuustehtäviin;
osastopäälliköltä, apulaisosastopäälliköltä, toimistopäälliköltä ja laboratorionjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyyttä alaan kuuluviin tehtäviin.
12 §
Tasavallan presidentti nimittää pääjohtajan valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.
Osastopäällikön nimittää johtokunta.
Pääjohtaja nimittää tai ottaa muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
13 §
Virkavapautta myöntää pääjohtajalle sosiaali- ja terveysministeriö ja muille virkamiehille pääjohtaja, jollei jäljempänä tai työjärjestyksessä toisin säädetä tai määrätä. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto.
Pääjohtajan viran hoidosta virkavapauden aikana tai viran ollessa avoimena päättää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta.
Erinäiset säännökset
14 §
Pääjohtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
15 §
Muutosta säteilyturvakeskuksen päätökseen haetaan, jollei toisin säädetä korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
16 §
Säteilyturvakeskus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä, muissa viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa keskusta koskevissa asioissa.
17 §
Säteilyturvakeskuksen tulee antaa toiminnastaan kultakin kalenterivuodelta sosiaali- ja terveysministeriölle kertomus seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
18 §
Tarkemmat määräykset säteilyturvakeskuksen organisaatiosta, asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja.
19 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1990.
Tällä asetuksella kumotaan säteilyturvakeskuksesta 6 päivänä helmikuuta 1987 annettu asetus (107/87) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa asetettu johtokunta jatkaa kuitenkin toimintaansa vuoden 1993 loppuun asti.
Professorin arvonimi on laboratorionjohtajalla, jolla se on ollut ennen tämän asetuksen voimaantuloa.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen