Asetus Sibelius-Akatemiasta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Updated statute
- 1175/1989
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään Sibelius-Akatemiasta 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (1068/79) nojalla:
1 luku Yleisiä säännöksiä
1 §
Sibelius-Akatemian, jäljempänä korkeakoulu, hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto, opetus- ja tutkimusneuvosto, osastoneuvostot, johtokunnat sekä osastojen, koulutuslinjojen ja laitosten johtajat.
2 §
Korkeakoulun hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.
3 §
Korkeakoulun hallintoelimen jäseneksi ei voida valita tai määrätä ketään vastoin hänen tahtoaan. Oikeutta kieltäytymiseen ei kuitenkaan ole korkeakouluun virkasuhteessa olevalla henkilöllä, jos monijäseniseen hallintoelimeen ei muuten saada riittävää määrää jäseniä tai varajäseniä.
Hallintoelimen jäsen ei saa kieltäytyä ottamasta vastaan hänelle hallintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää.
4 §
Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvaksi katsotaan:
korkeakoulun vakinainen virkamies;
henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;
korkeakouluun päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö;
tilapäinen päätoiminen virkamies, tuntiopettajista kuitenkin vain ne, jotka opettavat vähintään 224 tuntia lukuvuodessa;
dosentti, joka johtosäännössä määrätyllä tavalla antaa säännöllisesti opetusta korkeakoulussa; sekä
henkilö, joka korkeakoulun suostumuksella päätoimisesti harjoittaa taiteellista työtä tai tutkimusta korkeakoulussa taikka avustaa sellaisen työn tekemisessä.
Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota sitä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.
2 luku Hallitus
5 §
Hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtorit sekä vaaleilla kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittavat kolmetoista muuta jäsentä. Hallitukseen valitaan myös kolmetoista varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on rehtori ja varapuheenjohtajana vararehtori. Vaaleissa valitsevat korkeakoulun vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit, apulaisprofessorit, yliassistentit ja lehtorit keskuudestaan viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä sekä opiskelijat keskuudestaan neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
Jäsenet ja varajäsenet valitaan kussakin ryhmässä välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla.
Jos hallituksen jäsen 4§:n mukaan ei enää kuulu korkeakouluun tai on muutoin pysyvästi estynyt toimimasta tehtävässään, tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton järjestyksessä ensimmäisenä oleva varajäsen tai vastaavasti järjestyksessä ensimmäisenä oleva vaaliliittojen ulkopuolella valittujen jäsenten varajäsen. Jos varajäsenkin on tullut pysyvästi estyneeksi, tulevat jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1 momentissa tarkoitetun jäsenen ja varajäsenen tilalle vaaliliiton järjestyksessä seuraavat varajäsenet.
6 §
Hallituksen vaalissa ovat vaalioikeutettuja:
ensimmäisessä ryhmässä korkeakoulun vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit, apulaisprofessorit, yliassistentit ja lehtorit, virkaa toimittavat kuitenkin vain, jos heidät on määrätty hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;
toisessa ryhmässä korkeakoulun muut kuin 1 kohdassa mainitut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta; sekä
kolmannessa ryhmässä korkeakouluun viimeistään vaalivuoden syyskuun 30. päivänä läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat, joilla on oikeus suorittaa korkeakoulututkinto ja jotka eivät kuulu ensimmäiseen tai toiseen ryhmään.
Vaalioikeutettu saa äänestää ryhmässään yhtä ehdokasta.
7 §
Hallitus asettaa vaalia varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.
Vaalilautakunnan puheenjohtajana on hallintojohtaja sekä muina jäseninä kaksi henkilöä jokaisesta 6§:ssä mainitusta ryhmästä. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerinä toimii hallintoviraston määräämä korkeakoulun virkamies.
8 §
Vaalilautakunta laatii vaaliluettelon, johon merkitään ne henkilöt, jotka ovat vaalioikeutettuja hallituksen vaalissa.
Jokaisesta vaalioikeutetusta merkitään, mihin 6§:ssä mainittuun ryhmään hän kuuluu ja onko hän vaalikelpoinen.
9 §
Se, joka katsoo, että vaaliluettelossa on vaalioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen vaikuttava virhe, voi jättää vaalilautakunnalle kirjallisen oikaisuvaatimuksen seitsemän päivän kuluessa luettelon julkaisemisesta.
Vaalilautakunnan on annettava oikaisuvaatimuksesta päätös seitsemän päivän kuluessa 1 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä. Tämän jälkeen vaalilautakunta vahvistaa ja julkistaa lopullisen vaaliluettelon.
10 §
Vaalioikeutetulla on 14 päivän kuluessa lopullisen vaaliluettelon julkistamisesta lukien oikeus asettaa omassa ryhmässään ehdokkaita hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaalia varten.
Ehdokas asetetaan jättämällä vaalilautakunnalle vaalikelpoisen henkilön antama kirjallinen suostumus vastaanottaa hallituksen jäsenyys. Suostumus on annettava vaalilautakunnan vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Ehdokaslistat ovat yhden ehdokkaan listoja.
Ehdokkailla on mahdollisuus 6§:ssä mainittujen ryhmien sisällä muodostaa vaaliliittoja. Ilmoitus vaaliliitosta tulee jättää vaalilautakunnalle 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa. Vaaliliitossa saa olla ehdokkaita enintään asianomaisesta ryhmästä valittavien jäsenten ja varajäsenten kaksinkertainen määrä.
Ehdokkaiden asettamisajan päätyttyä vaalilautakunta julkistaa välittömästi ehdokaslistojen yhdistelmän.
Jos ehdokaslistoja on jossakin ryhmässä yhtä monta kuin on valittavia jäseniä ja varajäseniä, vaalilautakunta julistaa tämän ryhmän ehdokkaat valituiksi ilman vaalitoimitusta.
11 §
Hallituksen vaali järjestetään yhtenä tai kahtena peräkkäisenä arkipäivänä. Vaalitoimituksen päätyttyä vaalilautakunta laskee annetut äänet.
Samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy heidän henkilökohtaisten äänimääriensä mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen vaaliliiton hyväksi annettujen äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen. Vaaliliittoon kuulumattoman vertausluvuksi tulee hänen äänimääränsä.
Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys arpomalla.
12 §
Äänestyksen tuloksen määräämiseksi asetetaan ehdokkaat 6§:ssä mainituissa ryhmissä heidän vertauslukujensa mukaiseen järjestykseen. Vaalilautakunta julistaa valituksi nimisarjan alusta lukien niin monta ehdokasta kuin ryhmästä on valittavia.
13 §
Hallituksen jäsenten varajäseniksi vaalilautakunta julistaa kussakin ryhmässä jokaisen vaaliliiton ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista heidän äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä niin monta kuin vaaliliitosta on valittu jäseniä.
Vaaliliittojen ulkopuolelta valittujen jäsenten varajäseniksi vaalilautakunta julistaa kussakin ryhmässä ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista, joita ei ole 1 momentin mukaan julistettu vaaliliittojen varajäseniksi, 12§:ssä tarkoitetun nimisarjan mukaisessa järjestyksessä niin monta kuin ryhmässä on vaaliliittojen ulkopuolelta valittuja jäseniä.
Jos vaaliliittojen varajäseniä ei 1 momentin mukaan saada täyttä määrää, julistetaan 1 momentissa tarkoitettujen varajäsenten jälkeen järjestyksessä seuraaviksi varajäseniksi 12§:ssä tarkoitetun nimisarjan mukaisessa järjestyksessä ensimmäiset valitsematta jääneet ehdokkaat, joita ei ole julistettu varajäseniksi 1 tai 2 momentin mukaan.
14 §
Jos hallituksen toimikauden aikana on kutsuttava hallituksen jäsenen tilalle varajäsen, mutta varajäseneksi määrättyjä ei enää ole, määrää hallitus uusia varajäseniä 13§:n mukaisesti.
15 §
Tarkemmat määräykset vaaleista annetaan vaalijohtosäännössä.
16 §
Hallituksen tehtävänä on:
ohjata korkeakoulun toiminnan kehittämistä;
tehdä ehdotuksia korkeakoulua koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi sekä korkeakoulun kehittämiseksi ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja;
hyväksyä korkeakoulua koskevat ohje-, johto- ja järjestyssäännöt sekä opetus- ja tutkimusneuvoston esityksestä tutkintosääntö siten kuin siitä on erikseen säädetty;
hyväksyä korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä tehdä ehdotus korkeakoulun tulo- ja menoarvioksi;
tehdä esitys hallintojohtajan viran täyttämisestä;
nimittää ne korkeakoulun vakinaiset virkamiehet, jotka ovat hallituksen nimitettäviä sekä ottaa dosentit;
määrätä osastoneuvostojen ja johtokuntien jäsenet sekä erillisten laitosten johtajat;
päättää oppiaineiden jakaantumisesta osastoihin ja koulutuslinjoihin sekä tehdä opetusministeriölle esitys osastojaon muuttamisesta ja uuden erillisen laitoksen perustamisesta;
päättää korkeakoululle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen vastaanottamisesta, antaa määräykset niiden hoitamisesta ja käyttämisestä, valita tilintarkastajat tarkastamaan rahastojen tilejä sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto antaa aihetta;
päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista;
ratkaista ne rehtorille tai hallintovirastolle kuuluvat asiat, jotka rehtori tai hallintovirasto niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa hallituksen ratkaistaviksi; sekä
käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Hallitus voi siirtää rehtorin ratkaistaviksi 1 momentin 2, 3 ja 7 kohdassa tarkoitettuja sekä hallintoviraston ratkaistaviksi 9 kohdassa tarkoitettuja asioita.
17 §
Hallitus kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.
Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä viimeistään neljä arkipäivää ennen kokousta. Käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa. Kiireellisissä tapauksissa voi hallitus läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.
18 §
Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kahdeksan muuta jäsentä on läsnä.
Hallituksen jäsenen ollessa estynyt tulee hänen tilalleen 5§:n 1 momentissa mainittu varajäsen siten kuin hallitus määrää.
3 luku Rehtori ja hallintovirasto
19 §
Rehtorin sekä ensimmäisen ja toisen vararehtorin valitsee kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen, opetus- ja tutkimusneuvoston ja osastoneuvostojen jäsenet, koulutuslinjojen johtajat, vakinaiset professorit, hallintojohtaja, erillisten laitosten johtajat sekä johtosäännössä määrättyjen hallintoviraston yksiköiden esimiehet.
Solistisen osaston osastoneuvosto valitsee lisäksi kolme kutakin koulutuslinjaa edustavaa jäsentä, joista kahden tulee edustaa 6§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua henkilökuntaa ja yhden opiskelijoita.
Vaalikollegion puheenjohtajana toimii virkaiältään vanhin vakinainen professori.
Rehtorin ja vararehtorien tulee olla korkeakoulun vakinainen professori, apulaisprofessori, yliassistentti tai lehtori sekä perehtynyt hallintoon ja opetustoimintaan.
Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset kolme vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta rehtorin tai vararehtorin tehtävää. Vaalikollegio voi hyväksyä muunkin syyn kieltäytymiseen.
20 §
Rehtorin sekä ensimmäisen ja toisen vararehtorin vaali toimitetaan kukin erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken.
Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.
21 §
Rehtori toimii korkeakoulun esimiehenä sekä johtaa ja valvoo korkeakoulun toimintaa.
Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua.
Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.
22 §
Rehtorin tehtävänä on lisäksi:
tehdä aloitteita korkeakoulun kehittämiseksi;
valvoa, että korkeakoulussa noudatetaan korkeakoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä ja että opetusta ja laitoksia hoidetaan asianmukaisesti ja että henkilökunta täyttää tehtävänsä;
kehittää ja johtaa korkeakoulun kansainvälistä toimintaa;
johtaa korkeakoulun tiedotus- ja suhdetoimintaa;
vastata korkeakoulun toiminnan arviointijärjestelmästä;
päättää viran sijoittamisesta ja opetusalasta ja opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta, jollei muualla ole toisin säädetty;
päättää opetus- ja tutkimusneuvoston esityksestä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;
jakaa korkeakoululle jakamattomina myönnetyt määrärahat;
tehdä esitys erityismenoarvioksi;
antaa tuntiopetusmääräykset;
päättää opetushenkilökunnan virkavapauksista ja viransijaisuuksista siltä osin, kuin asia ei kuulu hallitukselle;
jakaa apurahat ja avustukset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;
määrätä 88§:ssä tarkoitetun tutkijalautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet;
päättää promootioiden järjestämisestä opetus- ja tutkimusneuvostoa kuultuaan;
hyväksyä korkeakouluun otettavat opiskelijat;
hyväksyä korkeakoulussa suoritetut tutkinnot ja myöntää oppiarvot; sekä
käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty rehtorin käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.
Rehtori antaa hallitukselle selvityksen 1 momentin 8 ja 12 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä.
Työnjaosta rehtorin ja vararehtoreiden välillä päättää rehtori.
23 §
Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori. Ensimmäisen vararehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään toinen vararehtori.
24 §
Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.
Rehtori voi myöntää vararehtorille hänelle vararehtorina kuuluvien hallintotehtävien vuoksi vapautuksen opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.
25 §
Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.
Hallintovirastoon kuuluu se korkeakoulun henkilökunta, jonka sijoittamisesta ei ole toisin määrätty.
26 §
Hallintoviraston tehtävänä on:
valvoa, että korkeakoulun omaisuutta hoidetaan ja käytetään asianmukaisesti sekä taloudellisesti;
myöntää virkavapaus ja päättää viran hoidosta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;
huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;
hoitaa korkeakoulun yleistä hallintoa ja huolehtia korkeakoulun monijäsenisten hallintoelimien tai rehtorin käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;
hoitaa virka- ja työehtosopimusasioissa työnantajalle kuuluvat tehtävät sekä hoitaa muut korkeakoulun henkilöstöhallintoon liittyvät asiat;
nimittää ja ottaa ne vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteiset henkilöt, joiden nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muulle viranomaiselle tai korkeakoulun muulle hallintoelimelle;
julkaista opetussuunnitelmat;
pitää luetteloa korkeakouluun kuuluvista henkilöistä ja opiskelijoiden opintosuorituksista sekä muita luetteloita, jotka on määrätty korkeakoulussa pidettäviksi tai katsottu tarpeellisiksi;
hoitaa korkeakoulun tiedotustoimintaa;
huolehtia korkeakoulun tilinpidosta sekä valvoa tulo- ja menoarvion noudattamista;
päättää valtion ja kunnan viranomaisten sekä yksityisten ja yhteisöjen korkeakoululta tilaamia maksullisia tieteellisiä tutkimuksia ja taiteellisia tai muita palvelutehtäviä koskevista sopimuksista;
hoitaa korkeakoulun hankinnat, jollei toisin ole säädetty tai määrätty; sekä
hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut korkeakoululle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.
Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi viraston toimivaltaan kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.
27 §
Hallintojohtajan tehtävänä on:
toimia rehtorin lähimpänä apuna sekä valvoa, että korkeakoulun hallintohenkilökunta täyttää tehtävänsä;
tehdä tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita korkeakoulun toimintaa, erityisesti sen hallintoa koskeviksi uudistuksiksi; sekä
ratkaista 26§:n 1 momentissa tarkoitetut asiat.
28 §
Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintojohtajan tai hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistava.
Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä. Hallintojohtajan ratkaistavaksi kuuluva asia voidaan johtosäännössä siirtää muun virkamiehen ratkaistavaksi.
4 luku Opetus- ja tutkimusneuvosto
29 §
Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat ensimmäinen vararehtori puheenjohtajana, toinen vararehtori varapuheenjohtajana, koulutuskeskuksen ja Kuopion koulutusyksikön johtajat ja 36§:ssä tarkoitetut osastojen ja koulutuslinjojen johtajat. Kukin osastoneuvosto valitsee keskuudestaan, solistisen osaston osastoneuvosto kuitenkin kultakin koulutuslinjalta, kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla professori tai apulaisprofessori ja toisen opiskelija. Mikäli osastossa tai koulutuslinjalla ei ole professoria tai apulaisprofessoria, voidaan jäseneksi valita yliassistentti tai lehtori.
Osastoneuvoston määräämän jäsenen toimikausi on sama kuin osastoneuvoston.
Jos osastoneuvoston opetus- ja tutkimusneuvostoon määräämä jäsen 4§:n mukaan ei enää kuulu korkeakouluun, määrää osastoneuvosto hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
30 §
Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on seurata ja kehittää korkeakoulussa annettavaa opetusta, taiteellista työtä ja tutkimusta sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä.
Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on lisäksi:
käsitellä asiat, jotka koskevat opetuksen, taiteellisen työn ja tutkimuksen yhteistoimintaa eri osastojen kesken;
tehdä esitys kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;
valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista hakijoiden kelpoisuus:
tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan, esitys viran täyttämiseksi kutsusta sekä esitys dosentin ottamisesta;
määrätä tohtorin väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja muiden 83§:n 1 kohdassa mainittujen opinnäytteiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opinnäytteet tarkastajien lausunnon perusteella;
hyväksyä perus- ja täydennyskoulutuksen sekä muiden opintojen opetussuunnitelmat osastojen esityksestä;
tehdä esitys jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä;
antaa kunniatohtorin arvo; sekä
käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty opetus- ja tutkimusneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
31 §
Opetus- ja tutkimusneuvosto kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään neljäsosa neuvoston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.
Kutsu neuvoston kokoukseen on lähetettävä viimeistään neljä arkipäivää ennen kokousta. Käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa.
Kiireellisissä tapauksissa voi opetus- ja tutkimusneuvosto läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksessa puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä.
5 luku Osastot
32 §
Opetuksen, taiteellisen työn ja tutkimuksen hallintoa varten korkeakoulussa on yhden tai useamman oppiaineen, taiteenalan tai tutkimusalan muodostamia osastoja. Osastot voivat jakautua koulutuslinjoihin.
Korkeakoulun osastot ovat jazzmusiikin osasto, kansanmusiikin osasto, kirkkomusiikin osasto, musiikkikasvatuksen osasto, solistinen osasto ja sävellyksen ja musiikinteorian osasto. Hallitus päättää osaston esityksestä osaston jakautumisesta koulutuslinjoihin.
Korkeakoulun hallitus vahvistaa perusteet, joiden mukaan henkilön kuuluminen osastoon määräytyy. Henkilö voi samanaikaisesti kuulua enintään kahteen osastoon tai koulutuslinjaan.
Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osaston johtaja, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta. Koulutuslinjaa johtaa koulutuslinjan johtaja, jonka toimikausi on niin ikään kolme kalenterivuotta.
33 §
Hallitus määrää osastoneuvostoon osastoon kuuluvista henkilöistä kuusi, yhdeksän tai kaksitoista jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varamiehen. Jäsenistä on kaksi kolmannesta määrättävä 6§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta henkilökunnasta ja kolmannes opiskelijoista. Jäsenistä tulee vähintään kahden olla vakinaisia tai virkaatoimittavia professoreita, apulaisprofessoreita, yliassistentteja tai lehtoreita.
Ennen osastoneuvoston jäsenten ja varajäsenten määräämistä hallituksen on varattava asianomaisille ryhmille tilaisuus tehdä esityksensä asiassa.
Jos osastoneuvoston jäsen tai varajäsen 4§:n mukaan ei enää kuulu korkeakouluun, määrää hallitus hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
34 §
Osastoneuvoston tehtävänä on:
kehittää ja johtaa osaston toimintaa;
käsitellä asiat, jotka koskevat opetuksen, taiteellisen toiminnan, tutkimustoiminnan ja muiden osaston tehtäväalueiden edellyttämää yhteistoimintaa eri osastojen ja laitosten kesken;
tehdä esitys opetussuunnitelmiksi;
laatia osaston ja sen alaisten koulutuslinjojen toimintaa ohjaava toiminta- ja taloussuunnitelma ja tehdä sen pohjalta hallitukselle osaston osalta pääkohdittain esitys korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;
tehdä esitys osaston henkilökunnan nimittämisestä tai ottamisesta sivutoimisia tuntiopettajia lukuunottamatta;
tehdä esitys viran opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta;
päättää lehtorin viran täyttämiseen liittyvien opetus- ja esitysnäytteiden sisällöstä ja ajankohdasta sekä antaa lausunto viran hakijoiden opetus- ja esitystaidosta;
antaa lausunto yliassistentin tai lehtorin viran hakijoiden ansioista virkaan ja samaten viran täyttämisestä;
tehdä esitys osaston avoinna olevan viran väliaikaisesta hoitamisesta sekä virkavapaudesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana;
määrätä osaston alaisten koulutuslinjojen johtajat ja näiden varamiehet; sekä
käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty osastoneuvoston käsiteltäviksi tai ratkaistaviksi.
Osastoneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa 1 momentin 5, 7 ja 9 kohdassa tarkoitetuissa sekä merkitykseltään vähäisissä muissa asioissa osaston johtajalle.
Solistisen osaston koulutuslinjojen professorin, apulaisprofessorin ja lehtorin viran hakijoiden opetus- ja esitystaidosta antaa lausunnon lautakunta, johon hallitus määrää jäsenet asianomaisen koulutuslinjan opettajista ja opiskelijoista. Lautakunnan jäsenistä tulee vähintään kahden kolmasosan edustaa 6§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua henkilökuntaa.
35 §
Osastoneuvosto kokoontuu, milloin neuvoston puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolmasosa neuvoston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.
Kutsu neuvoston kokoukseen on lähetettävä viimeistään neljä arkipäivää ennen kokousta. Käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa. Kiireellisissä tapauksissa voi neuvosto läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
Osastoneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä.
36 §
Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan osaston johtajaksi ja tämän varamieheksi toimikaudekseen osastoon kuuluvan vakinaisen tai virkaatoimittavan professorin, apulaisprofessorin, yliassistentin tai lehtorin.
Osaston johtajan ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään hänen varamiehensä, joka toimii myös osastoneuvoston varapuheenjohtajana.
Osastoneuvoston jäsenen ollessa estynyt tulee hänen tilalleen hänen varamiehensä siten kuin hallitus määrää.
Osastoneuvosto valitsee koulutuslinjan johtajaksi ja tämän varamieheksi toimikaudekseen vakinaisen tai virkaatoimittavan professorin, apulaisprofessorin, yliassistentin tai lehtorin.
37 §
Osaston johtaja johtaa ja valvoo osaston toimintaa, toimii osastoneuvoston puheenjohtajana sekä ratkaisee ne osaston toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty osastoneuvoston ratkaistaviksi.
Osaston johtajan tehtävänä on lisäksi:
huolehtia osaston ja sen alaisten koulutuslinjojen toimintaa ohjaavan toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta;
huolehtia, että osaston henkilökunta hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti;
jakaa osastoneuvostoa kuultuaan osastolle jakamattomina myönnetyt määrärahat ja valvoa osaston määrärahojen käyttämistä sekä tulo- ja menoarvion noudattamista;
huolehtia siitä, että osaston opetus- ja tutkimusvälineet ja tilat ovat asianmukaisessa järjestyksessä ja tarvittaessa osoittaa välineet ja tilat osastossa työskenteleville;
huolehtia osaston hankinnoista hallintoviraston antamien ohjeiden ja osastoneuvoston päätösten mukaisesti;
tehdä esitys sivutoimisen tuntiopettajan ottamisesta; sekä
määrätä perustutkinnon arvostelu- ja valintalautakuntien jäsenet ja varajäsenet sekä muut opintojen ohjaamisessa ja arvostelussa tarvittavat henkilöt.
Osaston johtaja antaa osastoneuvostolle selvityksen 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä. Osaston johtaja voi siirtää koulutuslinjan johtajan ratkaistavaksi 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettuja asioita.
38 §
Kirkkomusiikin osastoon kuuluvan Kuopion koulutusyksikön hallintoa hoitaa koulutusyksikön johtaja.
Koulutusyksikön johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä.
6 luku Erilliset laitokset
39 §
Korkeakoulun erillisiä laitoksia ovat kirjasto, koulutuskeskus, musiikin tutkimuslaitos, musiikkiteatteri ja konserttikeskus. Tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan korkeakouluun perustaa opetusministeriön päätöksellä muitakin erillisiä laitoksia.
Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta sekä johtaja taikka johtajaksi määrätty korkeakoulun vakinainen tai virkaatoimittava virkamies.
Tarkemmat määräykset laitoksen toiminnasta annetaan johtosäännössä.
40 §
Koulutuskeskuksen johtokuntaan kuuluu kymmenen hallituksen määräämää jäsentä, joista kolme määrätään korkeakouluun kuulumattomista henkilöistä.
Musiikkiteatterin johtokuntaan kuuluu kahdeksan hallituksen määräämää jäsentä, joista yksi määrätään korkeakouluun kuulumattomista henkilöistä.
7 luku Rahastot
41 §
Korkeakoululle lahjoitetut ja testamentatut, sen hoidossa olevien rahastojen varat pidetään erillään muista valtion varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.
Korkeakoulun lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä on voimassa, mitä lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa on yleensä määrätty.
8 luku Asian ratkaiseminen
42 §
Hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto, osastoneuvosto ja johtokunta sekä rehtori, vararehtori, korkeakoulun päätösvaltaa käyttävä muu virkamies sekä osaston, koulutuslinjan ja erillisen laitoksen johtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Asian esittelee hallintoviraston määräämä virkamies.
Esittelymenettelyä ei noudateta taiteellista tai tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa, opetus- tai esitysnäytettä ja opintosuoritusta arvosteltaessa sekä opinto- ja suoritusoikeuksia myönnettäessä.
43 §
Asioista, jotka käsitellään hallituksen, opetus- ja tutkimusneuvoston, osastoneuvoston ja johtokunnan kokouksessa, laaditaan esittelylistat. Esittelylistaan merkitään kunkin asian kohdalle tehty päätös ja päätökseen osallistuneiden nimet. Esittelylistat muodostavat hallintoelimen pöytäkirjan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai sihteeri.
Milloin esittelymenettelyä ei ole tai milloin asiasta on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä tai milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi, laaditaan erillinen pöytäkirja. Pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide on sen esittäjän allekirjoitettava ja puheenjohtajan todettava se esitetyn mukaiseksi.
44 §
Hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä, tai milloin esittelymenettelyä ei ole, kokouksen sihteeri.
Rehtorin, hallintoviraston ja osaston johtajan ratkaisemien asioiden toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä.
Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa esittelijä.
45 §
Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan kuitenkin äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
Vaali suoritetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.
Jos valittavia tai määrättäviä on vähintään kaksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnäolevista sitä vaatii. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin tuloksen arpa.
46 §
Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä kokouksessa ratkaistussa asiassa pöytäkirjaan ja muussa esittelyssä ratkaistussa asiassa toimituskirjan taltiokappaleeseen. Eriävä mielipide on jälkimmäisessä tapauksessa esittelijän allekirjoitettava ja ratkaisijan todettava se esitetyn mukaiseksi.
Ministeriölle tehtävän esitykseen sekä ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, oikeuskanslerinvirastolle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle annettavaan lausuntoon on liitettävä pöytäkirjanote tai jäljennös toimituskirjan taltiokappaleesta, milloin asiassa on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.
47 §
Ratkaistaessa professorin tai apulaisprofessorin viran hakijoiden tai professorin virkaan kutsuttavaksi ehdotetun taikka dosentiksi hakevan taiteellista tai tieteellistä pätevyyttä taikka annettaessa lausuntoa opetusviran hakuun liittyvästä esitysnäytteestä sekä arvosteltaessa opinnäytteitä ja opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua hallintoelimen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallintoelimen jäseninä olevien 6§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi vain vastaavan taiteellisen tai tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka vastaavan opinnäytteen tai opintosuorituksen suorittaneet jäsenet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on tällöin kuitenkin puheoikeus kokouksessa.
Hallitus määrää opetus- ja tutkimusneuvostoon sen esityksestä kolme 6§:n 1 momentin 1 kohdassa mainittua henkilökuntaa edustavaa lisäjäsentä kultakin osastolta, solistisesta osastosta kuitenkin kultakin koulutuslinjalta, ratkaisemaan asianomaisen osaston tai koulutuslinjan professorin tai apulaisprofessorin viran hakijoiden tai professorin virkaan kutsuttavaksi ehdotetun taiteellista tai tieteellistä pätevyyttä, antamaan sitä koskevaa lausuntoa ja tekemään virkaehdotusta tällaisen viran täyttämiseksi. Heillä on oikeus osallistua asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen, jollei 1 momentti sitä rajoita.
Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa mainituissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään viisi.
Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen sen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenten toimikausi on sama kuin asianomaisen hallintoelimen, jollei heitä ole valittu käsittelemään erikseen määrättyä asiaa.
48 §
Hallitus määrää solistiseen osastoneuvostoon sen esityksestä kuusi lisäjäsentä asianomaisen koulutuslinjan opettajista ja opiskelijoista antamaan lausunnon tämän koulutuslinjan yliassistentin ja lehtorin viran täyttämisestä. Lisäjäsenistä tulee vähintään kahden kolmasosan edustaa 6§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua henkilökuntaa. Lisäjäsenten toimikausi on sama kuin osastoneuvoston.
9 luku Virkamiesten ja muun henkilökunnan nimittäminen tai ottaminen
49 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
50 §
Professorin ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.
Apulaisprofessorin sekä muut kuin 1 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää ja dosentin ottaa korkeakoulun hallitus.
Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.
51 §
Yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin johtosäännössä määrätään.
52 §
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää hallintovirasto.
Hallitus päättää kuitenkin virkaa toimittavan professorin, apulaisprofessorin ja hallintojohtajan ottamisesta vuotta pitemmäksi ajaksi.
53 §
Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.
Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai sen täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.
54 §
Viran hakijan velvollisuudesta liittää ote nimikirjasta hakemukseensa on erikseen säädetty. Korkeakoulu määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.
55 §
Professorin ja apulaisprofessorin viran hakijalle voi opetus- ja tutkimusneuvosto hakuajan kuluessa tehdystä kirjallisesta pyynnöstä myöntää enintään kolmen kuukauden lisäajan vaadittavan kelpoisuuden täyttämistä varten.
Jos yhdelle hakijoista on myönnetty edellä tarkoitettu lisäaika, saavat kaikki hakijat käyttää sitä hyväkseen.
56 §
Kun professorin tai apulaisprofessorin viran hakuaika tai 55§:ssä tarkoitettu lisäaika on päättynyt, opetus- ja tutkimusneuvosto valitsee vähintään kaksi asiantuntijaa täytettävän viran alalta antamaan kirjalliset lausunnot hakijoiden taiteellisesta tai tieteellisestä pätevyydestä ja muista ansioista virkaan sekä vertailemaan hakijoiden ansioita.
57 §
Taiteellista tai tieteellistä pätevyyttä arvioivat asiantuntijat tulee valita tasapuolisesti viran tehtäväpiiriin kuuluvilta aloilta sekä hakijoiden edustamilta taiteellisilta koulukunnilta ja tieteellisiltä oppisuunnilta. Asiantuntijat eivät saa olla kehenkään hakijaan hallintomenettelylain (598/82) 10§:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa tai sellaisessa kiinteässä yhteistyösuhteessa taikka kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa asiantuntijoiden puolueettomuutta.
58 §
Asiantuntijoiden lausuntojen antamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika, jota ei ilman erityistä syytä saa määrätä kolmea kuukautta pitemmäksi.
Asiantuntijat voivat neuvotella keskenään. Asiantuntija saa antaa lausuntonsa yhdessä yhden tai useamman muun asiantuntijaksi valitun kanssa.
59 §
Ennen virkaehdotuksen tekemistä tulee jokaisen professorin ja apulaisprofessorin viran hakijan antaa opetuskykynsä osoittamiseksi opetusnäyte sekä tarvittaessa julkinen näyte musiikin esitystaidostaan.
Opetus- ja tutkimusneuvoston määräämä osastoneuvosto määrää näytteiden sisällön ja ajankohdan sekä antaa näytteistä lausunnon. Solistisen osaston kohdalla lausunnon antaa kuitenkin hallituksen määräämä lautakunta.
Opetus- ja tutkimusneuvosto voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hakijan opetuskyky on aikaisemmin todettu.
Professorin ja apulaisprofessorin virkaa täytettäessä on asiantuntijoille varattava tilaisuus olla läsnä opetus- ja esitysnäytettä annettaessa.
60 §
Kun kaikki asiantuntijalausunnot ovat saapuneet tai kun lausuntojen antamiselle annettu määräaika on kulunut ja vähintään kaksi asiantuntijalausuntoa on saapunut sekä osastoneuvosto tai lautakunta on antanut lausuntonsa opetus- ja esitysnäytteistä, opetus- ja tutkimusneuvosto ratkaisee kunkin hakijan osalta, onko hänellä viran edellyttämä opetuskyky sekä taiteellinen tai tieteellinen pätevyys.
Tämän jälkeen opetus- ja tutkimusneuvosto ratkaisee hakijoiden muun kelpoisuuden sekä tekee virkaehdotuksen, jossa on pantava virkaan kelpoisiksi todetuista hakijoista kolme ansiokkainta ehdolle virkaan siinä järjestyksessä, kuin heidät katsotaan virkaan taitaviksi ja kykeneviksi. Erimielisyyden sattuessa suoritetaan äänestys kunkin ehdokassijan osalta erikseen.
Virkaehdotus on viipymättä asetettava julkisesti nähtäväksi korkeakoulun ilmoitustaululle ja annettava tiedoksi kaikille hakijoille.
61 §
Kutsumismenettelyyn ryhtymisestä päättää rehtori opetus- ja tutkimusneuvoston esityksestä.
Rehtorin päätettyä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä opetus- ja tutkimusneuvosto valitsee asianomaista osastoa kuultuaan vähintään kaksi asiantuntijaa antamaan lausunnon kutsuttavaksi ehdotetun taiteellisesta tai tieteellisestä pätevyydestä ja muista ansioista virkaan.
Asiantuntijoille asetettava määräaika ei tällöin saa ilman erityistä syytä olla kuutta viikkoa pitempi. Muilta osin noudatetaan, mitä asiantuntijoista edellä on säädetty.
62 §
Saatuaan asiantuntijoiden ja osastoneuvoston lausunnot opetus- ja tutkimusneuvoston tulee ratkaista, onko kutsuttavaksi ehdotetulla viran edellyttämä taiteellinen tai tieteellinen pätevyys sekä muu kelpoisuus.
Jos opetus- ja tutkimusneuvosto katsoo kutsuttavaksi ehdotetun kelpoiseksi virkaan, sen tulee tehdä esitys hänen kutsumisestaan.
63 §
Mitä 59§:ssä on säädetty opetus- ja esitystaidon osoittamisesta noudatetaan soveltuvin osin täytettäessä lehtorin virkoja.
64 §
Dosentiksi hakevan on annettava opetus- ja esitysnäyte, jonka osastoneuvosto arvostelee, jollei osastoneuvosto erityisestä syystä katso näytteen antamista tarpeettomaksi.
Opetus- ja tutkimusneuvoston on hankittuaan vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot dosentiksi hakevan taiteellisesta tai tieteellisestä pätevyydestä todettava hakijan pätevyys. Asiantuntijoiden valinnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä 57§:ssä on säädetty.
Jos opetus- ja tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä korkeakouluun opetuksen, taiteellisen työn tai tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä korkeakoulun hallitukselle esitys hakijan ottamisesta dosentiksi.
65 §
Korkeakoulun hallitus voi päättää, että erilliseen laitokseen sijoitettua virkaa täytettäessä osastoneuvostolle kuuluvista tehtävistä huolehtii laitoksen johtokunta.
10 luku Virkavapaus
66 §
Virkavapauden sekä tätä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.
Vuotta pitemmän virkavapauden myöntää tasavallan presidentin nimitettävälle virkamiehelle korkeakoulun hallitus sekä muille virkamiehille nimittävä viranomainen.
11 luku Opetus ja tutkinnot
67 §
Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Opetusta annetaan opetussuunnitelmissa vahvistettuina ajanjaksoina. Opetusta ei kuitenkaan anneta kahdeksana uutta vuotta edeltävänä päivänä eikä kolmena pääsiäispäivää edeltävänä ja kolmena sitä seuraavana päivänä.
68 §
Opetussuunnitelmat hyväksyy osastoneuvostojen esityksestä opetus- ja tutkimusneuvosto. Opetussuunnitelmiin tulee sisällyttää määräykset ruotsin kielellä annettavasta opetuksesta, kun opiskelijoiden kielijakautuma tai opintojakson tavoitteen saavuttaminen kohtuullisessa ajassa sitä edellyttää. Seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelmat on vahvistettava ennen toukokuun loppua.
Opetussuunnitelmia laadittaessa on pidettävä huolta, että opiskelijat voivat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä keskeytymättä ja tehokkaasti harjoittaa opintoja. Opiskelijoille on varattava kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jona opetusta ei anneta. Vastaava vähintään 21 vuorokauden pituinen yhtäjaksoinen aika on sijoitettava vuodenvaihteeseen siten, että siihen sisältyvät 67§:n 2 momentissa mainitut vuoden kahdeksan viimeistä päivää.
69 §
Korkeakoulussa annettava luento-opetus on julkista.
70 §
Korkeakoulussa vallitsee opetuksen, taiteellisen työn ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetussuunnitelmia sekä hänen tehtävistään ja korkeakoulussa annettavasta opetuksesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Oikeudesta käyttää opetuskielenä muuta kuin suomen ja ruotsin kieltä päättää rehtori.
71 §
Kukin opettaja toimittaa kuulustelut virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmissa määrätään.
Opettajan ollessa estynyt määrää osaston johtaja, solistisessa osastossa koulutuslinjan johtaja, toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut.
Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, mitkä opintosuoritukset ovat lautakuntien arvosteltavia.
72 §
Opintosuoritusta koskevista kuulusteluista annetaan tarkempia määräyksiä tutkintosäännössä.
Opiskelijalla on oikeus kuulusteluissa ja kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää rehtori.
73 §
Korkeakoulussa suoritettavat korkeakoulututkinnot ovat musiikin kandidaatin, musiikin lisensiaatin ja musiikin tohtorin tutkinto.
Korkeakoulussa voidaan myönnettyjen määrärahojen puitteissa järjestää täydennyskoulutusta.
Korkeakoulussa voidaan suorittaa tutkintoihin kuulumattomia erillisiä opintoja.
Koulutuskeskuksessa voidaan antaa koulutusta oppivelvollisuusikäisille nuorille ja muille nuorille sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.
74 §
Korkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niitä varten vaadittavista opinnäytteistä ja opintosuorituksista on voimassa, mitä erikseen säädetään ja tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmissa määrätään.
Tutkintosäännön hyväksyy hallitus.
75 §
Koulutuskeskuksen koulutuksen järjestämisestä määrätään johtosäännössä.
Koulutuskeskukseen opiskelemaan hyväksyttyä ei merkitä korkeakoulun opiskelijaluetteloon.
Muut kuin nuorisokoulutuksen opiskelijat valitsee koulutuskeskuksen johtaja.
76 §
Tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan tämän tutkinnon tunnuksiksi promootiossa antaa hallituksen vahvistamat arvomerkit. Arvomerkit voidaan myös antaa ilman promootiota.
Opetus- ja tutkimusneuvosto voi promootion yhteydessä tai muulloinkin antaa musiikin kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvomerkit suomalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka taiteellisella tai tieteellisellä toiminnallaan taikka säveltaiteen edistämisessä saavuttamiensa muiden ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi.
77 §
Opetusministeriö määrää, jollei hyväksilukemisen perusteista ole muuta säädetty, korkeakoulua kuultuaan ne yleiset perusteet, joiden mukaan ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi. Yksittäistapauksessa osastoneuvosto ratkaisee miten hyväksilukeminen suoritetaan.
Osastoneuvosto päättää kotimaisessa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa taikka koulutuskeskuksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta, jollei musiikkialan korkeakoulututkinnoista annetusta asetuksesta (563/80) muuta johdu.
12 luku Opiskeluoikeus ja opiskelijat
78 §
Opiskelijaksi musiikin kandidaatin tutkintoa suorittamaan voidaan korkeakouluun hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai jolla muutoin on opintoja varten riittävät yleiset perustiedot sekä jolla lisäksi on opintoja varten tarpeelliset musiikilliset perusvalmiudet.
Hallitus määrää ne perusteet, joilla henkilö, joka ei ole suorittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei näistä perusteista ole erikseen säädetty.
Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä musiikkialan korkeakoulututkinnoista annetussa asetuksessa on säädetty.
79 §
Korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista päättää hallitus valtioneuvoston vahvistettua suunnitelman aloituspaikkojen määrästä ja opetusministeriön annettua suosituksensa valintaperusteista.
Koulutuskeskukseen otettavien muiden kuin täydennyskoulutuksen tai avoimen korkeakoulun opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista päättää hallitus.
80 §
Opiskelijoiden valinnan suorittaa rehtori.
81 §
Korkeakouluun opiskelijaksi hyväksytty merkitään korkeakoulun opiskelijaluetteloon sen jälkeen, kun hän on asianmukaisesti ilmoittautunut korkeakouluun.
Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä tai poissa olevaksi lukuvuoden alussa hallintoviraston määräämällä tavalla.
82 §
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 81§:ssä säädetyllä tavalla, poistetaan korkeakoulun opiskelijaluettelosta.
Jos 1 momentissa tarkoitetusta syystä opiskelijaluettelosta poistettu opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on pyydettävä hallintovirastolta oikeutta päästä uudelleen korkeakoulun opiskelijaluetteloon.
13 luku Opiskelijoiden oikeusturva ja kurinpito
83 §
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
opintosuorituksella väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, taiteellista opin- ja taidonnäytettä sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää taikka kirjallista esitystä tai taiteellista suoritusta, joka sisältyy korkeakoulun johonkin opetussuunnitelmaan;
opinto-oikeudella oikeutta suorittaa opintojakso ja saada siihen kuuluvaa opetusta siten kuin tutkintosäännössä määrätään; ja
suoritusoikeudella oikeutta suorittaa opintojakso ilman siihen kuuluvaa opetusta.
84 §
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja taitellisen opin- ja taidonnäytteen tarkastamista varten opetus- ja tutkimusneuvosto määrää siten kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään esitarkastajia, tarkastajia ja vastaväittäjiä, joiden tulee antaa asiasta perusteltu kirjallinen lausunto.
85 §
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja taiteellisen opin- ja taidonnäytteen esitarkastaja, tarkastaja tai vastaväittäjä ei saa olla opintosuorituksen tekijään hallintomenettelylain (598/82) 10§:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa taikka sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan.
Opintosuorituksen tekijälle on ennen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.
86 §
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja taitellisen opin- ja taidonnäytteen arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava opintosuorituksen tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.
87 §
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen.
Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai taiteellisen opin- ja taidonnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta tai lautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada kuulustelun yksityiskohtaiset tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta 88§:ssä tarkoitetulta tutkijalautakunnalta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
Kirjalliset opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös kirjallisesta opintosuorituksestaan.
88 §
Jos 87§:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla on haettu muutosta päätökseen, joka koskee opintosuorituksen arvostelua, rehtori asettaa tutkijalautakunnan. Siihen kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla korkeakoulun vakinainen tai virkaatoimittava professori, apulaisprofessori, yliassistentti tai lehtori, sekä kaksi muuta jäsentä, joista ainakin toisen tulee olla korkeakoulun opettaja.
89 §
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua rehtorilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten pyrkijä voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.
Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
90 §
Opiskelijaa, joka korkeakoulun piirissä on syyllistynyt rikkomukseen, voi osaston tai erillisen laitoksen johtaja rangaista antamalla hänelle muistutuksen ja rehtori antamalla hänelle varoituksen.
Jos rikkomus on sellainen, että siitä rehtorin harkinnan mukaan voi seurata ankarampi rangaistus, on hänen saatettava asia hallituksen käsiteltäväksi. Hallitus voi erottaa rikkomukseen syyllistyneen korkeakoulusta määräajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.
91 §
Ennen kurinpitoasian käsittelyä on asianomaiselle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle mahdollisuus tulla asiassa kuulluksi.
92 §
Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi kuulustelutilaisuuden valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta, jolloin opintosuoritus hylätään. Jos vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden päätyttyä, voi arvostelun suorittava opettaja tai lautakunta hylätä opintosuorituksen.
14 luku Muutoksenhaku
93 §
Korkeakoulun hallintoelimen tai vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla, siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.
94 §
Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:
opinnäytteen tai opintosuorituksen arvostelua tai arvostelijan valintaa;
opiskelijaksi valintaa, opinto- tai suoritusoikeuden myöntämistä tai opintosuorituksen korvaavuutta;
professorin viran täyttämistä kutsusta;
virkavapautta vastaavaa vapautusta;
apurahaa, avustusta tai stipendiä; taikka
muistutuksen tai varoituksen antamista opiskelijalle.
Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko viran hakijalla riittävä opetus- tai esitystaito taikka taiteellinen tai tieteellinen pätevyys.
Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
15 luku Erinäisiä säännöksiä
95 §
Virkarikoksesta syytetään korkeakoulun rehtoria, vararehtoria, professoria, apulaisprofessoria ja hallintojohtajaa Helsingin hovioikeudessa.
96 §
Sen estämättä, mitä toimikaudesta on säädetty, jatkuu monijäsenisen hallintoelimen, rehtorin, vararehtorin, osastonjohtajan ja tämän varamiehen, koulutuslinjan johtajan sekä erillisen laitoksen johtajan ja tämän varamiehen toimikausi säädetyn toimikauden yli siihen saakka, kunnes asianomainen hallintoelin on valittu tai määrätty tai asianomainen virkamies määrätty tehtävään uudeksi toimikaudeksi.
97 §
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
16 luku Voimaantulo
98 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
Tällä asetuksella kumotaan Sibelius-Akatemiasta 18 päivänä heinäkuuta 1980 annettu asetus (561/80) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
99 §
Korkeakoulun hallitus valitaan tämän asetuksen mukaisesti ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 15 päivänä helmikuuta 1990 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1993, sen estämättä, mitä Sibelius-Akatemian hallituksen vaalista vuonna 1989 annetun asetuksen (783/89) 5§:ssä on säädetty. Opetus- ja tutkimusneuvosto, osastoneuvostot ja muut monijäseniset hallintoelimet määrätään ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä maaliskuuta 1990 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1993.
Korkeakoulun ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittu rehtori jatkaa tehtävässään toimikauden, joka päättyy 31 päivänä heinäkuuta 1990. Vastaavasti valittu vararehtori siirtyy asetuksen voimaan tullessa hoitamaan ensimmäisen vararehtorin tehtäviä toimikaudeksi, joka päättyy 31 päivänä heinäkuuta 1990. Toinen vararehtori valitaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä maaliskuuta 1990 ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta 1993.
Rehtorin ja vararehtorin, joiden toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta 1990, sekä toisen vararehtorin, jonka toimikausi alkaa 1 päivänä maaliskuuta 1990, vaalin suorittaa Sibelius-Akatemiasta 18 päivänä heinäkuuta 1980 annetun asetuksen mukainen vaalikollegio.
100 §
Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, siirtyvät jatkotoimenpiteet sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.
Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Anna-Liisa Kasurinen