879/1990

pankkitarkastusvirasto;

Suomen rahapaja;

tullihallitus;

rakennushallitus;

valtiokonttori;

valtiontalouden tarkastusvirasto;

verohallitus;

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus;

Valtion ravitsemiskeskus;

tilastokeskus;

Valtion painatuskeskus;

Valtion tietokonekeskus; sekä

Valtionhallinnon kehittämiskeskus.

pankkeja, hypoteekkiyhdistyksiä, luotto-osakeyhtiöitä, säästökassatoimintaa harjoittavia osuuskuntia, rahastoyhtiöitä ja panttilainauslaitoksia;

arvopaperipörssitoimintaa, optioyhteisötoimintaa ja arvopaperinvälitysliikkeitä;

pankkitarkastusvirastoa;

Suomen Pankkia;

Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa;

luvan antamista obligaatiolainan liikkeeseen laskemiseen sekä siihen liittyvän veronhuojennuksen myöntämistä;

valtion lainanottoa ja valtion velanhoitoa;

valuuttalainsäädäntöä ja rahajärjestelmää;

Kansainvälistä valuuttarahastoa, Kansainvälistä jälleenrakennuspankkia ja sen liitännäisjärjestöjä, Pohjoismaiden Investointipankkia ja Länsipohjolan pohjoismaista kehittämisrahastoa sekä alueellisten kansainvälisten kehityspankkien ja -rahastojen toiminnan seurantaa;

kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa rahoitus- ja pääomamarkkinakysymyksissä;

valtiontakausta;

tulliverotusta, tasausveroa, varmuusvarastointimaksua, vientitalletusta ja -maksua, tuontimaksuja sekä muita maahan tuonnin ja maasta viennin yhteydessä kannettavia erityisveroja tai maksuja;

valmisteverotusta ja hinnanerokorvauksia;

markkinahäiriöitä ja polkumyyntiä;

tullihallintoa;

kansainvälistä tulliyhteistyötä;

Suomen rahapajaa;

Ahvenanmaan maakuntaan liittyviä finanssihallintoasioita;

valtionperintöjä;

indeksiehdon käytön rajoittamista;

lainsäädäntöä, joka ei kuulu ministeriön muun osaston käsiteltäviin;

ministeriön edustusta oikeusasioissa ja yhteisöissä, jollei asia kuulu ministeriön muun osaston käsiteltäviin; sekä

ministeriön kansainvälisten asioiden hoidon yhteensovittamista.

finanssipolitiikan tavoitteita, päälinjoja ja keinoja;

valtion toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä niiden laadintaa;

valtion tulo- ja menoarvioesitystä;

valtion erityismenoarviota, lukuun ottamatta virkaluetteloa;

valtion toiminta- ja taloussuunnitteluun sekä tulo- ja menoarvioon liittyvää selvitys- ja kehittämistoimintaa sekä määrärahojen alueellisen kohdentamisen selvittämistä;

valtion tulo- ja menoarvion soveltamista ja toteuttamisen valvontaa;

valtion maksuvalmiuden sekä määrärahojen käytön suunnittelua ja valvontaa sekä kassavarojen sijoittamista ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tarvittavan lyhytaikaisen kotimaisen luoton ottamista;

valtion maksuliikettä;

valtion hallinnollista ja liikekirjanpitoa, muuta tilinpitoa ja tilinpäätöstä sekä valtion virastojen, laitosten ja liikeyritysten suunnittelu- ja laskentajärjestelmiä;

valtionvelkaa, mikäli asia ei kuulu ministeriön muun osaston käsiteltäviin;

valtiolle perittävien maksujen yleisiä perusteita;

valtiovarainministeriön hallinnonalan tulo- ja menoarvioehdotusta ja toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä ehdotusta valtiovarainministeriön osuudeksi valtiontalouden suunnitelmaan, ei kuitenkaan ministeriön sisäistä toimintaa koskevilta osilta;

valtion suhdannerahastoa ja muita valtion rahastoja, mikäli ne eivät kuulu ministeriön muun osaston käsiteltäviin asioihin;

valtion tilien ja taloudenhoidon tarkastusta;

hallituksen kertomusta toimenpiteistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta ovat antaneet aihetta;

valtion rakennus- ja kiinteistöhallintoa;

rakennushallitusta;

valtiokonttoria; sekä

valtiontalouden tarkastusvirastoa.

veropoliittisia kysymyksiä talous- ja finanssipolitiikan suunnittelun ja toimenpidevaihtoehtojen yhteydessä;

verolainsäädäntöä, lukuun ottamatta tulli- ja valmisteverotusta koskevaa lainsäädäntöä;

verotusta koskevien kansainvälisten sopimusten valmistelua ja muita kansainvälisiä veroasioita;

verohallintoa, mikäli sitä koskevia asioita ei ole erikseen säädetty muiden viranomaisten käsiteltäviksi;

muita kuin edellä tarkoitettuja veroihin ja veronluonteisiin maksuihin liittyviä kysymyksiä, mikäli niitä ei ole erikseen säädetty muiden viranomaisten käsiteltäviksi; sekä

tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä, jotka liittyvät 1-5 kohdassa mainittujen tehtävien hoitoon.

koti- ja ulkomaisen suhdanne- ja keskipitkän aikavälin taloudellisen kehityksen seuraamista, tutkimista ja ennustamista;

julkisen talouden kehitystä ja suunnittelua;

talouspolitiikan suunnittelua ja talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutusten selvittämistä;

taloudellisen kehityksen ja talouspolitiikan linjan sekä yhteiskuntapoliittisten suunnitelmien yhteensopeuttamista;

julkisen talouden rahoitusmarkkinavaikutuksia erityisesti finanssi- ja rahapolitiikan yhteensopeuttamisen kannalta;

lausuntojen antamista sellaisista valmisteilla olevista asioista, joilla on huomattavaa kansantaloudellista merkitystä;

kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaa kansantaloudellisissa ja talouspoliittisissa kysymyksissä;

kuntien yleistä kalleusluokitusta;

hallituksen kertomusta valtiovarain hoidosta ja tilasta;

taloudellisten katsausten ja ennusteiden julkaisemista sekä muuta taloudellista tiedotustoimintaa;

muita kansantalouden tasapainon, kehityksen ja suunnittelun kannalta keskeisiä kysymyksiä; sekä

Valtion taloudellista tutkimuskeskusta.

osallistumista valtiotyönantajan edustajana tulo- ja työmarkkinapoliittiseen toimintaan;

valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan kehittämistä, toteuttamista ja yhteensovittamista;

valtion henkilöstön oikeudellista asemaa ja sitä koskevaa lainsäädäntöä;

hallinnon henkilöstön mitoitusta;

valtion henkilöstön kehittämistä;

valtion virkaehtosopimuslainsäädäntöä ja yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslainsäädäntöä;

valtion virkaehto- ja työehtosopimustoimintaa ja työrauhaa sekä yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimustoimintaa ja siihen liittyviä työrauhakysymyksiä;

valtion henkilöstön palkkauksen, palkitsemisen ja muiden palvelussuhteen ehtojen yleistä järjestelyä, kehittämistä ja yhteensovittamista;

kunnallisten ja yksityisten valtionapua saavien yhteisöjen ja laitosten henkilöstön palkkauksiin ja muihin palvelussuhteen ehtoihin liittyviä valtionapuperusteita;

valtion henkilöstön luontoisetujen ja sosiaalisten etujen yleistä järjestelyä;

palvelussuhteen perusteella valtion varoista suoritettavien eläkkeiden, perhe-eläkkeiden ja ylimääräisten eläkkeiden yleistä järjestelyä;

virkamiesten erorahan ja toistuvan korvauksen yleistä järjestelyä;

komiteatyön palkkioperusteita;

henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää, tilastointia ja tilastoyhteistyötä sekä tutkimuksia ja selvityksiä, jotka liittyvät 1-13 kohdassa mainittujen asioiden käsittelemiseen; sekä

Valtion ravitsemiskeskusta.

hallinnon kehittämisen toimintalinjoja;

hallinnon palvelukykyä ja tuloksellisuutta;

hallinnon organisointia sekä hallinnon ohjauksen, koulutuksen ja toimintojen kehittämistä;

tietohallintoa ja tietotekniikkaa;

valtion liikelaitosten yleistä kehittämistä; sekä

tilastokeskusta, Valtion painatuskeskusta, Valtion tietokonekeskusta ja Valtionhallinnon kehittämiskeskusta.

ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa siltä osin kuin se ei tämän asetuksen perusteella kuulu muille ministeriön yksiköille;

valtiovarainministeriön tulo- ja menoarvioehdotusta ja toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä ehdotusta valtiovarainministeriön osuudeksi valtiontalouden suunnitelmaan ministeriön sisäistä toimintaa koskevilta osilta;

ministeriön ulkoista tiedotustoimintaa, sisäistä tiedotusta ja tietopalvelua;

ministeriön tietohallinnon yleistä järjestämistä ja tietojärjestelmien yhteensovittamista;

ministeriön tilivirastotehtäviä; sekä

ministeriön asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia.

johtaa, sovittaa yhteen ja valvoa ministeriön ja erityisesti ministeriön yleisen osaston, tulo- ja menoarvio-osaston, vero-osaston ja kansantalousosaston toimialaan kuuluvien asioiden hoitamista sekä tehdä tarpeellisiksi katsomiaan ministeriön toimintaa koskevia esityksiä;

seurata ministeriön hallinnonalalla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi;

käsitellä valtion tulo- ja menoarviota, sen täytäntöönpanoa sekä taloussuunnittelua koskevat tärkeimmät asiat sekä asiat, jotka ministeri niiden laadun vuoksi on antanut hänen käsiteltävikseen;

osallistua kansantalouden ja valtiontalouden kannalta tärkeiden ja laajakantoisten asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen;

käsitellä valtiovarainministeriön hallinnonalan tulo- ja menoarvioehdotusta, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä ehdotusta valtiovarainministeriön osuudeksi valtiontalouden suunnitelmaan; sekä

osallistua valtioneuvoston ohjesäännön 34§:ssä tarkoitettuun kansliapäälliköiden yhteistoimintaan.

johtaa, sovittaa yhteen ja valvoa henkilöstöosastolle ja hallinnon kehittämisosastolle kuuluvien asioiden valmistelua ja toteuttamista sekä tehdä tarpeelliseksi katsomiaan osastojen toimintaa koskevia esityksiä;

seurata henkilöstöosaston ja hallinnon kehittämisosaston toimialoilla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi;

johtaa ja valvoa ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa sekä hallintotoimistolle kuuluvien asioiden valmistelua ja toteuttamista;

osallistua henkilöstöosastolle ja hallinnon kehittämisosastolle kuuluvien tärkeimpien asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen;

käsitellä ministeriön tulo- ja menoarvioehdotusta, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä työjärjestystä;

esitellä ministeriön sekä henkilöstöosaston ja hallinnon kehittämisosaston alaisten virastojen ja laitosten nimitysasiat;

toimia valtioneuvoston ohjesäännön 52§:n 2 momentissa tarkoitettuna esittelijänä 6 kohdassa tarkoitetuissa nimitysasioissa sekä henkilöstöosastolle ja hallinnon kehittämisosastolle kuuluvissa asioissa; sekä

käsitellä ne muut asiat, jotka ministeri tai valtiosihteeri niiden laadun vuoksi on antanut hänen käsiteltäväkseen.

johtaa yksikkönsä toimintaa ja valvoa, että yksikölle kuuluvat asiat käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti;

seurata yksikön toimialalla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi;

käsitellä ne yksikölleen kuuluvat asiat, jotka ministeriön työjärjestyksessä määrätään hänen käsiteltäväkseen tai jotka hän itselleen pidättää; sekä

valvoa, että yksikön virkamiehet ja muut toimihenkilöt saavat tarpeellista täydentävää koulutusta ja ohjausta tehtävissään.

johtaa osaston päällikön apuna osaston toimintaa ja valvoa, että asiat, joiden valvonnan osaston päällikkö on hänelle määrännyt, käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti; sekä

käsitellä ne osastolle kuuluvat asiat, jotka osaston päällikkö on hänen käsiteltävikseen määrännyt.

lausunnon antamista valtioneuvoston ohjesäännön 47§:n 1 momentissa tarkoitetussa valtiovarainministeriön raha-asiain käsittelyssä;

lausunnon antamista muissa asioissa silloin, kun asia kuuluu useamman kuin yhden osaston toimialaan, jollei asia 24§:n nojalla kuulu alivaltiosihteerin ratkaistavaksi; sekä

valtion tulo- ja menoarviosta annetun asetuksen (424/88) 36§:ssä tarkoitettua valtion shekkitilille tai valtion yleiselle postisiirtotilille kertyneiden varojen tallettamista tai muuta sijoittamista sekä ulkomaisesta lainasta saatujen valuuttavarojen sijoittamista.

lausunnon antamista asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston, mutta kuitenkin pääosaltaan henkilöstöosaston ja hallinnon kehittämisosaston toimialaan; sekä

ministeriön sisäistä järjestystä.

valtuutusta edustaa ministeriötä tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jollei jäljempänä muuta säädetä;

pankkien, luotto-osakeyhtiöiden, hypoteekkiyhdistysten, säästökassojen, rahastoyhtiöiden, arvopaperinvälitysliikkeiden ja panttilainauslaitosten yhtiöjärjestysten ja sääntöjen vahvistamista sekä pankkitarkastusviraston toiminnasta aiheutuvien kustannusten perimistä;

tullilain 63§:n mukaan valtiovarainministeriön määräysvaltaan kuuluvia toimenpiteitä;

kotimarkkinahinnan ja maailmanmarkkinahinnan eroon perustuvien tuontimaksujen, valmisteverojen ja hinnanerokorvausmäärien muuttamista;

osaston toimialaan kuuluvia veronhuojennus- ja maksunlykkäyshakemuksia, milloin poistettavaksi tai palautettavaksi tahi lykättäväksi pyydetty määrä on enintään 250 000 markkaa; sekä

valuuttakauppalupia.

luvan antamista tilivirastoille saada maksaa edellisille vuosille kuuluva meno kuluvan vuoden määrärahasta;

tilivirastojen tiliohjesääntöjen vahvistamista;

valtion tulo- ja menoarviosta annetun asetuksen 30§:n 1 ja 2 momentissa, 32§:n 1 momentissa, 35§:ssä, maksuliikejärjestelmän osalta 42§:n 2 momentissa, 49§:n 2 momentissa ja 58§:n 2 momentissa tarkoitettujen lupien antamista; sekä

valtiovarainministeriön hallinnonalan menorästin pitämistä edelleen tileissä.

osaston toimialaan kuuluvia veronhuojennushakemuksia, milloin poistettavaksi tai palautettavaksi pyydetty määrä on enintään 250 000 markkaa;

tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 6§:n 2 momentissa valtiovarainministeriön ratkaistavaksi säädettyjä hakemuksia, milloin asiasta ei ole hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausuntoa;

investointivarauslain 11§:ssä valtiovarainministeriön ratkaistavaksi säädettyjä hakemuksia; sekä

vieraan valtion kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyssä valtiosopimuksessa tarkoitettua valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvaa keskinäistä sopimusmenettelyä, ei kuitenkaan asioita, joissa on kysymys yli 250 000 markan määrän poistamisesta tai palauttamisesta.

valtion henkilöstölle myönnettävää oikeutta lukea hyväkseen eläkettä varten palvelusaika sellaisessa palveluksessa, joka kuuluu valtion eläkejärjestelmään toisessa pohjoismaassa;

valtion virkaehtosopimuslain 5§:n 3 momentissa tarkoitettuja asioita sekä pykälän 4 momentissa tarkoitettua liikelaitosten virkamiesten tulokseen perustuvan palkkauksen yleisten perusteiden vahvistamista;

valtion tilapäisten virkamiesten palkkioiden perusteiden vahvistamista;

valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/87) 3 ja 8§:n sekä 9§:n 1 momentin mukaan valtion neuvotteluviranomaisen ratkaistavia asioita;

voimassa olevien työehtosopimusten ja muiden niihin verrattavien määräysten soveltamista;

yksittäisten työsopimusten palkka- ja työehtojen vahvistamista sekä lausuntojen antamista niistä;

työtuomioistuimesta annetun lain 11§:n 2 momentissa tarkoitettujen virkaehtosopimuksia koskevien neuvottelujen käymistä;

kanteen vireille panemista, vastineen antamista tai valtiovarainministeriön edustamista asiassa, jossa ministeriö on työtuomioistuimessa asianosaisena;

työtuomioistuimesta annetun lain 13§:n 6 momentissa tarkoitettua hallinnonalan neuvotteluviranomaisen määräämistä toimimaan asianosaisena työtuomioistuimessa;

valtion tulo- ja menoarviosta annetun asetuksen 42§:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla liittymättä yhtenäiseen palkanlaskentajärjestelmään;

eläkkeen tai perhe-eläkkeen maksamista ulkomailla olevalle;

valtiovarainministeriön myönnettäviä hautausapuja ja lahjapalkkioita sekä lausunnon antamista niistä;

poikkeuksen myöntämistä valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön (486/79), valtion työmaiden huollosta annetun valtioneuvoston päätöksen (607/81) sekä valtion rakennustyömailla käytettävien siirrettävien työmaarakennusten hankinnoista annetun valtioneuvoston päätöksen (47/64) määräyksistä;

niiden syrjäisten kohteiden määräämistä, joissa sijaitsevien valtion palvelussuhdeasuntojen vuokria määrättäessä käytetään valtioneuvoston vahvistamaa alempaa vuokratasoa;

lausuntojen antamista vuosilomista, työajoista ja työajan perusteella maksettavista korvauksista;

lausuntojen antamista virkojen kelpoisuusvaatimuksista, nimistä ja virkajärjestelyistä sekä palkkausluokkiin sijoittelusta ja lisäpalkkioista;

valtion avustusta saavien laitosten palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukseen ja muihin palvelussuhteen ehtoihin liittyviä valtionapuperusteita, siltä osin kuin ne kuuluvat valtiovarainministeriön toimialaan, ja lausunnon antamista niistä, jos ne kuuluvat muun ministeriön ratkaistaviin asioihin; sekä

valtion henkilöstön ammattiyhdistyskoulutuksesta tehdyssä virkaehtosopimuksessa tarkoitetun koulutuksen opetusohjelmien hyväksymistä.

ikälisiä;

todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;

myöhästyneinä esitettyjen matkalaskujen maksamista;

lupaa oman auton käyttämiseen virkamatkoilla;

kaluston ja muun siihen verrattavan omaisuuden poistamista; sekä

tileistä poistoa.

valtiosihteerillä ja alivaltiosihteerillä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys julkiseen talouteen, muihin taloudellisiin kysymyksiin ja valtion hallintoon;

yleisen osaston päälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä talouselämän tuntemus sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

tulo- ja menoarvio-osaston päälliköllä ja budjettineuvoksella, apulaisosastopäällikkönä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys julkiseen talouteen ja muihin taloudellisiin kysymyksiin sekä hallitusneuvoksella, apulaisosastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja julkiseen talouteen;

vero-osaston päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys verolainsäädäntöön ja verotukseen sekä talouselämän tuntemus;

kansantalousosaston päälliköllä ja finanssineuvoksella, apulaisosastopäällikkönä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perusteelliset tiedot kansantaloustieteestä ja talouselämästä;

henkilöstöosaston päälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys julkiseen hallintoon ja työmarkkinakysymyksiin;

hallinnon kehittämisosaston päälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys hallintoon;

yleisen osaston hallitusneuvoksella, apulaisosastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

vero-osaston lainsäädäntöjohtajalla, apulaisosastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys verolainsäädäntöön, verotukseen ja lainvalmistelutyöhön;

budjettineuvoksella, toimistopäällikkönä ja finanssineuvoksella, toimistopäällikkönä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

hallitusneuvoksella, toimistopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

koulutuspäälliköllä, budjettineuvoksella, finanssineuvoksella, lainsäädäntöneuvoksella, rahoitusneuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, budjettisihteerillä, finanssisihteerillä, ylitarkastajalla, tiedotuspäälliköllä, informaatikolla ja esittelijällä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä lainsäädäntöneuvoksella lisäksi lainvalmistelutyössä tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito; sekä

muilla virkamiehillä sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään yhdeksi vuodeksi ministeri ja yli yhdeksi vuodeksi valtioneuvosto;

valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle ministeri;

ministerin nimittämälle virkamiehelle alivaltiosihteeri;

hallintotoimiston päällikön nimittämälle virkamiehelle hallintotoimiston päällikkö; sekä

tilapäiselle ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle se, joka on henkilöstön ottanut.