557/1990

Tätä lakia sovelletaan ammattikasvatushallituksen alaisiin ammatillisiin opettajankoulutuslaitoksiin.

Ammatillisia opettajankoulutuslaitoksia ovat ammatilliset opettajakorkeakoulut ja ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/87) tarkoitettujen ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutusosastot. Opettajankoulutusosastoista on voimassa, mitä ammatillisista oppilaitoksista on säädetty tai määrätty, jollei tässä laissa tai sen nojalla ole toisin säädetty tai määrätty.

Ammatillisten oppilaitosten ruotsinkielisestä opettajankoulutuksesta vastaavana ammatillisena opettajankoulutuslaitoksena toimii Åbo Akademi -nimisen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen järjestämisen edellyttämästä yhteistyöstä yliopiston, muiden opettajankoulutuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikasvatushallituksen välillä säädetään asetuksella.

Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen tehtävänä on antaa ammatillisten oppilaitosten opettajiksi aikoville pedagoginen ja muu tarpeellinen opettajankoulutus.

Opettajankoulutuslaitoksen tehtävänä on myös antaa lisäkoulutusta ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten kurssikeskusten opettajille. Lisäksi opettajankoulutuslaitoksessa voidaan harjoittaa ammatillista koulutusta edistävää tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaa.

Opettajankoulutuslaitoksessa voidaan järjestää myös muuta koulutustoimintaa.

Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen tulee, sen lisäksi mitä edellä 1§:n 3 momentissa on ruotsinkielisestä opettajankoulutuksesta säädetty, opettajankoulutus- ja muissa tehtävissä olla yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen harjoituskouluna toimii ammattikasvatushallituksen määräämä ammatillinen oppilaitos. Harjoituskouluna opetusharjoittelujaksoja varten voi toimia ylläpitäjän suostumuksella ja ammattikasvatushallituksen luvalla myös muu ammatillinen oppilaitos tai ammatillinen kurssikeskus.

Harjoituskouluista on voimassa, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa ja työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (31/76) tai niiden nojalla on säädetty ja määrätty, jollei tässä laissa tai sen nojalla ole toisin säädetty tai määrätty.

Valtion ylläpitämän ammatillisen opettajakorkeakoulun perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtioneuvosto. Valtioneuvosto päättää myös opettajankoulutusosaston perustamisesta valtion ammatilliseen oppilaitokseen ja sellaisen osaston lakkauttamisesta.

Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle luvan opettajankoulutusosaston perustamiseen sen ylläpitämään ammatilliseen oppilaitokseen. Valtioneuvosto voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa opettajankoulutusosaston perustamisluvan, jos opettajankoulutuksen tarve lakkaa.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on johtokunta, joka vastaa opettajakorkeakoulun toiminnasta. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä, jotka samoin kuin heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ammattikasvatushallitus määrää. Heidän lisäkseen valitsevat päätoimiset opettajat, muu henkilökunta ja opiskelijat kukin ryhmä keskuudestaan yhden jäsenen sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen johtokuntaan. Johtokunnan valinnasta ja tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Opettajankoulutusosastossa on opettajankoulutustehtäviä varten opettajankoulutusneuvosto, josta säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun toiminnan edistämiseksi sekä opettajakorkeakoulun ja työelämän välisten ja muiden tarpeellisten yhteyksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi opettajakorkeakoululla voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia. Neuvottelukunnan asettaa johtokunta.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajakunnan muodostavat rehtori, apulaisrehtori, kurssitoimenjohtaja ja päätoimiset opettajat. Muut opettajat kuuluvat opettajakuntaan siten kuin johtosäännössä määrätään. Opettajakunta voi jakaantua jaostoihin sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

Opettajakunnan ja sen jaostojen tehtävänä on suunnitella ja edistää opettajakorkeakoulun opetusta ja muuta toimintaa sekä suorittaa muut tehtävät sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulutusosaston johtaja ja päätoimiset opettajat kuuluvat oppilaitoksen opettajakuntaan. He muodostavat opettajakunnan jaoston, josta on vastaavasti voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on rehtori.

Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulutusosastossa on johtaja, joka toimii rehtorin alaisena. Jollei osastossa ole johtajan virkaa tai tointa, valitaan johtaja opettajien keskuudesta siten kuin asetuksella säädetään.

Rehtorin ja johtajan tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa opettajankoulutuslaitoksen opetustyötä ja muuta toimintaa, esitellä opettajankoulutuslaitosta koskevat asiat johtokunnan kokouksessa, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty, sekä suorittaa hänelle määrätyt hallinto- ja opetustehtävät. Tarkempia säännöksiä ja määräyksiä rehtorin ja johtajan tehtävistä annetaan asetuksella sekä tarvittaessa johtosäännössä.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa voi olla apulaisrehtori. Jollei opettajakorkeakoulussa ole apulaisrehtorin virkaa, valitaan apulaisrehtori opettajien keskuudesta siten kuin asetuksella säädetään.

Tehtävien jakamisesta rehtorin ja apulaisrehtorin kesken päättää johtokunta, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Opettajakorkeakouluun, jossa ei ole apulaisrehtoria, valitaan opettajien keskuudesta vararehtori.

Ammatillisessa opettajankoulutuslaitoksessa on oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki opettajankoulutuksessa olevat opiskelijat.

Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opettajankoulutuslaitoksen toimintaa sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Ammatillisella opettajakorkeakoululla on johtosääntö, jossa määrätään opettajakorkeakoulun toiminnan yleisistä perusteista, hallinnosta ja muista asioista sen mukaan kuin tässä laissa ja sen nojalla asetuksella säädetään. Johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvistaa ammattikasvatushallitus.

Ennen johtosäännön hyväksymistä on opettajille, muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulutusosaston johtosääntö on osa oppilaitoksen johtosääntöä. Ennen johtosäännön hyväksymistä on opettajankoulutusneuvostolle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Ammatillisessa opettajankoulutuslaitoksessa annettava opettajankoulutus rakentuu ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa suoritetulle tutkinnolle sekä riittävälle työkokemukselle.

Opettajankoulutuslaitoksen opetuksen järjestämisestä säädetään asetuksella ja määrätään tarkemmin ammattikasvatushallituksen päätöksellä.

Opettajankoulutuslaitoksen antamasta lisäkoulutuksesta ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita.

Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään asetuksella ja määrätään tarkemmin ammattikasvatushallituksen päätöksellä.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun viroista säädetään asetuksella.

Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulutusosaston virat tai toimet ovat asianomaisen oppilaitoksen virkoja tai toimia.

Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen virkojen ja toimien sekä tuntiopettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.

Opettajan viran tai toimen haltijan sekä tuntiopettajien tehtävistä säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Valtion ylläpitämän ammatillisen opettajakorkeakoulun palveluksessa olevan henkilön eläketurvasta ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä on säädetty erikseen.

Yksityisen ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulutusosaston johtajalla, opettajalla ja muulla tarpeellisella henkilöstöllä, jonka palkkaukseen ammatillinen oppilaitos saa ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 13 a§:n 1 momentin mukaan valtionavustusta, on oikeus valtion varoista eläkkeeseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin valtion palveluksessa olevalla henkilöllä. Samoin heidän jälkeensä suoritetaan perhe-eläkettä kuten valtion palveluksessa olleen henkilön jälkeen.

Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen vakinaisella rehtorilla, apulaisrehtorilla, johtajalla ja opettajalla on aina seitsemän vuotta palveltuaan oikeus ja velvollisuus virkavapaana ja virkaan kuuluvin palkkaeduin, jollei virkavapaudesta virkaehtosopimuksin toisin ole sovittu, täydentää viran hoitamista edistäviä tietojaan ja taitojaan viisi opettajankoulutuslaitoksen työkuukautta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske rehtoria, apulaisrehtoria, johtajaa tai opettajaa, joka on täyttänyt tai täyttäisi 60 vuotta ennen lisäkoulutuksen päättymistä.

Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tarkoitetusta virkavapaudesta annetaan asetuksella.

Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn ammatillisen opettajakorkeakoulun johtokunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla ammattikasvatushallitukseen noudattaen muutoksenhausta hallintoasioissa annettua lakia (154/50). Asetuksella voidaan säätää, missä asioissa ei ole valitusoikeutta.

Viran tai toimen haltijan ja muun opettajakorkeakoulun hallintoelimen kuin johtokunnan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Jos johtokunnalle kuuluva asia on johtosäännöllä siirretty johtokunnan alaisen viran tai toimen haltijan päätettäväksi, viran tai toimen haltijan on päätökseen tyytymättömän vaatimuksesta kuitenkin saatettava asia johtokunnan ratkaistavaksi. Kirjallinen vaatimus on esitettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedonsaannista.

Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella annettuun valtioneuvoston ja opetusministeriön päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990. Lain 20§:n säännöksiä sovelletaan asetuksella säädettävästä ajankohdasta.

Tällä lailla kumotaan ammattikoulujen opettajaopistoista 26 päivänä tammikuuta 1962 annettu laki (71/62) ja maatalousnormaalikoulusta 11 päivänä helmikuuta 1927 annettu laki (42/27) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopisto ja Ammattikoulujen Jyväskylän opettajaopisto muuttuvat tämän lain voimaan tullessa ammatillisiksi opettajakorkeakouluiksi.

Järvenpään kotitalousopettajaopisto, Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto, Högvalla seminarium i huslig ekonomi, Lahden muotoiluinstituutti, Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopisto ja Åbo hemslöjdslärarinstitut muuttuvat tämän lain voimaan tullessa ammatillisiksi oppilaitoksiksi, joissa on opettajankoulutusosasto.

Maatalousnormaalikoulun, Lepaan puutarhaoppilaitoksen, Kurun normaalimetsäopiston, Suomen Liikemiesten kauppaopisto - Normaalikauppaoppilaitoksen, Svenska Handelsläroverket -nimisen oppilaitoksen, Tampereen teknillisen oppilaitoksen sekä Helsingin sairaanhoito-opiston, Oulun, Tampereen ja Turun terveydenhuolto-oppilaitoksen ja Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut -nimisen oppilaitoksen opettajankoulutusta järjestävät osastot tai vastaavat yksiköt muuttuvat tämän lain voimaan tullessa mainittujen oppilaitosten opettajankoulutusosastoiksi.

Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopiston yhteydessä toimiva harjoituskoulu muuttuu tämän lain voimaan tullessa itsenäiseksi ammattioppilaitokseksi.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tulee kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta olla 13§:ssä tarkoitettu johtosääntö. Ennen tämän lain mukaisesti hyväksyttyä ja vahvistettua johtosääntöä ovat johtosääntönä voimassa ohjesäännön määräykset siltä osin kuin ne eivät ole tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen säännösten vastaisia.

Nimittävä viranomainen siirtää tarvittaessa tämän lain voimaantullessa opettajankoulutusta antavan viran tai toimen haltijan, mikäli mahdollista, hänen entistä virkaansa tai tointaan lähinnä vastaavaan ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen virkaan tai toimeen, jos hän on siihen kelpoinen, sitä haettavaksi julistamatta.