Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista
- Type of statute
- Päätös
- Date of Issue
- Updated statute
- 1184/1989
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 127§:n ja 131§:n nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:
1.Yleisiä määräyksiä
1 §
Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.
2 §
Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.
3 §
Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.
2.Asuinrakennukset
2.1.Pientalot
4 §
Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.
5 §
Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 135 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 708 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 1 932 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen pinta-ala on:
-yli 60 m 2 mutta enintään 120 m 2 | perusarvosta vähennetään 3,65 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 ylittävältä neliömetriltä |
-yli 120 m 2 | alennus perusarvosta, mk/m 2 219 |
Rakennuksesta puuttuu:
mk/m 2 | |
-vesijohto ja viemäri alennus | 137 |
-keskuslämmitys ,, | 156 |
-sähkö ,, | 83 |
6 §
Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 732 mk/m 2 .
2.2. Asuinkerrostalot
7 §
Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.
8 §
Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 135 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 708 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksessa on hissi: lisäarvo, mk/m 2 91
Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:
-yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2 | perusarvosta vähennetään 5,48 mk jokaiselta alarajan (80 m 2) ylittävältä neliömetriltä |
-yli 120m 2 | alennus perusarvosta, mk/m 2 219 |
Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:
mk/m 2 | |
-3 kerrosta lisäarvo | 112 |
-4 ,, ,, | 54 |
-5 ,, ,, | 0 |
-6 ,, alennus | 54 |
-7 ,, ,, | 112 |
-8 kerrosta tai enemmän ,, | 166 |
2.3.Vapaa-ajan asunnot
9 §
Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.
10 §
Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 708 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen pinta-ala on:
-yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 | perusarvosta vähennetään 11,18 mk jokaiselta alarajan (10 m 2) ylittävältä neliömetriltä |
-yli 70 m 2 | alennus, mk/m 2 71 |
Rakennus on talviasuttava: lisäarvo, mk/m 2 142
Rakennuksessa on kuisti: arvo kuistineliömetriltä, mk 284
11 §
Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 139 markalla lisättynä 24 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:
-viemäri | 1 700mk |
-vesijohto | 2 100 ,, |
-WC | 2 800 ,, |
-sauna | 2 800 ,, |
12 §
Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.
2.4.Talous- ja autotallirakennukset
13 §
Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.
Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 378 mk/m 2 .
Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 731 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 555 mk/m 2 .
3.Toimistorakennukset
14 §
Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.
15 §
Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 2 949 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
-yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m | perusarvoon lisätään 60 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä |
-yli 3,5 m | lisäarvo, mk/m 2 365 |
Rakennuksen muoto:
mk/m 2 | |
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita alennus | 304 |
- rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia | 0 |
- rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo 155 |
Varasto- ja paikoitustilat:
mk/m 2 | |
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta alennus | 185 |
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta | 0 |
- varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta lisäarvo | 122 |
Hissit:
- rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % alennus | 239 |
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % | 0 |
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo | 369 |
Ilmastointi:
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus | 239 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus | 0 |
- edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä lisäarvo | 304 |
4. Myymälärakennukset
16 §
Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.
17 §
Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 915 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen tilavuus on:
-yli 700 m 3 mutta enintään 2 500 m 3 | perusarvosta vähennetään 11,11 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä |
-yli 2 500m 3 mutta enintään 10 000 m 3 | perusarvosta vähennetään 11,11 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin saakka ja 1,42 mk jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä |
-yli10 000m 3 | alennus, mk/m 3 308 |
Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:
-yli 20 % mutta enintään 40 % | perusarvosta vähennetään 4,68 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä |
-yli40 % | alennus, mk/m 3 93 |
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m | perusarvosta vähennetään 7,26 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä |
-yli 6,2 m | alennus, mk/m 3 233 |
Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 72
Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 710 mk/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.
5. Teollisuusrakennukset
18 §
Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.
19 §
Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 352 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m | perusarvosta vähennetään 18,30 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä |
- yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m | perusarvosta vähennetään 18,30 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 9,14 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä |
-yli 8,8 m | alennus, mk/m 3 128 |
Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
mk/m 3 | |
- rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus | 101 |
- rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön alennus | 64 |
- rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18° C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta | 0 |
- rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18° C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo | 63 |
Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
mk/m 3 | |
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta alennus | 64 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % | 0 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä lisäarvo | 63 |
Rakennus on vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 54
5 Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:
-yli 5 000 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 | vähennetään sen perusarvosta 11,18 mk alarajan (5 000 m 3 ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3 :ltä |
-yli10 000m 3 | alennus, mk/m 3 56 |
6. Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §
Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.
21 §
Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19§:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.
7. Voimaantulo
22 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990, ja sitä sovelletaan vuodelta 1989 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989
Ministeri Ulla PuolanneVs. vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Lindström