Laki pääkaupunkiseudun rakennusverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
- Type of statute
- Laki
- Date of Issue
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan väliaikaisesti pääkaupunkiseudun rakennusverosta 2 päivänä kesäkuuta 1989 annetun lain ( 511/89 ) nimike sekä 1-5 ja 9§, 10§:n 1 momentti, 11§:n 1 momentti, 12§:n 1 momentti, 13§:n 1 momentti, 14§, 16§:n 1 momentti sekä 17-20 ja 27§ näin kuuluviksi:
Vuoden 1989 rakennusverolaki
1 §
Eräistä talonrakennustöistä on suoritettava rakennusveroa valtiolle siten kuin tässä laissa säädetään.
2 §
Velvollinen suorittamaan rakennusveroa on jokainen, jonka lukuun veronalainen rakentaminen tapahtuu. Jos verovelvollisia on useita, on kukin vastuussa veron koko määrästä.
Valtio ja sen laitokset ovat vapaat rakennusveron suorittamisesta.
3 §
Rakennusveronalaista on seuraavien rakennusten ja rakennustilojen rakentaminen:
myymälä, joka on kerrosalaltaan 1 000 neliömetriä tai sitä suurempi;
konttori tai toimisto, joka on kerrosalaltaan 5 000 neliömetriä tai sitä suurempi;
pankkihuoneisto ja hallintorakennus;
hotelli, motelli, ravintola, kylpylä, kurssikeskus, lomanviettoon tarkoitettu rakennus, kirkko ja muu kirkollinen rakennus, museo, ooppera, teatteri, elokuvateatteri, konsertti- ja taidehalli, kokous- tai huvitteluhuoneisto, näyttely-, urheilu- ja voimistelutila sekä uimahalli ja erillinen katsomo.
4 §
Jos veronalaisen rakennustilan pinta-alan osuus on vähemmän kuin neljännes rakennuksen tai rakennettavan tai peruskorjattavan rakennustilan huoneistoalasta, ei tällaisen rakennuksen rakentaminen ole veronalaista. Jos veronalaisen rakennustilan pinta-alan osuus koko rakennuksesta tai rakennettavasta tai peruskorjattavasta rakennustilasta on neljännes tai enemmän, katsotaan veronalaiseksi vain se osa rakentamisesta, joka käsittää 3§:ssä mainittuja rakennustiloja. Jos veronalaisen rakennustilan huoneistoala on 1 000 neliömetriä tai enemmän, katsotaan rakentaminen pinta-alaosuuksista riippumatta kuitenkin veronalaiseksi.
Edellä 3§:ssä tarkoitettu rakentaminen ei ole veronalaista, jos rakennuksen tai rakennustilan kokonaiskerrosala on enintään 200 neliömetriä tai jos kerrosalan laskeminen rakennuksen tai rakennustilan luonteen vuoksi ei ole mahdollista ja rakennuskustannukset ovat enintään 400 000 markkaa.
5 §
Rakentaminen ei ole tämän lain mukaan veronalaista, jos sen osalta suoritettava vero perustuu ennen lain voimaan tuloa voimassa olleeseen investointiveron kantamisesta annettuun valtioneuvoston päätökseen tai lakiin pääkaupunkiseudun rakennusverosta (511/89).
9 §
Verotoimisto voi hakemuksesta antaa sitovan ennakkotiedon siitä, onko vahvistettujen rakennuspiirustusten mukainen veropiirin alueella tapahtuva rakentaminen veronalaista.
10 §
Joka rakennuttaa tai omaan lukuunsa rakentaa sellaisia rakennuksia tai rakennustiloja, joiden rakentaminen on tämän lain mukaan veronalaista, on velvollinen antamaan verohallituksen vahvistamaa lomaketta käyttäen veroilmoituksen sen veropiirin verotoimistolle, jonka alueella rakennuspaikka sijaitsee.
11 §
Verotoimiston on viipymättä määrättävä ja maksuunpantava rakennusvero.
12 §
Rakennustyön valmistuttua verovelvollisen on verohallituksen vahvistamalla lomakkeella annettava asianomaiselle verotoimistolle selvitys rakennuskustannusten lopullisesta määrästä ( veronselvitys ).
13 §
Jos rakennuskustannusten lopullinen määrä ylittää veron määräämisen perusteena käytettyjen rakennuskustannusten määrän vähintään 20 prosentilla, verotoimiston on oikaistava verotusta ja määrättävä verovelvollisen suoritettavaksi kustannusten erotusta vastaava vero ja sille 20 prosentin suuruista vuotuista veronlisäystä vastaava korko rakennustyöhön ryhtymistä lähinnä seuraavan vuosineljänneksen alusta lukien asetettavaan maksupäivään saakka.
14 §
Verotoimiston on arvioitava rakennuskustannusten määrä, jos verovelvollinen kehotuksesta huolimatta laiminlyö veroilmoituksen tai veronselvityksen antamisen tai antaa ne niin puutteellisina, ettei niitä oikaistunakaan voida panna verotuksen perusteeksi.
Jos veroilmoituksessa ilmoitettua rakennuskustannusten määrää rakennustilavuuden, rakennustavan tai rakennusten laadun huomioon ottaen on pidettävä ilmeisesti liian pienenä, verotoimistolla on, sen jälkeen kun verovelvolliselle on varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, oikeus vahvistaa rakennuskustannusten määrä arvion mukaan.
16 §
Verovelvollisella ja lääninverovirastolla on oikeus hakea muutosta tässä laissa tarkoitettuun verotoimiston päätökseen kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta lääninoikeudelta. Lääninoikeuden on käsiteltävä valitus kiireellisesti.
17 §
Tässä laissa tarkoitettu rakennusvero, veronkorotus ja veronlisäystä vastaava korko on suoritettava yhtenä eränä lääninverovirastolle. Jos maksua ei määräaikana ole suoritettu, on verolle ja veronkorotukselle suoritettava veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetussa laissa (145/76) säädetyt viivästysseuraamukset. Rakennusveron kannossa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä veronkantolaissa ja sen nojalla sekä verotuslaissa (482/58) ja sen nojalla on veronkannosta säädetty.
18 §
Jokaisen on verotoimiston kehotuksesta annettava sellaisia rakennusveron määräämisessä tarvittavia tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat hänen tiedossaan.
19 §
Rakennusluvan myöntävän viranomaisen on heti lain voimaantulon jälkeen lähetettävä asianomaiselle verotoimistolle tiedot sellaisista ennen lain voimaantuloa annetuista rakennuslupapäätöksistä, joissa tarkoitettua rakentamista sanotun viranomaisen merkintöjen mukaan ei lain voimaantulopäivään mennessä ollut aloitettu. Lain voimassaolon aikana annetuista vastaavista rakennuslupapäätöksistä on rakennusluvan myöntävän viranomaisen lähetettävä tiedot verotoimistolle.
20 §
Rakentamista valvovan viranomaisen on verotoimiston pyynnöstä suoritettava tämän lain soveltamisessa tarpeellisia katselmuksia sekä annettava asiassa selvityksiä ja lausuntoja.
27 §
Tämä laki tulee voimaan 23 päivänä syyskuuta 1989.
Lakia sovelletaan 3§:ssä tarkoitettuun rakentamiseen, joka on aloitettu lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1989.
Valtiovarainministeriön investointiverolain 25§:n nojalla ennen 1 päivää heinäkuuta 1989 ja pääkaupunkiseudun rakennusverosta annetun lain 25§:n nojalla sen jälkeen antama päätös koskee siinä tarkoitettua rakentamista myös tässä laissa tarkoitetun rakennusveron osalta, jos rakentamiseen on ryhdytty vasta tämän lain voimassa ollessa ja rakentaminen on tämän lain mukaan veronalaista.
Hallituksen esitys 105/89
Valtiovarainvaliok. miet. 42 ja 42 a/89
Suuren valiok. miet. 106/89
Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Ulla Puolanne